Blogi: Havaintoja osakkeiden hinnoittelusta

Marko Alaraatikka

Draamakomedia Näkemiin vaan, muru! -tv-sarjan tunnusmusiikissa laulettiin "'Cos we've passed the point of no return". Viime aikoina kyseinen pätkä on tullut mieleeni korkosijoituksia ja Brexit - tilannetta tutkaillessa. Sarjassahan ryhmä englantilaisia rakennustyöläisiä lähtee ulkomaille töihin pakoon oman maansa rakennuslamaa.

Olemme tulleet siihen pisteeseen, että ennätyksellisen suuri osa kaikista korkosijoituksista tuottaa omistajalleen tappiota nykyhintaansa verrattuna, mikäli sijoitukset pitää tästä päivästä niiden erääntymiseen asti. Herää kysymys, ovatko ennätysmatalat korot nostaneet osakkeiden arvostukset korkealle?

Eri markkinoiden osalta tunnuslukuja vertaillessa huomaa, että Yhdysvalloissa osakkeet alkavat olla kalliin puoleisia. Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla ollaan hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Suhteessa korkosijoituksiin osakkeet näyttävät suorastaan edullisilta. Esimerkiksi Euroopassa osakkeista indeksitasolla saatava osinkotuotto on 4,7 % korkeampi verrattuna Saksan viiden vuoden velkakirjan juoksevaan tuottoon. Erotus ei ole koskaan aiemmin ollut näin suuri osinkotuoton eduksi.

Mentäessä indeksitason vertailuja syvemmälle paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi kasvuosakkeiden arvostusten suhde arvo-osakkeisiin ei ole koskaan ollut näin korkea. Toisin sanoen, ennustetusta tuloskasvusta ollaan nyt valmiita maksamaan selvästi aikaisempaa enemmän suhteessa oman pääoman arvoon. Myös toimialojen välillä on suuria eroja. Esimerkiksi eurooppalaisten pankkien hinta/oma pääoma -luku kolkuttelee jo tasoa 0,5, mikä lähentelee vuoden 2011 eurokriisin aikaisia tasoja. Pankeillehan matala korkotaso on haitallista.

Voi todeta, että kokonaisuutena osakkeiden nykyhinnoittelu on melko neutraalilla tasolla. Viime aikoina ennusteita talous- ja tuloskehityksestä on kuitenkin laskettu. Kiinan ja Yhdysvaltain pitkittynyt kauppakiista näyttää ajavan kursseja alaspäin. Pitäisikö sen takia myydä osakkeita?

Philip Fisher pohtii yhdessä osakesijoittamisen klassikoista, vuonna 1958 kirjoittamassaan Common stocks and uncommon profits -kirjassaan, mitä sijoittajan ei kannata tehdä. "The five dont's" -listalta poimittu neuvo kuuluu: "Älä pelkää ostaa, kun sota uhkaa". Ajatus perustuu siihen, että lähes aina kriisin uhatessa osakkeiden hinnat halpenevat selvästi. Useimmissa tapauksissa lasku kuitenkin kääntyy melko nopeasti kurssinousuksi. Tämä johtuu siitä, että kriisien haitallisten seurauksien kompensoimiseksi päädytään lähes vääjäämättä julkisen kulutuksen lisäämiseen, mikä puolestaan avittaa yrityksiä.

Yhtäläisyyksiä voi vetää tämän hetken tilanteeseen. Kauppasodasta ja talouden kehityksestä johtuen Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti juuri laajoista tukitoimista markkinoille. Yhdysvallat päätti heinäkuussa julkisen kulutuksen lisäämisestä. Kiina tulee varmasti reagoimaan elvyttämällä lisää kotimaista kysyntää, mikäli talouskehitys heikkenee nopeasti.

Jos odottaa tilannetta, että maailmassa ei ole yhtään kriisiä meneillään, ei tule koskaan sijoittamaan senttiäkään. Täytyykin arvioida, onko niitä normaalia enemmän ja kuinka vakavia ne ovat.

Urallaan lähes kaikki mahdolliset NHL-ennätykset tehnyt kiekkolegenda Wayne Gretzky  pohti menestyksenä salaisuutta näin: "Hyvä jääkiekkoilija pelaa siellä, missä kiekko on. Loistava jääkiekkoilija pelaa siellä, mihin kiekko on tulossa."

Marko Alaraatikka (DI, CEFA) työskentelee Fennia Varainhoidon osake- ja korkosijoitusten salkunhoidossa. Hänellä on kokemusta Fennian ja Henki-Fennian sekä muiden Fennia Varainhoidon asiakkaiden sijoituksien hoidosta vuodesta 2011.

 

 

17.9.2019

 Tulosta