Blogi: Oliko tämä tässä?

Michaela Motzkin-Niemi

Taloudessa siellä täällä on tullut läpi heikompia lukuja melko laaja-alaisesti, ja spekulaatio taantuman todennäköisyydestä käy vilkkaana. Miten voimme havaita taantuman tai kohonneen taantumariskin? Mitä ovat ne merkit, joihin pohjaten voisimme todeta ns. missä mennään?

Sykli on pitkällä, mutta syklit eivät kuole vanhuuttaan. Kirjoitushetkellä suotuisalle tai tasaiselle talouskehitykselle on helppo nimetä useita uhkia nykytilanteessa: kauppasodan luoma epävarmuus, Brexit-tilanteen venyminen epätietoisuudessa lähemmäksi H-hetkeä, Trumpin hallinnon toimet ja valtionhallinnon sulkemisen kerrannaisvaikutukset, poliittinen epävarmuus ja ääriliikkeiden kannatuksen nousu ympäri Eurooppaa. Epävarmuudet, jotka heijastuivat markkinahinnoitteluun loppuvuodesta, ovat jättäneet jälkensä myös moniin talousindikaattoreihin.

Esimerkiksi laajalti seuratut ostopäällikköindeksit ovat paikoitellen Euroopassa tipahtaneet alle tärkeän 50-tason, joka toimii vedenjakajana suotuisan ja supistuvan taloustilanteen välillä. BKT-kasvulukujen odotetaan heikkenevän läpi linjan. Italia on ajautunut tekniseen taantumaan, ja Saksankin lukujen kehityksessä nähdään riskiä. Työmarkkinat ovat kuitenkin kireät monessa valtiossa, ja työttömyys alhainen, joskin maiden välillä on huomattavia eroja.

Keskuspankit ovat selkeästi viime viikkoina reagoineet nykytilaan, ja on vaikea uskoa, että taloutta kenties tarkimmin maailmassa seuraavat instituutiot reagoisivat turhaan. Euroopan Keskuspankki on vastikään vuoden alussa lopettanut aiemmin kommunikoidun mukaisesti Quantitative Easing -ohjelman valtionlaina- ja yrityslainatukiostonsa. Kuitenkin jo muutaman viikon päästä EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kommentoi, että keskuspankki on tarvittaessa valmiina astumaan tukemaan tilannetta. EKP:n lupaus on ollut pitää talletuskorko nykytasollaan (-0,4 %) kesän yli. Nyt spekuloidaan, käykö niin, ettei EKP pysty laisinkaan nostamaan korkoja. Atlantin toisella puolen Yhdysvaltain keskuspankki FED, joka on ehtinyt jo viedä läpi sarjan asteittaisia koronnostoja, kääntyi huomattavasti kyyhkysmäisemmäksi todeten, että seuraava liike voi olla niin koronnosto kuin laskukin.

Keskuspankit näyttäisivät olevan valmiita tukemaan talouskehitystä ja joustavasti muuttamaan politiikkaansa. Taustalla lienee huoli niin edellä mainituista tekijöistä kuin siitäkin, että kun seuraavan kerran kohtaamme taantuman, rahoitusjärjestelmässä on huomattavan paljon enemmän velkaa kuin aikaisemmin ja keskuspankkien lähtökohta toiminnalle on hyvin erilainen. FED:llä sentään on korot sillä tasolla, että laskuvaraakin löytyy, vaikka sielläkin lähtisimme taantumaan historiaan nähden ennätysalhaisilta korkotasoilta. EKP:n sen sijaan olisi hypättävä suoraan käyttämään uudentyyppisiä rahapolitiikan keinoja, eli lisää tukiostoja tai muita innovatiivisia tapoja tukea taloutta ja riskinottohalukkuutta. Talous, jossa ei kestetä nollakorkojakaan on hataralla pohjalla, mutta tämä on jokseenkin ymmärrettävää velkaisuuden lisäännyttyä läpi linjan (kotitaloudet, yritykset, valtiot).

Mitä tilanne tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta? Mikäli sykli kääntyy, riskillisten omaisuusluokkien tuottokehitys on tyypillisesti heikko markkinoiden korjatessa. Itse asiassa tämä tapahtuu yleensä jo siinä vaiheessa, kun sijoittajat ennakoivat syklin kääntyvän. Toisaalta, jos keskuspankit tulevat hätiin, tämä voi tukea sijoittajien riskinottohalukkuutta, kaventaa riskilisiä ja tehdä monista omaisuusluokista entistä kalliimpia.

Viime vuonna suhteellista korkoallokaation tulostamme tuki useamman päätöksen onnistuminen: yrityslainapuolella satsasimme lyhyisiin lainoihin ja syndikoituihin lainoihin (usean pankin muodostaman ryhmittymän järjestämä suuri laina), jotka ovat tyypillisesti vakaampia, otimme osan rahamarkkinasijoituksista USD-määräisinä hyötyen korkeammasta korosta ja valuutan vahvistumisesta, ja vältimme pahimmat sudenkuopat kehittyvillä markkinoilla.
Loppuvuoden turbulenssissa emme lisänneet riskiä, vaikka iso rahamarkkinapaino olisi tämän mahdollistanut. Kun pohja on hatara, täytyy harkita huolella mitä sen päälle rakentaa.

Michaela Motzkin-Niemi toimii Fennia Varainhoidossa senior salkunhoitajana keskittyen korko-omaisuusluokkien allokaatioon, ja erityisesti yritysriskiä sisältäviin sijoituksiin Fennian ja Henki-Fennian taseissa. Aikaisemmin Motzkin-Niemi oli Lontoossa pankkialalla yli 10 vuotta (Vice President, Credit Suisse) toimien suurimman osan ajasta investointipankin oman taseen yrityslainojen luotto- ja markkinariskin hoidossa.
 

 

25.3.2019

 Tulosta