Blogi: Turvallinen juhlija vai party animal?

Marko Alaraatikka

Mistä tietää, että ollaan pörssinousun loppuvaiheessa? Marraskuussa 1999, päiviä ennen tietoturvayhtiö F-Securen pörssilistautumista pohdiskelin yhtiön osakeantiin osallistumista. Osakkeen hinta vaikutti kalliilta. Kävin sijoittajamessuilla, missä yhtiön listautumista satuttiin esittelemään. Sen noin minuutin aikana, mitä esittelyständillä vietin, ehkä parikymmentä sijoittajaa kävi kyselemässä, voiko tässä jo nyt heti merkitä yhtiön osakkeita. Teknologiaosakkeiden hypetys oli kuumimmillaan, pörssin poreammeeseen oli säädetty kuplat täysille. Osallistuin antiin.

Entä missä nyt mennään? Marraskuussa 2019 Suomen osakemarkkinoilla pörssin ilma alkaa kirkastua tuloskauden nostattamasta pölystä. Alennettujakaan odotuksia ei monessa tapauksessa ylitetty. Kurssireaktiot olivat kuitenkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta plussalla. Huomattavan monen pienyhtiönkin kurssit olivat kovassa nosteessa. Torjuntavoitto kuvaa ehkä kokonaistunnelmia parhaiten.

Yhdysvalloissa nykyinen pörssinousu on kestänyt jo melko pitkään. Monen markkinakommentaattorin mielestä ollaan yliajalla, pörssisyklin olisi jo pitänyt tältä erää kääntyä laskuksi. Pörssinousu on kuitenkin osittain selitettävissä muutaman osakkeen supernousuilla. Microsoftin ja Applen yhteenlaskettu markkina-arvo on nyt yhtä paljon kuin 2 000 pienyhtiötä sisältävän Russell 2000 -indeksin yhtiöiden markkina-arvo yhteensä.

Syklejä on lisäksi huomattavan moneen junaan. Esimerkiksi metsäyhtiöillä kurssit tekivät huippujaan vuoden 2018 alkukesällä. Puhumattakaan vaikkapa Outokummun osakkeen vuoristoradasta viime vuosien aikana. Sitten on toimialoja, joita syklit eivät juuri heiluta. Tai niitä, joita ei edes nousukausi pelasta.

Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla kurssinousu ei ole juuri päätä huimannut. Viimeisen viiden vuoden vuosittaiset tuotot ovat olleet kuuden prosentin luokkaa. Niiden tuottojen perustella osakemarkkinoilla olisi hyvinkin nousuvaraa. Marraskuussa lisäsimme varainhoitosalkuissa eurooppalaisten osakkeiden painoa. Ostimme rahastoa, jonka sijoituksissa on erityisesti huomioitu ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyvät tekijät

Keskuspankkien tuki avittaa osakkeita. EKP ostaa parhaillaankin 20 miljardin euron edestä arvopapereita markkinoilta. Kuukausittain, pankin pääjohtajan mukaan "niin pitkään kuin on tarpeellista". Keskuspankkien taseet ovat kasvaneet 12 biljoonalla eurolla vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Sellainen pääomaruiske ei voi olla vaikuttamatta omaisuusluokkien hintoihin myös jatkossa. Rahaahan on virrannut erityisesti korkosijoituksiin, joista varsinkin valtionlainat vaikuttavatkin jo kalliisti hinnoitellulta.

Takaisin vuosituhannen vaihteen tunnelmiin. F-Securen kurssi nousi huimasti listautumishinnasta. Rikastumaan en merkinnällä päässyt, koska massiivisen ylimerkinnän seurauksena jokainen merkitsijä sai osaketta muutamien kymmenien eurojen arvosta. Teknologiaosakkeiden kurssinousu jatkui vielä muutaman kuukauden aina maaliskuuhun 2000 asti. Loppua kohti nousu vain kiihtyi.

Tietenkin nousun huippu voi myös tulla hiljaa hiipimällä. Mutta sijoittaja joutuu silti pähkäilemään. Vaikka pörssinousu olisikin vääjäämättä tulossa vähintäänkin kohti suvantovaihetta, monesti suurimmat kurssinousut nähdään vasta aivan nousumarkkinan lopussa. Bileistä voi aina lähteä ajoissa, ja aamulla ei ole pää kipeänä. Mutta monesti pidempään juhlineilla on paljon hauskempaa. Ollako kuitenkin se "party animal", joka painaa niissä koko yön? Molemmissa tavoissa on puolensa.

Marko Alaraatikka, senior salkunhoitaja, Fennia Varainhoito

2.1.2020

 Tulosta