Blogi: Mahdollisuus, että osakkeiden laskumarkkina on alkanut, on merkittävä

Aarni Pursiainen - Fennia Varainhoito Oy

Olemme saaneet nauttia ennätyspitkästä suotuisasta taloussuhdanteesta, jonka aikana Suomi onnistui onneksi kuromaan umpeen pudotuksen kansantuotteessa, jonka Lehmann Brothersin kaatuminen aiheutti. Samoin lähes pääsääntöisesti kaikkien riskillisten omaisuusluokkien, kuten osakkeiden, velkakirjojen, pääomarahastojen ja kiinteistöjen arvot ovat nousseet merkittävästi kuluneen 10 vuoden aikana. Työllisyystilanne on vahva ja monilla aloilla podetaan jopa työvoimapulaa.

Oikeastaan mikään perinteinen taantumaa ennustava mittari ei ole edes lähellä riskirajoja. USA:ssa korkokäyrä on nouseva ja keskuspankki on ilmoittanut jatkavansa koronnostoja vielä 2019. Samoin EKP on ilmoittanut rahapolitiikan kiristämisestä mikä on sinänsä rohkaiseva signaali normaalin rahapolitiikan paluusta monen poikkeuksellisen vuoden jälkeen.

Pääsääntöisesti kaikki makrotalousindikaattorit ovat vahvoja. Sekä teollisuuden että palveluiden ostopäälliköiden indeksit ovat edelleen korkealla tasolla ja talousyllätyksiä mittaavat indikaattorit ovat taas nousussa.

Kaikesta hyvästä informaatiosta huolimatta osakemarkkina on kuitenkin laskenut nyt yli puoli vuotta. Tämä on hyvin huolestuttava tosiasia, sillä pörssiä voi pitää maailman suurimpana äänestyskoneena, jossa ihmiset voivat anonyymisti ympäri maailman äänestää, mitä he odottavat tulevaisuudessa tapahtuvan. Markkinareaktion perusteella markkinavoimat odottavat talouden heikkenevän tulevaisuudessa. Markkinareaktio on ollut voimakkain kehittyvillä markkinoilla, joiden pudotus on noin 17 prosenttia vuoden alusta. Eurooppa on siinä välissä 8 prosenttia pudotuksellaan mutta USA on eurosijoittajalle edelleen jopa noin 12 prosenttia voitolla. Tämä on tyypillinen kehitys arvopaperimarkkinoilla, sentimentin huonontuessa raha lähtee ensin kehittyviltä markkinoilta ja hitaammin vakaammilta länsimarkkinoita.

Voimme löytää ainakin kolme syytä markkinoiden hermoiluun, joka myötävaikutti jo keväällä 2018 Euroopassa alkaneeseen laskuaaltoon, joka laajentui myös lokakuussa Pohjois-Amerikan markkinoille.

Keskuspankkien rahapolitiikan kiristystoimet

Euroopassa EKP on jo vähentänyt merkittävästi tukiostoja ja ne todennäköisesti loppuvat vuoden 2018 lopussa. Syksyllä 2019 tulevat ensimmäiset koronnostot. USA on nostanut jo ohjauskorkoa lukusia kertoja ja on ilmoittanut jatkavansa niitä myös 2019. Korkojen nousu hillitsee talouskasvua ja riskillisten nousua varsinkin, jos lainanhoitokustannukset nousevat yli tuottovaateen.

Euroopan poliittinen epävarmuus

Euroopan unioni on toiminut vuosia jossain määrin heikentyneenä. Euroopan Unionin ja Britannian väliset eroneuvottelut eivät ole vielä johtaneet selvään ja konkreettiseen sopimukseen millä ehdoin eroava Britannia ja EU järjestävät suhteensa maaliskuussa 2019 tapahtuvan eron jälkeen. Moni yritys on järjestänyt tuotantonsa siten, että toimiva raaka-aineiden ja tuotteiden virta on edellytys toiminalle. Nyt Britannian erotessa tulliunionista eri maiden välille rakennettujen tuotantoketjujen kohtalo voi aiheuttaa ennakoimattomia ongelmia.

Toinen ongelma, joka ei ole korjaantunut pitkästä nousukaudesta huolimatta on Italian heikkous. Italian talous on yksi velkaantuneimmista maailmassa ja maan hallituksen esitys budjettialijäämän kasvattamiseksi johti ennennäkemättömään prosessiin, jossa EU kyseenalaisti budjetin ja pyysi Italian hallitusta tekemään uuden, vähemmän alijäämäisen budjetin. Italialla on myös toinen ongelma, nimittäin italialaisten pankkien järjestelemättömät ongelmaluotot. Suhdanteen heikentyessä tämä välillä unohdettu ongelma voi nousta uudelleen otsikoihin.

Kauppasota ja Kiina

Yhdysvaltojen kauppapolitiikka on ollut varsin poukkoilevaa, mutta Yhdysvallat on päässyt uusiin kauppasopimuksiin käytännössä kaikkien muiden maiden kanssa paitsi Kiinan. Kertooko tilanne neuvotteluiden vaikeudesta, vai USA:n halusta saavuttaa muitakin poliittisia päämääriä, on epäselvää. Selvää kuitenkin on, että Kiinalla on enemmän hävittävää kuin USA:lla. Viimeisimmät talousluvut kertovat Kiinan talouskasvun hidastuneen (vaikka se edelleen on yli kadehdittavat 6 %). Lisäksi kiinalaiset yritykset ovat varsin velkaantuneita. Kiinan velkavetoisen talouskasvun romahduksesta on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta kauppasodan pitkittyminen ja varsinkin tilanteessa, että USA edelleen nostaisi suojatulleja vuoden 2019 aikana nostaa riskin Kiinan talouden jäähtymisestä poikkeuksellisen korkealle.

Lopuksi on kuitenkin todettava, että nämä markkinoita alaspäin painavat syyt ovat vasta pelkoja tai aavistuksia tulevasta kehityksestä, jota markkinat pitävät mahdollisina skenaarioina. Riski yhden tai useamman riskin toteutumisesta on kuitenkin niin suuri, että markkinat ovat etupainotteisesti hinnoitelleet ainakin joitakin negatiivisia skenaariota tapahtuvaksi jossain laajuudessa. Markkinoiden rauhoittuminen ja nousu edellyttävät parempaa näkyvyyttä nyt vaivaaviin epävarmuuden aiheuttajiin.

Kirjoittaja Aarni Pursiainen on Fennia Varainhoidon arvopaperijohtaja, joka vastaa Fennian sijoituksista

 

30.11.2018

 Tulosta