Blogi: Ovatko finanssisykli ja taloussykli erkanemassa toisistaan?

Aarni Pursiainen - Fennia Varainhoito Oy

Olemme saaneet kokea ennätyspitkän noususuhdanteen. Sekä finanssimarkkinat että reaalitalous ovat nousseet lähes kymmenen vuotta. Kuten yleensä, nousukauden siemen istutettiin vertauskuvallisesti maahan kriisin syvimpinä hetkinä, kun Yhdysvaltojen keskuspankki FED aloitti ennennäkemättömän likviditeetin pumppauksen pankkijärjestelmään Yhdysvaltojen subprime-kriisin seurauksena. Rahaa järjestelmään lisäsivät myös Japanin keskuspankki ja Bank of England. Euroopan keskuspankki EKP:kin lisäsi rahan tarjontaa, mutta varsinainen likviditeetin lisäys tapahtui vasta muutamia vuosia myöhemmin Kreikan kriisin yhteydessä.

Jälkeenpäin katsottuna noin kymmenen vuotta sitten tehdyt toimenpiteet olivat oikeita. Pankkijärjestelmä ei kaatunut ja maailma alkoi toipua shokista, jonka ylikuumentunut amerikkalainen asuntomarkkina oli aiheuttanut. Maailman bruttokansantuote alkoi taas kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kuten myös arvopapereiden hinnat kaikilla isoilla markkinoilla, joissa keskuspankit lisäsivät likviditeettiä. Voidaan siis perustellusti väittää, että finanssisykli ja taloussykli etenivät synkronoidusti ”käsi kädessä”. On järkevää, että talousnäkymien parantuessa ja likviditeetin kasvaessa myös sijoitusvarallisuuden arvo nousee.

Kuitenkin syklin pitkittyessä vuosien pituiseksi tulee kysymys, onko ylilyöntejä tapahtunut ja onko järjestelmään syntynyt pitkän nousukauden aikana jännitteitä, jotka voivat purkautua epävarmuutena ja jopa kriiseinä finanssimarkkinoilla tai reaalitaloudessa? Valitettavasti tästä on merkkejä, jotka ovat vahvistuneet kevään aikana.

Tämän vuoden alku ei ole ollut hyvä osakemarkkinoille, vaikka yritysten tuloskunto näyttää vahvalta ja esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysten veroja on leikattu. Kuitenkin samaan aikaan globaali bruttokansantuote kasvaa vahvasti ja esimerkiksi Suomenkin bruttokansantuotteen kasvuennustetta on nostettu ja uusia kauppakeskuksia rakennetaan. Vahva ja pitkä nousukausi on viimein antanut keskuspankeille mahdollisuuden vähentää elvytystä ja nostaa korkoja. Kaikesta tästä vahvasta taloussuhdanteesta kertovasta datasta huolimatta osakemarkkinoiden heilunta on kasvanut ja tuotot ovat olleet heikkoja. Vanhan ”nyrkkisäännön mukaan” osakemarkkinat aavistavat taloussuhdanteen käänteen 6–12 kuukautta etukäteen.

Mikäli osakemarkkina ei viimeistään kesän jälkeen ala rauhoittua ja reagoida nousemalla parantuneeseen taloussuhdanteeseen, on olemassa suuri riski, että finanssi- ja taloussykli ovat erkaantuneet vaarallisella tavalla. Arvopapereiden ja kiinteistöjen arvot ovat nousseet jyrkästi viimeisten vuosien aikana ja mikäli nousu ei käynnisty uudelleen hyvästä taloustilanteesta huolimatta, ovat markkinat jo alkaneet diskonttaamaan uutta laskusuhdannetta, jota talousdata ei vielä paljasta.

Itseasiassa muutamia ylilyöntejä on nähtävillä tässä ihan lähelläkin. Ruotsissa asuntojen hinnat aluksi nousivat monta vuotta jyrkästi, mutta ne kääntyivät erityisesti Tukholmassa vuoden 2017 syksyllä nopeaan laskuun, kun lainaehtoja ruvettiin tiukentamaan esimerkiksi poistamalla 100-vuoden laina. Samaan tapaan myös Suomessa asuntojen hinnat varsinkin kasvukeskuksissa ovat nousseet, koska sijoittajat ovat ostaneet kilpaa asuntoja sijoitusasunnoiksi. Samaan aikaan sijoitusasuntoon tarvittavaa alkupääomaa on kuitenkin vähennetty, kun uusien asuntojen ostajille tarjotaan taloyhtiölainaa, jossa luottotiedoilla ja maksukyvyllä ei ole merkitystä, koska taloyhtiölaina on yhteisvastuullinen.Tässä on kaksi konkreettista esimerkkiä aivan samanlaisesta laumakäyttäytymisestä kuin Yhdysvalloissa hetki ennen subprime-kriisin puhkeamista.

Elämme jännittäviä aikoja. Ennätyspitkä finanssisykli on tuonut paljon vaurautta järjestelmään. Parantuva reaalitalous ei kuitenkaan ole enää nostanut osakekursseja. Tämä ero finanssimaailman ja reaalitalouden välillä ei pysty kasvamaan loputtomasti, ennen kuin jompikumpi joustaa. Meillä on kaksi mahdollisuutta, joko pörssit alkavat taas nousta viimeistään kesän jälkeen parantuvan reaalitalouden tahdissa, tai huomaamme syksyllä, että nousukausi oli tässä.

Kirjoittaja Aarni Pursiainen on Fennia Varainhoidon arvopaperijohtaja, joka vastaa Fennian sijoituksista.

7.6.2018

 Tulosta