Aivot yössä – miten vuoro- ja yötyön tekeminen vaikuttaa hyvinvointiimme?

Aivot yössä – miten vuoro- ja yötyön tekeminen vaikuttaa hyvinvointiimme?

Yli 600 000 suomalaista tekee vuoro- tai yötyötä. Ilman heitä emme saisi nauttia ympärivuorokautisista palveluista, kuten sairaalapäivystyksistä, ensiapu- ja sammutusyksiköistä tai hoivakodeista, jotka näyttäytyvät monille meistä itsestäänselvyyksinä. Harva kuitenkaan tietää, millaisia vaikutuksia vuoro- ja yötyöllä voi olla.

Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Satu Pakarisen mukaan vuoro- ja yötyön terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu paljon. Aivojen näkökulmasta puhutaan kokonaisvaltaisista vaikutuksista – ei yksittäisistä syy-seuraussuhteista.

– Kansainvälisessä vuoro- ja yötyön tutkimuksessa on havaittavissa erilaisia suuntauksia, joista yksi on esimerkiksi työvuorojen optimaalinen suunnittelu. Yhä useammin tarkastellaan myös sitä, miten vuoro- ja yötyön tekeminen vaikuttaa terveyteen, riskitekijöihin, palautumiseen ja hyvinvointiin – ja tätä kautta aivojen toimintaan.

Epäluonnollinen vuorokausirytmi alentaa vireystilaa

Pääsääntöisesti vuoro- ja yötyön raskauden aiheuttaa epäluonnollinen valveillaoloaika. Kun hermoston sisäsyntyinen sirkadiaaninen (lat. circa dies, noin vuorokausi) rytmi ja homeostaattinen eli kumuloituva unentarve ovat epänormaalissa tilassa, se näkyy välittömästi vireystilan romahtamisena ja normaalin palautumisen vaikeutena.

– Kehomme hormonitoiminta, lämpötila ja aineenvaihdunta vaihtelevat merkittävästi vuorokausirytmin mukaan – ja niin vaihtelee myös aivojemme toiminta. Yöllä aivojen kuuluisi esimerkiksi poistaa kuona-aineita, mutta yövuorolaisilla näin ei pääse luonnollisesti tapahtumaan.

Vireystilan alentuessa on vaikeaa keskittyä tai oppia uusia asioita. Kun ajattelutoiminta ei ole parhaimmillaan, on työnsuunnittelulla entistä suurempi rooli. Pakarisen mukaan onnistuneen työnsuunnittelun avulla voidaan vähentää tapaturmia ja ennaltaehkäistä työturvallisuusriskejä merkittävästi.

– Monille meistä on tuttua se, että kun unipainetta kertyy ja valon määrä vähenee, niin ponnistelemalla ensimmäisen väsymys- ja nukahtamisvaiheen yli virkistymme uudelleen. Tästä huolimatta olemme kello 4–5 aikaan vireystilamme näkökulmasta huonoimmillamme. Silloin myös sattuu kaikkein eniten tapaturmia ja onnettomuuksia.

Pakarisen mukaan nukahtamista estävänä lääkkeenä yksi on ylitse muiden – stressi. Vaikka lyhytaikainen stressitila lisää vireystasoa ja työssä suoriutumista, voi pitkään jatkuneella stressillä olla äärimmäisen negatiivisia vaikutuksia.

– Stressitilassa kortisoli- ja noradrenaliinitasot nousevat ja ne vaikuttavat aktivoivasti tahdosta riippumattomaan keskushermostoon. Hyvät puolet korostuvat työtehtävissä, missä on pystyttävä toimimaan nopeasti ja johdonmukaisesti väsymyksestä huolimatta. Huono puoli on, että stressihormonit ovat erittäin toksisia aivoille – ne syövät aivokudosta heikentäen aivojen toimintakykyä.

Pitkäaikaiset vaikutukset koskettavat kaikkia elämänalueita

Vuoro- ja yötyön pitkäaikaisvaikutukset koskettavat kaikkia elämänalueita. Kun arki on epäsäännöllistä, tulee unesta, ruokailutottumuksista, liikunnasta ja sosiaalisista suhteista elintärkeitä vuoro- ja yötyöläiselle.

– Vuoro- ja yötyön osalta voidaan puhua elämäntavasta, joka on irrallaan muusta yhteiskunnasta – ja joskus pahimmillaan jopa perhearjesta. Vaikka yötyö ei sinänsä aiheuttaisi mitään ongelmia, voivat valvomisesta johtuva ruokahalun lisääntyminen, liian vähäinen liikunta, huonolaatuinen uni ja sosiaalisten suhteiden riittämättömyys tehdä kokonaisuudesta haitallisen.

Pakarinen korostaa oikeanlaisen ravinnon merkitystä yötyöläisen arjessa. Hän on huolissaan siitä, että moni ajattelee ravinto- ja ruokailutottumuksiaan vain oman peilikuvansa kautta. Yötyön näkökulmasta asia on ihan päinvastoin: laukkuun pakattujen eväiden ja aineksien tulisi olla riittävän ravitsevia aivoille.

– Aivot ovat kärjistetysti lihas siinä missä mikä tahansa muu kehon osa. Terveelliset elämäntavat vaikuttavat toki omaan kehoomme, mutta aivot eivät ole mitenkään irrallaan tästä fysiologisesta kokonaisuudesta. Ne vaativat toimiakseen riittävän laadukasta ja monipuolista ravintoa. Varsinkin silloin, kun aivoja rasitetaan poikkeuksellisilla olosuhteilla – kuten yötyöllä.

Vuoro- ja yötyö vaatii sopeutumista

Noin joka viides vuoro- tai yötyöhön siirtyvä yksilö ei sopeudu työn asettamiin vaatimuksiin. Toiset taas viihtyvät vuoro- ja yötöissä kymmeniä vuosia, eivätkä he haluaisi koskaan palata päivätöihin. Kyse on luontaisten vuorokausirytmien erilaisuudesta.

– Kuormitus vähentyy oleellisesti, kun yksilöllä on luonnollinen taipumus työnkuvan edellyttämiin tehtäviin eivätkä olosuhteet aiheuta ylimääräistä stressiä. Tällöin palautuminen tehostuu ja ihmisen toimintakyky säilyy korkealla tasolla myös työajan ulkopuolella.

Uni ja sen laatu ohjaavat vuoro- ja yötyöläisten palautumista. Aivojen kannalta syvä uni on kaikkein tärkeintä.

– Syvässä unessa aivot poistavat kuona-aineita, muistiaines konsolidoituu ja tapahtuu fysiologista korjautumista. Jos unta ei ole riittävästi, syvään uneen ei päästä ja syntyy univajetta. Vuoro- ja yötyön näkökulmasta oleellista on huomioida, miten paljon uni vaikuttaa mielialaan. Pahimmillaan häiriintyvä unirytmi voi edesauttaa esimerkiksi masennuksen syntyä tai muita mielialahäiriöitä.

Jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa

Vaikka ärtymys, keskittymiskyvyn puute ja riittämätön ravinto voivat muodostaa selvän terveysriskin, korostaa Pakarinen yksilöllisten erojen merkitystä. Kaikista ei ole vuoro- tai yötyöhön, mutta jokainen voi vaikuttaa oman hyvinvointinsa rakentamiseen.

– Ravinnon riittävistä vitamiineista ja hivenaineista huolehtiminen on hyvä alku, sillä terveellinen syöminen on vuoro- ja yötyöläisen jaksamiselle elinehto. Aerobinen liikunta taas lisää tutkitusti aivoperäisen kasvutekijän eritystä, mikä johtaa aivojen parempaan terveyteen.

Pakarinen painottaa, että yksilön näkökulmasta keskiössä on kokonaiskuormituksen määrä. Keho tai aivot eivät tiedä, mistä kuormitus tulee, joten elämänhallinta on tärkeää.

– Monet vuoro- ja yötyöläiset ymmärtävät palautumisen merkityksen. Hyvän ravinnon, aktiivisen liikkumisen ja riittävän unen lisäksi heillä on arjessaan asioita, jotka tuovat positiivista energiaa, iloa ja hyvää oloa. Niiden avulla minimoidaan valtaosa niistä haittavaikutuksista, joista vuoro- ja yötyön piirissä ollaan huolissaan.

 

Tiesithän, että saat meiltä vakuutuksia niin itsesi, perheesi, kuin työntekijöidesi terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi? Tutustu vakuutuksiimme.

21.10.2019

 Tulosta