YLIMÄÄRÄNEN Fenniaturvan vakuutusehdot: F20-F100

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu kodin ja vapaa-ajan omaisuus seuraavasti:

F20.3.1 Rakennukset

F20.3.1.1 Vakuutuskirjassa mainitut rakennukset sekä niihin liittyen

• jätevesiviemäri-, vesijohto-, öljy-, kaasu- ja höyryputkisto, joka sijaitsee kiinteistöllä tai sen rajan ulkopuolella kunnallisen tai muun yleisen putkiston liittymään saakka

• rakennuksen hoitoon kuuluvat polttoaineet ja käsityökalut

• puutarhajyrsimet ja lumilingot

• rakennukseen liittyvät, tontilla olevat vakuutuksenottajan omistamat sähköjohdot ja kWh-mittarit sekä asuin kiinteistön sähköpääkeskukset

• liikennevakuutusvelvollisuudesta vapaat poltto- ja sähkömoottorilla toimivat koneet

  • päältä ajettava ruohonleikkuri tai puutarhatraktori (rakenteellinen huippunopeus on enintään 15 km/h) yhteensä enintään 3 000 euroon asti

• vakuutettujen rakennusten pihapiirin maaperä ja puutarha. Pihapiirillä tarkoitetaan tontin tai tilan osaa, johon rakennukset on sijoitettu ja joka palvelee päivittäistä asumista ja oleskelua.
  
  Piha-alueella olevat kiinteät tavanomaiset rakenteet ja rakennelmat, kuten esim. aita, lipputanko, pyykin kuivausteline, kylpytynnyri siihen liittyvine järjestelmineen, uima-allas ja enintään 8 m2:n suuruiset kevytrakenteiset rakennukset, esim. grillikatos, leikkimökki, kasvihuone, koirankoppi tai ulkovaja yhteensä enintään 10 000 euroon asti.
  
  Tavanomaiseksi laituriksi katsotaan laituri perusrakenteineen, joka on enintään 4 000 euron arvoinen. Suuremmat ja arvokkaammat kohteet on aina vakuutettava erikseen.
  
  Tavanomaisia rakenteita eivät ole esim. erityisantennit ja tuuligeneraattorit, vaan niiden vakuuttamisesta on sovittava erikseen.
  

F20.3.1.2 Rakennus rakenteilla tai peruskorjattavana

Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjassa mainitut rakennukset myös niiden ollessa rakenteilla tai peruskorjattavana. Vakuutettuna on tällöin myös vakuutuspaikassa olevat rakennustyöhön liittyvät rakennustarvikkeet.

Vakuutuksen kohteena rakennus- tai peruskorjausaikana on myös seuraava omaisuus 2 000 euroon asti:

• vakuutettujen omat vaatteet ja työkalut

• vakuutetun omat, lainaamat tai vuokraamat tilapäiset työmaarakennelmat

• vakuutetun omat, lainaamat tai vuokraamat alle 10 m2:n työmaarakennukset

• vakuutetun rakennuksen kunnostus- tai rakennustyötä varten lainaamat, vuokraamat tai omat koneet ja laitteet

• rakennustyötä tekevien talkootyöntekijöiden vaatteet ja työkalut.

F20.3.2 Koti-irtaimisto tai huvilairtaimisto

• vakuutettujen koti-irtaimisto. Koti-irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, esimerkiksi huonekaluja, kodin tekstiilejä, vaatteita, taloustavaroita ja kodinkoneita.

• vakuutettujen yksityisessä käytössä olevasta henkilöautosta, moottoripyörästä, moposta ja veneestä irrotetut, tavanomaisesti irrotettavissa olevat osat ja tavanomaiset varusteet, joille aiheutuneita vahinkoja ei korvata muusta vakuutuksesta

• soutuveneet, soutujollat, kanootit ja kajakit yhteensä enintään 2 000 euroon asti

• enintään 5 hevosvoiman perämoottorit

• ruohonleikkurit, puutarhajyrsimet ja lumilingot

• liikennevakuutusvelvollisuudesta vapaat poltto- ja sähkömoottorilla toimivat koneet ja liikkumisvälineet

  • päältä ajettava ruohonleikkuri tai puutarhatraktori (rakenteellinen huippunopeus on enintään 15 km/h) yhteensä enintään 3 000 euroon asti

  • lasten käyttöön tarkoitettu ajoneuvo (rakenteellinen huippunopeus enintään 25 km/h) yhteensä enintään 1 000 euroon asti

  • muut sähköiset liikkumisvälineet (maksimiteho on enintään 1 kW ja rakenteellinen huippunopeus on enintään 25 km/h) yhteensä enintään 2 000 euroon asti.

Vakuutuksen piiriin kuuluu myös sellainen vakuutetun yksityishenkilönä vuokraama tai lainaama omaisuus, joka vakuutetun omistamana kuuluisi hänen vakuutettuun koti irtaimistoonsa ja jolle aiheutuneita vahinkoja ei korvata muusta vakuutuksesta. Tähän ei kuitenkaan lueta vakuutetun oman ansio- tai yritystoiminnan piiriin kuuluvaa omaisuutta.

F20.3.3 Koti- tai huvilairtaimiston euromääräiset rajoitukset

F20.3.3.1 Vakuutuksen kohteena ovat myös vakuutettujen yksityishenkilönä omistamat

• rahat ja arvopaperit 350 euroon saakka

• ja ansiotyössään tarvitsemat työvälineet 2 000 euroon saakka

• arvoesineet 10 000 euroon saakka. Arvoesineillä tarkoitetaan esineitä, joiden arvo säilyy tai nousee iän myötä.
  
  Arvoesineitä ovat mm.

  • korut ja jalometallit

  • taide-esineet

  • antiikkiesineet

  • aidot itämaiset matot ja taidetekstiilit.

• kokoelmat 10 000 euroon saakka. Kokoelmalla tarkoitetaan sarjaa esineitä, joiden yhteisarvo on enemmän kuin yksikköarvot yhteensä.

• asuinhuoneiston ulkopuolella sijaitsevissa kerrostalojen verkko- ja ullakkokomeroissa pysyvästi tai tilapäisesti säilytettävät irtaimistot enintään 5 000 euroon saakka

• vuokra- tai osakehuoneiston kiinteät sisustukset 5000 euroon saakka.

F20.3.3.2 Kiinteä sisustus asunto-osakeyhtiössä

F20.3.3.2.1

Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain 1599/2009 4:n. luvun pykälien 2-3 perusteella määräytyviä osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevia kiinteistön osia ja huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä. Yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti sovitut osakkeenomistajan kunnossapitovastuun laajennukset eivät sisälly vakuutukseen.

F20.3.3.2.2

Kiinteä sisustus korvataan edellyttäen, että kiinteistön oma vakuutus tai asunto-osakeyhtiö tai muu rakennuksen omistaja ei korvaa kyseisten esineiden tai laitteiden vahingoittumista.

F20.3.3.3 Yllämainittujen esineiden sisältyminen irtaimistoon

Yllämainitut esineet sisältyvät irtaimistoon mainittuihin euromääriin saakka ilman erillistä mainintaa vakuutuskirjassa. Euromäärien ylimenevä osuus voidaan vakuuttaa erikseen sopimalla ja tekemällä siitä merkintä vakuutuskirjaan.

Tässä ehtokohdassa mainittujen esineiden vakuutusarvojen on sisällyttävä vakuutusmääräperusteisessa vakuutuksessa irtaimiston vakuutusmäärään.

F20.3.4 Vakuutuksen kohteena eivät ole

• eläimet

• yli 5 hevosvoiman veneenmoottorit

• ansiotyöhön käytettävät atk-tiedostot ja -ohjelmat

• harrastuskäyttöön valmistetut atk-tiedostot ja -ohjelmat, jotka eivät ole olleet sellaisenaan yleisesti kaupan

• moottoriajoneuvot, moottorikäyttöiset kulkuvälineet, perävaunut, matkailuperävaunut, niiden osat eivätkä niihin kiinnitetyt varusteet, lukuun ottamatta ehtokohdissa F20.3.1.1 ja F20.3.2 mainittuja poltto- tai sähkömoottorilla toimivia koneita ja liikkumisvälineitä.

• muu omaisuus kuin kohdissa F20.3.1–F20.3.3 mainittu, ellei siitä ole erikseen sovittu ja tehty merkintää vakuutuskirjaan.

Vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa paikassa. Lisäksi vakuutus on voimassa sellaisen irtaimiston osalta, joka on vakuutuskirjassa mainitusta paikasta tilapäisesti (alle vuoden) siirrettynä tai siirrettävänä muualla Pohjoismaissa ja tarkoitus on, että irtaimisto palautuu vakuutuskirjassa mainittuun paikkaan.

F20.5.1 Omaisuuden, vahingon ja korvauksen määrän arvioimisen perusteena on omaisuuden arvo.

Omaisuuden arvo on sen jälleenhankinta-arvo, ellei muuta ole sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan. Omaisuuden arvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta.

Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää.

Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. Päivänarvoa määritettäessä on otettava huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi.

Enimmäismäärällä tarkoitetaan Fennian korvausvelvollisuuden ylintä rajaa vakuutustapahtumassa. Enimmäismäärä on merkitty vakuutuskirjaan. Vahingon määrä arvioidaan jälleenhankinta-arvon tai päivän arvon mukaisesti.

Paikkakunnan muuttuneita olosuhteita ei kuitenkaan oteta huomioon rakennuksen päivänarvoa määritettäessä, kun se korjataan entiselleen tai tuhoutuneen rakennuksen tilalle rakennetaan uusi rakennus samalle tontille.

F20.5.2 Omaisuuden arvo ja vahingon määrä

Vakuutustapahtuman sattuessa omaisuuden arvo määritetään ja vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti.

F20.5.3 Vahingon määrän arvioinnin peruste

Vahingon määrän arvioinnin perusteena on myös omaisuuden jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

F20.5.4 Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen

Korvaus esineestä maksetaan taulukon osoittaman päivänarvoprosentin mukaisena.

Jälleenhankinta-arvon mukaisena korvataan, jos esineen päivänarvoprosentin perässä taulukossa on merkintä "**" ja esineen tilalle hankitaan kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta uusi samanlainen tai lähinnä vastaava esine.

F20.6.1 Korvauksen ylin raja

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Esinevahingossa korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty indeksiehdon mukainen vakuutusmäärä. Täysarvovakuutuksessa vakuutusmäärä arvioidaan vakuutustapahtuman sattumishetkellä. Arvonalennusta tai suoranaista esinevahinkoa ei korvata, jos vahinko ei vaikuta esineen käyttökelpoisuuteen.

F20.6.2 Asumisen keskeytyminen

Suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan Fennian etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät lisäkulut, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen vuoksi, että vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osaksi käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen näiden vakuutusehtojen perusteella korvattavissa olevan vahingon vuoksi.

Asumisen keskeytymiskuluja ei kuitenkaan korvata, jos kyseessä on valmistus-, aine-, suunnittelu-, rakennus- tai perustusvirheitä korvaava esinevakuutus.

Asumisen keskeytymiskulut korvataan vain, jos vakinaisen asunnon käyttäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta haittaa asumiselle. Korvattavia lisäkuluja ovat ylimääräiset asunnon ja varastoinnin vuokrauskulut sekä irtaimiston siirtoon liittyvät kuljetuskulut.

Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon todelliset kulut, joista vähennetään säästyneet asumiskulut.

Asumisen keskeytymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia korvataan enintään 3 500 euroon asti kuukausittain. Korvaus maksetaan enintään 12 kuukauden ajalta. Asumisen keskeytymisestä aiheutuvien lisäkulujen omavastuu 6 kuukauden jälkeen on 20 prosenttia. Lisäkulut korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

F20.6.3 Suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi korvattavat kulut

F20.6.3.1 Vahingon rajoittamis- tai torjumiskulut

Kohtuulliset kulut, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Nämä kulut korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

F20.6.3.2 Viranomaisten määräyksistä aiheutuneet lisäkulut

Viranomaisten rakennusta koskevista pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkulut, kuitenkin enintään 10 % rakennusvahingon määrästä. Kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaan tarkistettu rakennuksen vakuutusmäärä.

F20.7.1 Omavastuut

F20.7.1.1

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu vahingon määrästä.

F20.7.1.2

Vakuutuksenottajalla ei ole varkausvahingossa omavastuuta, jos rakennukseen on murtauduttu varmuuslukolla lukittuna olleen oven kautta tai vakuutusyhtiöiden hyväksymä murtohälytyslaite on toiminut vahinkohetkellä.

F20.7.2 Lisäomavastuut ja käyttöikään perustuvat omavastuut

F20.7.2.1

Vahingon määrästä vähennetään 160 euron suuruinen lisäomavastuu, jos vakuutuskohteessa, jolla on vakuutusmaksussa varmuuslukko-, murtohälytin tai hälytysjärjestelmäalennus, ei vahingon sattuessa ole ollut alennukseen oikeuttava suojaus toiminnassa tai sitä ei ole.

Tulvavahingoissa peritään nelinkertainen omavastuu.

F20.7.2.2 Talotekniikan rikkoutumisvahingoissa:

Alla mainittujen LVISA-laitteiden ja -järjestelmien korjaus- tai jälleenhankintakuluista, vian etsimisestä ja korjaamisesta aiheutuneista lattia-, katto- ja seinärakenteiden avaamis- ja sulkemiskuluista sekä maan kaivu- ja täyttökustannuksista tehdään omavastuuna seuraavat vuotuiset vähennykset käyttöönottovuotta seuranneiden kolmen kalenterivuoden jälkeen:

• putkistojen, polttoaine- ja jätevesisäiliöiden ja sähköjohtojen sekä kaapeleiden osalta 3 %

• kaikkien muiden LVISA-laitteiden ja - järjestelmien osalta 6 %.

Ikävähennys lasketaan kertomalla prosenttiluku käyttöönottovuotta seuranneiden kolmen täyden kalenterivuoden jälkeen alkaneiden vuosien lukumäärällä.

Omavastuuvähennys on vähintään vakuutuskirjaan merkityn omavastuun suuruinen.

F20.7.2.3 Vuotovahingoissa:

Rakennuksen LVI-järjestelmän vuodosta rakennusvakuutuksen kohteelle aiheutuneen vahingon määrästä vähennetään omavastuu seuraavasti:

• jos vuotaneen putkiston, säiliön tai laitteen ikä on 21 -35 vuotta, niin omavastuu vahingon määrästä on 10 %

• jos vuotaneen putkiston, säiliön tai laitteen ikä on 36 - 50 vuotta, niin omavastuu vahingon määrästä on 15 %

• jos vuotaneen putkiston, säiliön tai laitteen ikä on yli 50 vuotta, niin omavastuu vahingon määrästä on 20 %

Ikä on vahingon sattumisvuoden ja käyttöönottovuoden välinen erotus. Käyttöönottovuodella tarkoitetaan aikaa käyttöönottoajankohdasta saman kalenterivuoden loppuun. Käyttöönottoajankohdaksi katsotaan se hetki, jolloin rakennuslupaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen otettavaksi käyttöön.

Omavastuuvähennys on vähintään vakuutuskirjaan merkityn omavastuun suuruinen.

F20.7.3 Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus

Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäännösarvo.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata kohtuullisin kustannuksin, vahingon määrä on korjauskulut.

Korvauksen määrä jälleenhankinta-arvon mukaan on vahingon määrä vähennettynä omavastuulla. Jos jälleenhankitun tai korjatun omaisuuden arvo on vahingoittuneen omaisuuden jälleenhankinta-arvoa suurempi, ei ylimenevää osaa oteta huomioon korvausta laskettaessa (ks. kohta F20.5.1).

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta joko korjataan tai että samalle tontille tai tilalle rakennetaan, taikka irtaimen omaisuuden sijalle hankitaan uutta saman laatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen vuoksi, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin maksetaan päivänarvon mukainen korvaus, jota laskettaessa käytetään vakuutusarvona omaisuuden päivänarvoa. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, maksetaan, kun Fennia on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimista.

Korvaukseen lisätään jäännösarvon alentuminen, jos vahingon jälkeen jäljelle jääneitä rakennusosia ei voida käyttää hyväksi rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoonsa rakennuslain tai tielain säännösten perusteella, voimassa olevan rakennuskiellon tai rakentamisrajoituksen vuoksi. Arvon alentuminen lasketaan siten, että kohdan F20.5.3 mukaisesta jäännösarvosta vähennetään se hinta, joka jäljelle jääneistä rakennusosista voidaan saada, kun ne myydään pois siirrettäviksi.

Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa, ja jos Fennia niin pyytää, haettava poikkeusta niistä rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoon sekä jollei lupaa myönnetä, haettava muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan on Fennian pyynnöstä valtuutettava Fennia edustamaan häntä poikkeuksen hakemista koskevassa asiassa.

F20.7.4 Päivänarvon mukainen korvaus

Vahingon määrä päivänarvon mukaan saadaan laskemalla jälleenhankinta arvon mukaisesta vahingosta niin suuri osa kuin päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on kohtuulliset korjauskulut. Korjauskulut eivät kuitenkaan saa ylittää vahingoittuneen esineen päivänarvoa.

Korvauksen määrä päivänarvon mukaan on vahingon määrä vähennettynä omavastuulla (ks. kohtaa F20.5.1).

F20.8.1

Fennialla on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemesta uudelleen rakennuttaa, hankkia tai korjauttaa hävinnyt tai vahingoittunut omaisuus.

F20.8.2

Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutetun on viipymättä luovutettava se Fennialle tai palautettava korvaus sen osalta.

F20.8.3

Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Fennialla on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin ennen vakuutustapahtumaa.

F20.8.4

Piha-alue ja puutarhavahinko korvataan niiden kunnostuskulujen perusteella. Pensaiden ja puiden osalta korvataan uusien taimien hankintakulut. Taimien hankintakulut korvataan sikäli kuin niitä on normaalisti kaupan Suomessa.

F20.8.5

Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, niin korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren, yrityskiinnityslain ja vakuutussopimuslain määräyksiä.

F20.8.6

Vahingon vuoksi voidaan vakuutusmäärää vähentää korvauksen määrällä. Fennian velvollisuus on korvauspäätöksen yhteydessä ilmoittaa vakuutuksenottajalle vakuutusmäärän vähentämisestä vahingon vuoksi.

F20.8.7 Arvonlisävero

Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään veron tai ei ole velvollinen maksamaan veroa omaisuuden ostosta, korjauksesta, muusta hankinnasta tai palvelusta, vakuutuksesta maksetaan korvaus veron osuudella vähennettynä.

Omaisuuden arvonlisäverovelvollisen omistajan tai haltijan on oltava korjaustyön, jälleen hankittavan omaisuuden ja ostamansa palvelun tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi.

F20.9.1 Indeksiehto

Vakuutusmäärät ja -maksut on sidottu indeksiin siten, että rakennuksiin sovelletaan rakennuskustannusindeksiä ja irtaimistoon elinkustannusindeksiä ellei vakuutuskirjassa toisin mainita.

Indeksiin sitomisella tarkoitetaan vakuutuskauden alusta vakuutusmäärän ja -maksun tarkistamista indeksin pistelukujen välisellä suhteella. Tarkistushetki on vakuutuskauden alkamispäivä. Vuosittain indeksipistelukuna käytetään tarkistushetkeä vähintään neljä kuukautta aiempaa maaliskuun indeksilukua, jota verrataan vuotta aiempaan vastaavaan indeksilukuun. Siten, jos vakuutuskauden alku on tammi-kesäkuussa, verrataan indeksitarkistuksessa edellisen vuoden ja sitä edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja. Jos taas vakuutuskauden alku on heinä-joulukuussa, verrataan indeksitarkistuksessa saman vuoden maaliskuun ja edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja.

Vahinkohetkellä vakuutuskirjassa merkittyä vakuutusmäärää tarkistetaan vastaamaan vahinkohetkeä kolme kuukautta aiempaa indeksipistelukua. Indeksitarkistuksen suuruus voi olla kuitenkin enintään 10 %.

F20.9.2 Omavastuun indeksiehto

Omavastuu on sidottu kuluttajahintaindeksiin seuraavia sääntöjä noudattaen:

Perusindeksi on vuoden 1997 maaliskuun kuluttajahintaindeksi ja sitä vastaava perusomavastuu on 126 euroa. Tarkistusindeksi on vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty vakuutuskauden alkamiskuukautta edeltäneen kalenterivuoden lokakuun kuluttajahintaindeksi.

Indeksin tarkistusajankohta on vakuutuskauden alkamispäivä. Seuraavan vakuutuskauden omavastuu on yhtä monta prosenttia vakuutuskirjaan merkitystä omavastuusta kuin tarkistusindeksi on perusindeksistä.

F20.10.1 Irtaimiston suojeluohje varkauksien varalta

F20.10.1.1

Irtaimiston säilytystilojen ikkunoiden, ovien ja muiden aukkojen on oltava murtautumisen ja varkauden varalta suojaavasti suljetut. Säilytystilojen avaimia ei saa jättää eikä piilottaa säilytystilojen läheisyyteen. Lukko on välittömästi vaihdettava tai sarjoitettava, jos on aihetta epäillä, että avain on asiattoman hallussa.

F20.10.1.2

Mukana olevaa omaisuutta on varkausvahingon välttämiseksi valvottava. Tässä lueteltuja esineitä on valvottava jatkuvasti silloin, kun ne ovat moottoriajoneuvossa, asuntovaunussa, kevytperävaunussa, veneessä tai teltassa:

• rahat, muut maksuvälineet ja arvopaperit

• arvoesineet ja kokoelmat

• optiset ja elektroniset laitteet

• sähkötyökalut

• yhteisarvoltaan 350 euroa ylittävä muu koti-irtaimisto.

Huom.! Peruskotivakuutuksessa tietyt esineet on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle (ks. Peruskotivakuutuksen ehtokohta F22.1.5).

F20.10.1.3

Pankki-, luotto- tai vastaavaa maksukorttia koskevia pankin tai muun luottolaitoksen kanssa sovittuja kortin käyttöön liittyviä sopimusehtoja on noudatettava kortin luvattoman käytön estämiseksi.

F20.10.1.4

Matkapuhelimessa on oltava turvakoodi, jonka perusteella sen käyttö voidaan estää. Turvakoodi on ilmoitettava Fennialle korvausta haettaessa.

F20.10.2 Palo- ja vuototurvallisuutta koskevat suojeluohjeet

F20.10.2.1 Liesi ja uuni

Käytössä olevaa liettä on valvottava jatkuvasti. Kun liesi on päällä, lieden käyttäjä ei saa mennä lepäämään tai poistua hetkeksikään huoneistosta. Käytön jälkeen on varmistettava, että liesi ei ole enää päällä. Myös uunia on valvottava, kun se on käytössä. On myös huolehdittava ettei koira, kissa tai muu kotieläin vahingossa pääse kytkemään liettä tai uunia päälle.

Jos lieden tai uunin käyttäjän muistitoiminnot ovat alkaneet heikentyä tai jos kotieläimen aiheuttamaa riskiä ei voida poistaa, lieteen tai uuniin on asennettava palovaaraa ennalta ehkäisevä tekninen turvajärjestelmä.

F20.10.2.2 Astianpesukone, pyykinpesukone ja kuivauskoneet

Jos koneen toiminnassa esiintyy häiriöitä, sitä ei saa käyttää ennen kuin vika on korjattu. Koneen käyttöä on valvottava sekä palo- että vuotovaaran vuoksi. Koneita ei saa jättää käyntiin, jos huoneistosta poistutaan. Paineellisen vesijohdon sulkuventtiili on suljettava välittömästi käytön jälkeen.

F20.10.2.3 Puu- ja sähkökiukaat

Vaatteiden ja muun palavan materiaalin kuivattaminen löylyhuoneessa on kielletty. Saunan käyttötarkoitukseen liittymättömän palavan materiaalin jättäminen löylyhuoneeseen tai säilyttäminen siellä on kielletty. Jos sähkökiukaaseen kytketään virta ulkopuolisesta ohjauskeskuksesta tai kauko-ohjauksella, on ennen kytkentää varmistettava, ettei kukaan ole kytkijän tietämättä jättänyt saunaan palovaaran aiheuttavaa materiaalia.

Sähkökiukaan virran kytkeytyminen pois päältä on varmistettava viimeistään kaksi tuntia käytön jälkeen (tämä ei koske ns. aina valmista kiuasta). Onnettomuuksissa, joissa tulipalo on saanut alkunsa sähkökiukaasta, yleisin syy on, että sähkökiukaan aikakellon rikkoutumista ei ole huomattu. Jos vastus on rikkoutunut, sähkökiuasta ei saa käyttää ennen kuin vastus on vaihdettu.

F20.10.2.4 Jääkaapit, pakastimet ja jääkaappipakastimet

Viallisesti toimivaa laitetta ei saa käyttää ennen kuin se on korjattu. Esim. kompressorin releeseen tullut vika lisää selvästi palovaaraa. Laitetta ei saa sijoittaa paikkaan, jonka lämpötila laskee alle 0 °asteen, sillä kylmässä ilmassa kompressori rasittuu normaalia enemmän ja aiheuttaa palovaaran. Kylmälaitteen kompressori ja jäähdytysjärjestelmä on imuroitava pölystä kerran vuodessa. Samalla on myös varmistettava, että laitteen takana oleva sulavesiletku johtaa haihdutuskaukaloon.

F20.10.2.5 Varastotilat

Maanpinnan alapuoleisissa varastotiloissa säilytettävä kosteus- ja kastumisvahingoille altis irtain omaisuus on sijoitettava vähintään 10 cm:n korkeudelle lattian pinnasta.

F20.10.2.6 Valaisimet

Lastenhuoneeseen tai makuuhuoneeseen ei pidä sijoittaa nipistimellä tai puristimella kiinnitettäviä valaisimia, joiden lamppu voi kuumentua polttavaksi. Jos kuitenkin niin tehdään, on varmistettava ettei lamppu pääse irtoamaan ja putoamaan tai kaatumaan syttyvien materiaalien päälle tönäisyn, tärinän, kiinnitysmekanismin löystymisen tai muun syyn vuoksi. Halogeenilamput kuumenevat erittäin paljon, joten halogeenilampulla varustetuttujen valaisinten sijoittelussa on noudatettava tarkoin valmistajan edellyttämiä suojaetäisyyksiä syttyviin materiaaleihin.

Valaisimeen ei saa asentaa valmistajan ilmoittaman maksimitehon ylittävää lamppua. Loistevalaisimen välkkyvä tai palanut lamppu aiheuttaa palovaaran, joten se on vaihdettava välittömästi ehjään.

F20.10.2.7 Sähköpatteri ja -lämmitin sekä rakennuslämmitin

Kiinteästi asennettua tai siirrettävää sähköpatteria ja -lämmitintä sekä ra- kennuslämmitintä ei saa peittää eikä sen yläpuolella saa kuivattaa mitään syttyvää materiaalia. Syttyvän materiaalin putoaminen laitteen päälle on estettävä.

Siirrettävän laitteen sijoittamisessa on noudatettava valmistajan edellyttämiä suojaetäisyyksiä syttyviin rakenteisiin ja materiaaleihin kuten seiniin, huonekaluihin, verhoihin, rakennusmateriaaleihin ja -tarvikkeisiin. Laitteet on sijoitettava siten, etteivät ne ole alttiina töytäisyille, jolloin laite voi kaatua tai siirtyä liian lähelle tai kosketuksiin syttyvän materiaalin kanssa.

F20.10.2.8 Kynttilätuotteet

Kynttilätuotteella tarkoitetaan tavallisia kynttilöitä, lämpö- ja geelikynttilöitä, ulkotulia ja -roihuja, hauta-, puutarha- ja öljykynttilöitä ja -lamppuja, poltettavia hyttyskarkotteita, kuluttajille myytäviä kynttilägeelejä ja -massoja sekä kynttilälyhtyjä.

Kynttilätuotetta saa käyttää vain sen käyttöohjeen mukaiseen tarkoitukseen ja käyttöohjeen mukaisesti. Käyttöohjeessa kerrotaan, onko tuote tarkoitettu sisä- vai ulkokäyttöön. Esimerkiksi ulkotuli ja -roihu, hauta-, öljy- ja puutarhakynttilät on suunniteltu ulkokäyttöön eikä niitä saa käyttää parvekkeella, palavarakenteisen ulkoterassin päällä tai sen yläpuolella. Sama koskee monia kynttilälyhtyjä, sillä tietyissä olosuhteissa ne voivat kuumentuessaan pudota tai rikkoutua. Kynttilätuotteiden sijoittelussa on noudatettava valmistajan vaatimia suojaetäisyyksiä syttyviin materiaaleihin.

Kun kynttilätuotetta poltetaan rakennuksen sisätiloissa, kuistilla, verannalla tai lasitetulla tai lasittamattomalla parvekkeella, sitä on valvottava jatkuvasti. Kun näistä tiloista poistutaan rakennuksen ulkopuolelle tai mennään nukkumaan tai lepäämään, kynttilätuote pitää sammuttaa. Ulkokäytössä polttamista on valvottava ja kynttilätuote on sammutettava poistuttaessa kiinteistöltä tai mentäessä nukkumaan.

F20.10.2.9 Avotuli, tulisija, ulkogrilli ja tuhka

Ilmatieteen laitoksen ilmoittaman metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana avotulen teko rakennuksen pihapiirissä on tämän suojeluohjeen perusteella kiellettyä. Paloviranomaisen antamaa kieltoa avotulen teosta on myös noudatettava. Avotulella tarkoitetaan tulta, joka voi levitä ympäristöön ja rakennuksiin. Avotulta ovat esim. nuotion, risujen, lehtien ja puutarhajätteiden poltto, juhannuskokko sekä metsän ja nurmikon kulotus. Metsän ja nurmikon kulotuksesta on pelastuslain mukaan tehtävä etukäteen ilmoitus hätäkeskukselle ja noudatettava viranomaisen antamia määräyksiä ja ohjeita. Kun avotulta saa polttaa, sitä on valvottava jatkuvasti ja se on sammutettava niin, että kyteminen on varmasti loppunut.

Tulisijan ja ulkogrillin käyttöä on valvottava. Jos niissä oleva lämmin tuhka tai hiilet halutaan poistaa, on oltava erittäin varovainen. Tuhka tai hiilet pitää laittaa kannelliseen metalliastiaan, joka viedään vähintään kahden metrin päähän rakennuksesta, palava-aineisesta terassista ja muusta syttyvästä materiaalista. Päältä päin jäähtyneeltä vaikuttava tuhka ja hiilet voivat kyteä sisältä vuorokausien ajan, joten säilytysastian saa tyhjentää vasta kun on varmistettu, että tuhka ja hiilet ovat jäähtyneet läpikotaisin.

F20.10.2.10 Tupakointi vuoteessa ja sohvalla leväten on kielletty.

F20.10.2.11 Suihku ja muu vesihana

Suihkun, tiskialtaan, lavuaarin, kylpyammeen ja poreammeen vesihanaa ei saa jättää valumaan ilman jatkuvaa silmälläpitoa. Vesikatkoksen aikana vesihanaa ei saa jättää auki.

F20.10.2.12 Hulevesi

Tontti on liitettävä kunnalliseen hulevesiverkostoon, jos sellainen on alueella.

F20.10.2.13 Sähkövälineiden ja -ajoneuvojen latauslaitteet

Lataamisessa on aina käytettävä valmistajan kyseiseen tarkoitukseen hyväksymää latauslaitetta ja liitäntäjohtoa. Latauslaitteen läheisyydessä ei saa olla helposti syttyviä materiaaleja ja latauslaite on irrotettava sähköverkosta lataamisen päätyttyä. Kiinteistöön kiinteästi asennettu latauspiste on asennettava sähköasentajan toimesta.

F20.10.2.14 Nuohous

Hormit, palomuurit ja tulisijat on nuohottava siten kuin Pelastuslaki edellyttää. Jos tämä lakisääteinen velvollisuus on laiminlyöty, tulisijoja ei saa käyttää ennen kuin nuohous on teetetty. Säännöllisellä nuohouksella selvitetään tulisijojen, hormien ja palomuurien paloturvallisuus ja estetään nokipaloja. Kun hormiin kertynyt karsta syttyy nokipaloksi, muodostaa palo erittäin suuren kuumuuden, vaurioittaa usein hormia ja leviää helposti rakennuspaloksi.

Jos nuohooja antaa kirjallisen ilmoituksen havaitsemistaan paloturvallisuutta heikentävistä vioista tai puutteista, ne on korjattava ennen kuin tulisijaa saa uudelleen käyttää. Jos paloviranomainen on asettanut tulisijan, hormin tai palomuurin käyttökieltoon, kieltoa on noudatettava.

F20.10.2.15 Palovaaralliset työt

Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat mm. eristettävän alueen kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja kermieristysten kiinnittäminen kuumentamalla.

Vakituisella tulityöpaikalla tarkoitetaan erityistä tulitöiden tekemiseen varattua aluetta tai paloteknistä osastoa, joka on suunniteltu tulitöiden tekemistä varten. Se määritellään Finanssialan Keskusliiton voimassaolevassa suojeluohjeessa. Tulitöiden tekeminen on aina sallittua vakituisella tulityöpaikalla, mutta sellainen on hyvin harvinainen omakotitalossa tai vapaa-ajan asunnolla.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan työskentelypaikkaa, joka ei täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tehdä tai teettää rakennuksen rakentamiseen, korjaamiseen, huoltamiseen ja vähäisessä määrin harrastustoimintaan liittyviä välttämättömiä tulitöitä vain silloin, kun niitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Silloin on noudatettava vähintään seuraavia turvamääräyksiä:

1. Jos lähellä on syttyviä rakenteita, ne on suojattava, kasteltava tai syttyvä materiaali on poistettava. Pölyinen, öljyinen tai muusta syystä likainen työskentelypaikka ja sen ympäristö on puhdistettava.

2. Tulityöpaikalle on varattava vähintään kaksi teholuokkaa 43 A 183 BC vastaavaa käsisammutinta (2 kpl 12 kg A-BIII-E). Toinen käsisammuttimista voidaan korvata kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella (2 kpl 6 kg A-BIII-E).

3. Kattotulityömaalla on oltava raivauskalustoa, jolla palon syttyessä saadaan kattoon aukko sammutusta varten. Kalustoon on kuuluttava vähintään pistosaha, kirves ja sorkkarauta.

4. Palovartioinnista on huolehdittava jatkuvasti koko työn ajan ja sitä on jatkettava vähintään yksi tunti työn lopettamisen jälkeen.

5. Alkusammutuskalusto on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja sen jälkivartioinnin ajan.

Kipinä tai lämpö johtaa hyvin helposti tulipaloon tuulettuvan ulkoseinärakenteen, palavatäytteisen yläpohja-, välipohja- ja seinärakenteen, ontelolaattarakenteen, liikuntasaumojen, rakenteiden liittymien ja halkeamien, läpivientien sekä läpipultattujen seinä- ja välipohjarakenteiden kautta.

Tulitöitä teetettäessä tulityöluvan voi antaa vain sillä edellytyksellä, että tulitöiden tekijällä on voimassa oleva tulityökortti tai kattotulitöitä tehtäessä voimassa oleva kattotulityökortti, jolla tekijä todistaa saaneensa turvallisuuskoulutuksen. Lisäksi on sovittava kirjallisesti tulitöiden tekijän kanssa siitä, kuka huolehtii vähintään tämän suojeluohjeen edellyttämien turvamääräysten toteuttamisesta. Tulityöluvan ehdot voidaan kirjata esim. urakkasopimukseen.

Tulitöiden tilapäinenkin tekeminen tai teettäminen on kuitenkin kiellettyä autotallissa, autokatoksessa tai muussa moottoriajoneuvosuojassa moottoriajoneuvon ollessa siellä sisällä tai sen läheisyydessä. Jos moottoriajoneuvoon liittyviä tulitöitä on tarpeen vähäisessä määrin tehdä eikä niiden tekemiseen ole vakituista tulityöpaikkaa, tulityöt on tehtävä ulkona vähintään 10 metrin päässä rakennuksesta ja palava-aineisista rakenteista.

Putkien sulatuksessa liekin ja kuumailmapuhaltimen käyttäminen on aina kiellettyä.

F20.10.3 Öljysäiliöitä koskevat suojeluohjeet

• säiliössä on oltava tunnuskilpi, jossa mm. säiliön ikä on ilmoitettu

Ennen säiliötä koskevien SFS-standardien voimaantuloa (1974) käyttöönotettu öljysäiliö on poistettava käytöstä, jos säiliötarkastuksella tai muuten luotettavasti ei ole osoitettu, että säiliö ja sen varusteet ovat toimintakunnossa. Säiliön ulkopuolinen kunto on myös pystyttävä osoittamaan.

Vastuu öljysäiliön ja sen varusteiden kunnosta on kiinteistön omistajalla.

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (344/83) mukaan tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset säiliöt on tarkastettava määräajoin. Tällainen säiliö on määräaikaistarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa sen käyttöönottamisesta.
  
  Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä annettuja määräyksiä ja ohjeita öljysäiliön ja sen varusteiden kunnossapidosta ja tarkastuksista on noudatettava.

• Öljysäiliön määräaikaistarkastuksen saa tehdä vain Turvatekniikan keskuksen (TUKES) hyväksymä tarkastusliike tai -laitos. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, johon merkitään mm. säiliön luokitus ja sen mukainen määräaikaistarkastusväli.
  
  Vakuutuksenottajan on säilytettävä tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjassa annettuja määräyksiä ja ohjeita on noudatettavia.

• Kun säiliö poistetaan käytöstä, se on sijainnista riippumatta tyhjennettävä öljystä ja öljyisestä jätteestä. Säiliön erheellinen käyttö on estettävä.

F20.10.4 Suojeluohje veneille ja perämoottoreille

Soutujollat, kanootit ja kajakit on lukittava säilytyksen ajaksi kiinteään, vaikeasti murrettavaan kiinnityspaikkaan kettingillä ja riippulukolla.

Kanoottia ja kajakkia sekä irrotettua perämoottoria on aina säilytettävä lukitussa säilytyssuojassa.

Soutuveneen, jollan ja perämoottorin rungon tunnistenumero on merkittävä muistiin, jotta ne voidaan ilmoittaa varkauden tapahduttua välittömästi poliisille. Jos kanootissa tai kajakissa on vastaava yksilöintitieto, se on merkittävä muistiin. Tämä menettely mahdollistaa varastetun omaisuuden takaisin saannin.

F21.1.1

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

F21.1.2 Poikkeuksellinen tulva

Vakuutuksesta korvataan myös äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on

• rankkasadetulva

• vesistötulva

• merivesitulva

• tai eri tulvatyyppien yhdistelmä siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen tai sen rakenteisiin suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joen, järven, ojan tai puron vedenpinnan poikkeuksellista nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Tulvavahinkona korvataan myös poikkeuksellisen vesistö- ja merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutuneet vahingot.

Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena veden pinnan tai meren pinnan nousuna pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

F21.2.1

vahinkoa, joka irtaimistolle aiheutuu huollon laiminlyönnistä, valmistus- tai aineviasta, työ-, asennus- tai käyttövirheestä.

F21.2.2

vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Esimerkiksi, jos vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon tai korokerenkaan epätiiviistä liitoksista tai läpiviennistä, vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut lattiakaivollisesta tilasta.

F21.2.3

vahinkoa, joka irtaimistolle tai itse rakennukselle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

F21.2.4

vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta, hallasta, jäästä, jäätymisestä, kuumuudesta, kondenssivedestä, sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta.

F21.2.5

vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu katolla olevan lumen tai jään painosta tai niiden liikkumisesta.

F21.2.6

vahinkoa, jonka hyönteiset tai tuhoeläimet aiheuttavat luonnolliseen käyttäytymiseensä kuuluvalla tavalla tai sen seurauksena vakuutuksen kohteelle.

F21.2.7

vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan, -olosuhteen ja -paikan suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä aiheutuneeksi.

F21.2.8

vahinkoa, joka aiheutuu seinä-, lattia- ja kattopinnoitteille tai sisäovien pinnoille, niiden tahriutumisesta tai likaantumisesta.

F21.2.9

vahinkoa, jonka koti- tai lemmikkieläin aiheuttaa vakuutetulle omaisuudelle.

F21.2.10

vahinkoa, joka aiheutuu

• sodasta, kapinasta, vallankumouksesta, lakosta tai muusta sen kaltaisesta syystä.

• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F21.2.11

vahinkoa, joka korvataan kuluttajansuoja-, tuotevastuu-, liikennevakuutus-, sähkömarkkina-, sähköturvallisuuslain tai muun erityislain tai takuun perusteella. Takuulla tarkoitetaan kaikkia takuusitoumuksia, jotka on annettu irtaimeen esineeseen, rakennuksen LVISA-laitteisiin ja -järjestelmiin tai rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen liittyen.

F21.2.12

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa urheilu- ja harrastusvälineille, kun niitä käytetään tarkoitukseensa.
Polkupyörien osalta rajoitus koskee pyöräkilpailuja ja niiden harjoittelua.

F21.2.13

Vakuutuksesta ei korvata tulvasta aiheutuvaa vahinkoa rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti.

F21.2.14

Vakuutuksesta ei korvata lukitsemattoman polkupyörän, soutuveneen tai perämoottorin varkautta.

F21.2.15

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ammattimaisesta räjäytys-, louhinta-, paalutus tai muusta maanrakennustyöstä.

F22.1.1 Palo tai noki

F22.1.1.1

Vakuutuksesta korvataan irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko sekä tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko.

F22.1.1.2

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa

• joka on esineelle aiheutunut siitä, että se on syttynyt palamaan tai vahingoittunut siksi, että se on pantu alttiiksi lämmön vaikutukselle.

• joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

F22.1.2 Salamanisku tai muu sähköilmiö

F22.1.2.1

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen suoraan kohdistuneesta salamaniskusta, joka pirstoaa mekaanisesti omaisuutta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja arvaamattomasta sähköilmiöstä rakennuksen sähköjohdoille, kWh-mittareille ja sähkömoottorin käämitykselle, kylmälaitteen kompressorille, pesukoneen ohjelmakoneistolle ja -korteille sekä asuinkiinteistön sähköpääkeskukselle aiheutunut vahinko.

F22.1.2.2

Muulle sähkölaitteelle jännitevaihtelusta tai muusta sähköilmiöstä aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

F22.1.3 Räjähdys

F22.1.3.1

Vakuutuksesta korvataan räjähdyksestä aiheutunut vahinko.

F22.1.3.2

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtämisestä

• ammattimaisesta räjäytys- tai louhintatyöstä

• polttomoottorille siinä tapahtuneesta räjähdyksestä

• renkaalle sen räjähtämisestä.

F22.1.4 Ilma-aluksen tai siitä irronneen esineen putoaminen

Vakuutuksesta korvataan ilma- tai avaruusaluksen, satelliitin tai niistä irronneen esineen putoamisesta aiheutunut vahinko.

F22.1.5 Varkaus

F22.1.5.1

Vakuutuksesta korvataan irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, jos rakennukseen, moottoriajoneuvoon, matkailuperävaunuun, veneeseen tai telttaan on

• murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen taikka tunkeuduttu muunlaista väkivaltaa tai erityistä viekkautta käyttäen

• tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.

Lisäksi korvataan anastettu vakuutetun mukana oleva vakuutettu irtaimisto.

F22.1.5.2

Vakuutuksesta ei korvata anastamisesta aiheutunutta vahinkoa, joka kohtaa

• ulos jätettyä omaisuutta lukuun ottamatta lukittua polkupyörää tai soutuvenettä

• moottoriajoneuvossa, matkailuperävaunussa, veneessä tai teltassa säilytettyjä arvoesineitä, optisia ja elektronisia laitteita sekä ääni- ja kuvatallenteita.

F22.1.5.3

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan, -olosuhteen ja paikan suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan omaisuuden katoamiseksi, unohtamiseksi, hukkaamiseksi tai häviämiseksi.

F22.1.6 Murtautuminen

Vakuutuksesta korvataan murtautumisesta rakennukselle aiheutunut vahinko.

F22.1.7 Vahingonteko

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu vahingonteosta

• rakennukselle ja piha-alueella oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille

• irtaimistolle murtautumisen yhteydessä.

F22.1.8 Ryöstö

Vakuutuksesta korvataan vahinko, kun omaisuutta on anastettu tai anastamisen yhteydessä vahingoitettu käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkausta.

F22.1.9 Vuotovahingot ja LVISA-laitteiden rikkoutuminen

F22.1.9.1 Nesteen, höyryn tai kaasun virtaaminen kiinteästä johtoverkosta tai laitteista

F22.1.9.1.1

Vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta

• rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

• rakennuksen omista yhteisissä tiloissa olevista kiinteistä käyttölaitteista

• hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä kotitalouskäytössä olevasta pesukoneesta

• akvaariosta

• jääkaappi- tai pakastinlaitteesta virtakatkoksen tai laitteessa ilmenneen vian vuoksi.

F22.1.9.1.2

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vuodon korjaamisesta aiheutuneet vakuutuksen kohteena olevien rakennusten rakenteiden avaamis- ja sulkemiskulut sekä maankaivu- ja täyttökulut, jos putkistosta virrannut neste on vahingoittanut vakuutettua rakennusta.

F22.1.9.1.3

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä

• vahinkoa, joka aiheutuu kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä

• vahinkoa, joka aiheutuu muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä ellei kyseessä ole ole ehtokohdan F22.1.11 tarkoittama tulvavahinko

• vahinkoa, joka johtuu siitä, että viemärikaivo tai -putket rankkasateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä tulvivat ellei kyseessä ole ehtokohdan F22.1.11 tarkoittama tulvavahinko

• vahinkoa, joka johtuu kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta tai tukkeutumisesta

• vahinkoa, joka johtuu kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta

• johtoverkon ja käyttölaitteiden korjaus- ja uusimiskuluja

• hukkaan vuotanutta nestettä, höyryä tai kaasua

• vahinkoa, joka johtuu kondenssivedestä, pakkasesta, hallasta, jäästä, jäätymisestä, kuumuudesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta

• vahinkoa, joka on aiheutunut jääkaapista tai pakastinlaitteesta virranneesta nesteestä siinä säilytetyille elintarvikkeille.

F22.1.9.2 LVISA-laitteiden rikkoutuminen

Vakuutuksesta korvataan äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut rikkoutuminen enintään 5 100 euroon asti rakennuksessa oleville LVISA-laitteille, sähköjohdoille ja -kaapeleille sekä kunnalliseen tai muuhun yleiseen liittymään asti putkistoille ja putkikanaaleille aiheutunut vahinko.

F22.1.10 Myrsky tai rakeet

F22.1.10.1

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut, kun myrsky tai rakeet ovat rikkoneet rakennusta tai rakennusta ja siinä olevaa irtaimistoa.

Ulkopuoliselle seinänpäällykselle tai ikkunalle, ovelle, antennilaitteelle tai piha-alueella oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille aiheutunut vahinko korvataan vain, jos sen on aiheuttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine.

Myrskyllä tarkoitetaan myrskytuulta, kun Ilmatieteenlaitos on mitannut puuskatuulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.

F22.1.10.2

Vakuutuksesta ei korvata

• aallokosta, jään tai lumen painosta ja liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa

• laiturille aiheutunutta myrskyvahinkoa.

F22.1.11 Poikkeuksellinen tulva

F22.1.11.1

Vakuutuksesta korvataan myös äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on

• rankkasadetulva

• vesistötulva

• merivesitulva

• tai eri tulvatyyppien yhdistelmä siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen tai sen rakenteisiin suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joen, järven, ojan tai puron vedenpinnan poikkeuksellista nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista merenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Tulvavahinkona korvataan myös poikkeuksellisen vesistö- ja merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutuneet vahingot.

Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuksellisena veden pinnan tai meren pinnan nousuna pidetään veden korkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

F22.1.11.2

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Vakuutuksesta ei korvata rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle aiheutunutta vahinkoa, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti.

F22.1.12 Villieläimen tunkeutuminen asuinhuoneistoon

Vakuutuksesta korvataan villieläimen tunkeutumisesta sisälle asuinhuoneistoon rakennukselle ja irtaimistolle aiheutunut vahinko.

Vakuutuksesta ei korvata hyönteisten, jyrsijöiden tai tuhoeläinten aiheuttamaa vahinkoa.

F22.1.13 Liikenneonnettomuus tai karilleajo

Vakuutuksesta korvataan liikenneonnettomuudessa, jossa moottoriajoneuvo on ollut osallisena, tai karilleajossa irtaimistolle aiheutunut vahinko siltä osin, kuin korvausta ei suoriteta muusta vakuutuksesta.

F22.1.14 Lisävahingot eräiden vakuutustapahtumien yhteydessä

Vakuutuksesta korvataan edellä kohdissa F22.1.1–F22.1.4 mainittujen korvattavien vakuutustapahtumien yhteydessä tapahtuneesta vakuutuksen kohteen katoamisesta, anastamisesta tai vahingoittumisesta aiheutunut vahinko.

Vakuutuksesta korvataan edellä kohdissa F22.1.1 ja F22.1.3–F22.1.12 mainittujen korvattavien vakuutustapahtumien vuoksi kylmyydestä tai kuumuudesta, sateesta tai muusta senkaltaisesta syystä vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jos se on ollut mainitun vakuutustapahtuman välitön ja väistämätön seuraus.

F22.1.15 Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• sodasta, kapinasta, vallankumouksesta, lakosta tai muusta senkaltaisesta syystä

• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta riippumatta siitä, missä ydinvahinko on sattunut.

Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka korvataan kuluttajansuoja-, tuotevastuu-, liikenne-, sähkömarkkina-, sähköturvallisuuslain tai takuun perusteella. Takuulla tarkoitetaan kaikkia takuusitoumuksia, jotka on annettu irtaimeen esineeseen, rakennuksen LVISA-laitteisiin ja -järjestelmiin tai rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen liittyen.

Lisäturva sisältyy vakuutukseen, jos siitä on erikseen mainittu vakuutuskirjassa.

F22.2.1 Lisäturvasta korvattava irtaimiston rikkoutuminen

Lisäturvasta korvataan rakennusten ja irtaimistojen yhteisten ehtojen kohdan F20.5.4 taulukossa mainittuihin esineryhmiin kuuluvalle koti- tai huvilairtaimistolle äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut rikkoutuminen.

F22.2.2 Korvauksen – ja vahingon määrä

Irtaimistoesineen korvauksen määrä lasketaan päivänarvon mukaan omavastuulla vähennettynä.

Vahingon määrä päivänarvon mukaan saadaan laskemalla jälleenhankinta-arvon mukaisesta vahingosta niin suuri osa kuin päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa. Kyseinen suhde lasketaan rakennusten ja irtaimistojen yhteisten ehtojen kohdassa F20.5.4 olevan taulukon sisältämien, määrättyjen esineryhmien iän mukaisten päivänarvoprosenttien mukaisesti.

F22.2.3 Vakuutuksesta ei korvata

F22.2.3.1

vahinkoa, joka irtaimistolle aiheutuu huollon laiminlyönnistä, valmistus- tai aineviasta, työ-, asennus- tai käyttövirheestä.

F22.2.3.2

vahinkoa, joka itse irtaimistolle aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

F22.2.3.3

vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta (hallasta), sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta.

F22.2.3.4

vahinkoa, jonka hyönteiset tai tuhoeläimet aiheuttavat luonnolliseen käyttäytymiseensä kuuluvalla tavalla tai sen seurauksena vakuutuksen kohteelle.

F22.2.3.5

vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan, -olosuhteen ja -paikan suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä aiheutuneeksi.

F22.2.3.6

vahinkoa, joka aiheutuu seinä-, lattia- ja kattopinnoitteille tai sisäovien pinnoille, niiden tahriutumisesta tai likaantumisesta.

F22.2.3.7

vahinkoa, jonka koti- tai lemmikkieläin aiheuttaa vakuutetulle omaisuudelle.

F22.2.3.8

vahinkoa, joka aiheutuu

• sodasta, kapinasta, vallankumouksesta, lakosta tai muusta sen kaltaisesta syystä.

• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F22.2.3.9

vahinkoa, joka korvataan kuluttajansuoja-, tuotevastuu-, liikennevakuutus-, sähkömarkkina-, sähköturvallisuuslain tai muun erityislain tai takuun perusteella. Takuulla tarkoitetaan kaikkia takuusitoumuksia, jotka on annettu irtaimeen esineeseen, rakennuksen LVISA-laitteisiin ja -järjestelmiin tai rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen liittyen.

F22.2.3.10

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa urheilu- ja harrastusvälineille, kun niitä käytetään tarkoitukseensa. Polkupyörien osalta rajoitus koskee pyöräkilpailuja ja niiden harjoittelua.

F40.2.1

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu vene. Rakenteilla olevassa veneessä lukitussa tilassa säilytetyt työkalut ja veneen asentamattomat rakennusmateriaalit sisältyvät vakuutukseen 1 700 euroon saakka.

Veneellä tarkoitetaan kokonaisuutta, johon voi kuulua rungon lisäksi pää- ja/tai apumoottori, takila, purjeet ja veneeseen kuuluvat varusteet, joita tarvitaan vesillä liikkumiseen sekä jolla. Jollalla tarkoitetaan apuvenettä, jonka enimmäispituus on 3,5 metriä, enimmäiskantavuus 310 kg ja suurin sallittu moottoriteho 5 hv.

F40.2.2

Myös kalastusvälineet ovat vakuutuksen kohteena silloin, kun ne on huomioitu vakuutusmäärässä ja vakuutusmäärä on riittävä.

F40.2.3

Varusteet ovat vakuutuksen kohteena niiden ollessa veneessä, kuljetettaessa niitä veneeseen tai sieltä pois sekä säilytettäessä niitä erillisessä, lukitussa ja katetussa säilytystilassa.

F40.2.4 Vakuutuksen kohteena eivät ole

• poltto- ja voiteluaineet.

• pukit, peitteet, muut peitetarvikkeet, rekisteröimätön säilytystraileri ja kilpapotkurit ellei tästä ole erikseen sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan.

F40.3.1 Vakuutus on voimassa

• Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan vesistöissä ja aluevesillä

• Itämerellä ja sen lahdissa, Saimaan kanavalla, Kattegatissa ja Skagerakissa sekä Kielin kanavalla.

• säilytettäessä venettä maissa ja kuljetettaessa sitä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tai näiden maiden välillä

Voimassaoloalueen laajennus voidaan sopia erikseen lisäturvana alueille 1 ja 2 joko määräaikaisena tai jatkuvana. Laajennus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä aikana ja alueella sekä säilytettäessä venettä kyseisissä maissa että kuljetettaessa sitä näiden maiden välillä.

Voimassaoloalueen laajennusten alueet

• alue 1 käsittää Euroopan muut kuin yllä mainitut maa- ja vesialueet ja koko Välimeren ja sen lahdet

• alue 2 käsittää muut erikseen sovitut alueet.

F40.3.2 Vakuutus ei ole voimassa

• veneen ollessa vuokrattuna

• käytettäessä venettä ansiotarkoitukseen

• osallistuttaessa moottoriveneiden nopeuskilpailuun

• veneen ollessa viranomaisen haltuun ottamana tai pakkotilaamana

• käytettäessä venettä koskenlaskuun

• käytettäessä venettä kohdassa F40.3.1 mainitun alueen ulkopuolella ilman erillistä sopimusta.

F40.4.1

Fennia on velvollinen maksamaan korvauksena sen määrän, mikä tarvitaan veneen merikelpoisuuden, luokan ja tyypin palauttamiseksi ennalleen.

F40.4.2

Fennia täyttää korvausvelvollisuutensa joko maksamalla korjauskulut, maksamalla korvauksen rahana, lunastamalla vakuutuskohteen tai hankkimalla tilalle samanarvoisen esineen. Korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

F40.4.3

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Lisäksi korvataan vahinkoon välittömästi liittyvät muut jäljempänä määritellyt kulut.

F40.4.4

Vahingon korjauskuluja ovat varsinaiset korjauskulut sekä kulut, jotka aiheutuvat kuljetuksesta Fennian hyväksymään korjaamoon, korjausajan telakoinnista, takiloinnista, venepukin kuljetuksesta, ja palautuskuljetuksesta.

Vakuutus korvaa vakuutuksen kohteen varsinaiset korjauskulut, jos korjaus on mahdollista kohtuullisin kuluin. Korjauskulut ovat kohtuulliset, kun vakuutuksen kohteen arvo vaurioituneena yhdessä arvioitujen, edellä mainittujen korjauskulujen kanssa ei ylitä sitä arvoa, joka vakuutuksen kohteella oli välittömästi ennen vahinkoa.

F40.4.5

Suoranaisen esinevahingon lisäksi korvataan, vaikka käypä arvo siten ylitettäisiinkin

• sattuneen vahingon rajoittamisesta tai välittömästi uhkaavan vahingon torjumisesta aiheutuneet kohtuulliset kulut.

• hylyn raivaamisesta tai poistamisesta aiheutuvat kohtuulliset kulut, jos vakuutuksenottajalla on laillinen velvollisuus poistaa hylky.

• veneessä mukana olleiden matkan keskeytymisestä aiheutuneet kotimatka-, majoitus- ja muut sellaiset välittömät kohtuulliset kulut enintään 850 euroon asti, jos vakuutustapahtuma on sattunut yli 25 meripeninkulman päässä suomalaisesta kotisatamasta ja veneelle aiheutuneen vahingon määrä on omavastuuta suurempi.

F40.4.6

Vakuutuksesta ei korvata

• arvonalentumista eikä korjauksen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä

• arvonalentumista, joka mahdollisesti aiheutuu uuden ja vanhan maalipinnan välisestä sävyerosta

• lisäkuluja, jotka aiheutuvat varaosien, varusteiden tai materiaalin saantivaikeuksista tai niiden valmistuksen lopettamisesta

• lisäkuluja, jotka johtuvat siitä, että varaosat ja tarvikkeet tai materiaalit kuljetetaan, taikka vene korjataan ajan säästämiseksi tavanomaisesta poikkeavin hinnoin

• kuluja, jotka johtuvat siitä, ettei venettä ole voitu vahingon vuoksi käyttää, ei myöskään veneessä mukana olleiden tai asiamiesten matka-, palkka-, majoitus- tai muita sellaisia kuluja (ks. myös kohta F40.4.5).

Veneen tilapäinen korjaus korvataan vain, kun se on tehty veneen pelastamiseksi sellaisesta hätätilanteesta, joka on venevakuutuksen perusteella korvattava tai veneen siirtämiseksi Fennian kanssa sovittuun korjaamoon.

F40.4.7 Kokonaishäviö

Kokonaishäviöllä tarkoitetaan vakuutuksen kohteen menettämistä kokonaan siten, ettei siitä ole saatu tietoa 30 päivän kuluessa vahingon havaitsemisesta.

F40.4.8 Vahingon määrän laskeminen

Vahingon määrä on kohteen käypä arvo. Käypä arvo on se käteismyyntihinta, joka lunastettavasta vakuutuksen kohteesta olisi vahinkohetken markkinatilanteessa saatu myytäessä se tarkoituksenmukaisella tavalla välittömästi ennen vahinkoa.

Käypää arvoa määriteltäessä otetaan huomioon vakuutuksen kohteen ikä, yleiskunto, käyttötapa ja muut käteismyyntihintaan vaikuttavat seikat. Käyvällä arvolla ei tarkoiteta veneliikkeiden myyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa. Jos vahingon määrän arvioidaan ylittävän kaksi kolmasosaa kohteen käyvästä arvosta, Fennialla on oikeus lunastaa vene käyvästä arvosta.

Vakuutusmaksuperusteeksi ilmoitettu arvo ei ole osoitus kohteen käyvästä arvosta.

Veneen tai sen osan vahingon määrä lunastustilanteessa on uuden tai lähinnä vastaavan esineen käteismyyntihinta välittömästi ennen vahinkoa, jos

• korjauskulut ylittävät kaksi kolmasosaa uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan kohteen käteismyyntihinnasta ja

• vahinko on sattunut ennen kuin kaksi vuotta on kulunut sen ostohetkestä edellyttäen, että kohde on ostettu uutena, ollut saman omistajan omistuksessa tai hallinnassa ja vakuutettuna ostohetkestä lukien.

Käteismyyntihinnalla tarkoitetaan tällöin esineen hintaa, jolla Fennia olisi saanut hankittua samanlaisen tai lähinnä vastaavan esineen välittömästi ennen vahinkoa.

F40.4.9 Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen

Vahingon määrä määräytyy tämän taulukon sijaan kohdan F40.4.8 mukaisesti siltä osin, kun vene kokonaisuudessaan lunastetaan, korvataan rahana tai Fennia hankkii tilalle samanarvoisen venekokonaisuuden. Jos esine ei kuulu mihinkään taulukon esineryhmään, sen vahingon määrä määräytyy kohdan F40.4.8 mukaan.

Jos vene tai sen osa voidaan korjata, korvauksessa sovelletaan korjauskuluja koskevia ehtokohtia.

F40.4.10 Korvauksen määrän laskeminen

F40.4.10.1 Omavastuu

F40.4.10.1.1

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty omavastuu.

F40.4.10.2

Kohdassa F40.4.10.1 mainittua omavastuuta vähentämättä korvataan kuitenkin

• vahingon torjuntakulut

• hylyn poistamiskulut

• varkaus ja ilkivalta venekerhon vartioidulla alueella, kun se on sattunut vartijan ollessa alueella

• veneen kokonaishäviö

• varkausvahinko, jos perämoottorissa on ollut perämoottorilukko vahinkohetkellä

• varkaus- ja ilkivaltavahinko silloin, kun vahingon kohteena olleessa veneessä on vahinkohetkellä ollut käytössä toimiva ajonestolaite

• varkausvahinko silloin, kun vahingon kohteena olleessa veneessä on vahinkohetkellä ollut veneen paikannuslaite ja laite on ollut päällä ja seurannassa.

F40.4.10.3 Lisäomavastuut

• Suomen Purjehtijaliiton rekisteröimän tai muun järjestetyn kilpapurjehduksen aikana sattuneista purje- ja takilavaurioista 30 % vahingon määrästä

• jos veneellä, jolle on myönnetty vakuutusmaksusta katsastusalennus, ei vahingon sattuessa vesillä ole voimassaolevaa katsastusta vähennetään korvauksesta 20 %:n suuruinen lisäomavastuu, kuitenkin enintään 840 euroa.

F40.4.10.4 Arvonlisävero

Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään vero tai hän ei ole velvollinen maksamaan veroa omaisuuden ostosta, korjauksesta, muusta hankinnasta tai palvelusta, korvauksesta vähennetään veron osuus.

Omaisuuden arvonlisäverovelvollisen omistajan tai haltijan on oltava korjaustyön, jälleen hankittavan omaisuuden ja ostamansa palvelun tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi.

F40.5.1

Vakuutetun on noudatettava toimintaohjeita, jotka Fennia on antanut vahingon sattumisen varalta. Korjauksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on etukäteen sovittava Fennian kanssa.

F40.5.2

Jos anastettua tai muuten kadonnutta omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutuksenottajan on luovutettava omaisuus Fennialle tai palautettava korvaus niiden osalta.

F40.5.3

Vakuutuksenottaja on velvollinen ottamaan takaisin anastetun esineen, jos se löydetään ehjänä 30 päivän kuluessa siitä, kun Fennia sai kirjallisesti tiedon tapahtumasta. Vakuutustapahtuma on syntynyt, kun 30 vuorokautta on kulunut Fennian saamasta todisteellisesta ilmoituksesta.

F40.5.4

Jos vahinko on tapahtunut maakuljetuksen yhteydessä, vakuutuksenottajan on tehtävä kirjallinen muistutus tavaraa luovutettaessa, jos vahingoittuminen on ollut ulkoisesti havaittavissa. Muissa tapauksissa muistutus on esitettävä 7 päivän kuluessa kuljetuksen päättymisestä.

F40.6.1

Veneen on oltava käytettäessä merikelpoisessa kunnossa sekä riittävästi varustettu ja miehitetty ottaen huomioon veneen tyyppi, koko ja kulkualue. Veneessä on oltava meriteiden sääntöjen mukaiset kulkuvalot.

F40.6.2

Veneen on oltava tarpeellisen valvonnan alaisena ja turvallisesti kiinnitettynä tai ankkuroituna siten, että se kestää myös sää- ja tuuliolosuhteiden nopeita vaihteluita silloin, kun se ei ole kulussa. Veneen kiinnitysköysien ja ­laitteiden vetolujuuden on vastattava veneen painoa. Vene on pidettävä tyhjäksi pumpattuna.

F40.6.3

Venettä on säilytettävä maissa niin, ettei routa, jään liikkeet tai veden pinnan yhden metrin nousu voi sitä vaurioittaa.

F40.6.4

Riippumatta veneen tyypistä veneen virtalukon ja avotilan lukittujen säilytystilojen avaimia ei saa säilyttää veneessä.

F40.6.5

Käytettäessä, huollettaessa tai korjattaessa moottoria, polttoainejärjestelmää, liettä, nestekaasu-, lämmitys-, ja muita laitteita on noudatettava valmistajan antamia turvallisuutta, käyttöä ja huoltoa koskevia ohjeita.

F40.6.6

Yöpymiseen soveltuvassa veneessä on oltava toimintakuntoinen palovaroitin sekä myös kaasuvaroitin, jos veneessä on kaasulaitteita.

F40.6.7

Veneessä käytettävien irrallisten lämmityslaitteiden on oltava paloturvallisuuden kannalta vähintään autokäyttöön tarkoitettuja laitteita eikä niitä saa käyttää ilman jatkuvaa valvontaa.

F40.6.8

Veneen valmistajan moottoritehosuositusta on noudatettava.

F40.6.9

Rakenteilla olevassa veneessä on oltava vähintään kaksi vähimmäisteholuokaltaan 8A68B -teholuokan palosammutinta.

F41.1.1

Laajan venevakuutuksen perusteella korvataan Venevakuutuksien yhteisissä ehdoissa kohdassa F40.4 mainittujen korvaussäännösten mukaan vakuutuksen kohteelle

• ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot

• myrskystä tai rajuilmasta aiheutuneet vahingot veneen koko ja omi­naisuudet huomioon ottaen ja edellyttäen, että vahinko ei olisi ollut vältettävissä veneen huolellisella kiinnityksellä ja hyvää merimiestapaa noudattaen

• ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vesillelaskun, telakoimisen tai kuljetuksen yhteydessä

• ilkivallasta tai varkaudesta aiheutuneet vahingot

• tulipalosta, räjähdyksestä tai salamaniskusta aiheutuneet vahingot.

F41.1.1.1

Laajan venevakuutuksen perusteella korvataan myös veneen uppoamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko, kun vahinko johtuu veden tunkeutumisesta veneeseen, koska veneen runko, läpivienti, putki tai putkiliitos äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti on mennyt rikki.

Edellä mainittuja vahinkoja ei korvata vakuutuksesta, mikäli vuotoa aiheuttaneen osan tai osien vaurio on syntynyt virheellisen asennuksen, puutteellisen huollon, kunnossapidon tai valvonnan johdosta.

Moottori ja niihin liittyvät varusteet on huollettava ja tarkastettava valmistajan ohjeiden mukaan. Veneen runko, vedenpinnan alapuolella tai sen läheisyydessä olevien läpivientien, sekä muiden veteen rajoittuvien tiivisteiden ja pintojen kunto on tarkastettava säännöllisesti hapettumien, kulumien tai löystymisen varalta.

F41.1.2

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• veneelle tai sen osalle siinä olleesta suunnittelu-, rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaaliviasta, puutteellisesta kunnossapidosta, aineen kulumisesta, ruostumisesta, hapettumisesta, syöpymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä, muuttumisesta, sienettymisestä, tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

• moottorille sen teknisestä viasta tai virheellisestä polttoaineesta tai jäähdytys- tai voitelujärjestelmän vian aiheuttamasta vauriosta tai moottorissa tai pakoputkessa tapahtuneesta räjähdyksestä

• sähkölaitteelle oikosulusta

• vakuutuksen kohteen kulumisesta, hankautumisesta tai naarmuuntumisesta

• tuulesta, jos vene ei ole ollut huolellisesti kiinnitetty siten, että se kestää myös tuuliolosuhteiden nopeita vaihteluita

• veneelle tai sen osalle puutteellisesta huollosta

• moottorin, varusteiden tai kalastusvälineiden varkaudesta, elleivät ne olleet lukittu, lukitussa tilassa tai kiinteästi asennettu niin, että ne voidaan irrottaa vain työkaluja käyttäen.

• lukitsemattoman tai perälaudan läpi pulttaamatta asennetun perämoottorin irtoamisesta kiinnikkeistään

• perämoottorin, varusteiden tai kalastusvälineiden putoamisesta tai irtoamisesta kiinnikkeistään, varusteiden katoamisesta purjejollan kaatumisen yhteydessä, ellei kyseessä ole kohdassa F41.1.1 mainittu syy

• saastuneesta vedestä, lumesta, jäästä tai jäätymisestä

• veneen uppoamisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa F41.1.1 mainitusta syystä

• sodasta, kapinasta, vallankumouksesta tai muusta sellaisesta syystä

• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta, riippumatta siitä missä vahinko on sattunut.

Näiden bonussääntöjen mukaisesti bonuksellisen laajan venevakuutuksen vakuutusmaksua alennetaan tai korotetaan muista vakuutusmuutosperusteista riippumatta (ehtokohta F16.2).

Bonus nousee 10 % jokaisen vahingottoman vakuutuskauden jälkeen, kuitenkin enintään 70 %:iin. Bonukseen oikeuttavana vakuutuskautena pidetään sellaista vakuutuskautta, jolta perittävä vakuutusmaksu on vähintään 50 % vakuutuksen vuosimaksusta. Yhden vuoden pituinen ajanjakso voi kuitenkin oikeuttaa enintään 10 %:n bonukseen.

Jos vakuutuksesta on maksettu korvausta vakuutustapahtuman vuoksi, bonus alenee 20 % kutakin korvattavaa vakuutustapahtumaa kohti. Bonus ei alene palosta, varkaudesta tai vahingonteosta aiheutuneesta vahingosta.

Bonusoikeus on henkilökohtainen ja se säilyy viisi kalenterivuotta vakuutuksen päättymisvuoden jälkeen.

Näitä ehtoja sovelletaan jos lisäturavat on liitetty venevakuutukseen ja ne on merkitty vakuutuskirjaan

F41.4.1 Vakuutuksen tarkoitus

Vakuutus antaa laajennetun turvan masto- ja takilavahingoissa. Vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman masto-, takila- ja puomivahingon. Vakuutus kattaa myös korvattavan masto- ja takilavahingon seurauksena aiheutuneen purje- ja mastovarustuksen vahingon.

F41.4.2 Vakuutuksen kohde ja voimassaoloaika

Masto- ja takilavakuutus voidaan myöntää purjeveneelle, jonka käypä arvo on vähintään 20 000 euroa. Lisäturvavakuutusta ei voida myöntää purjejollalle eikä purjeveneelle, jossa on hiilikuitumasto.

Vakuutus koskee enintään 20 vuoden ikäisiä veneitä. Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden jälkeen, jolloin veneen ikäraja 20 vuotta täyttyy. Veneen ikä määritellään valmistusvuoden perusteella. Valmistusvuosi käy ilmi valmistusnumerosta. Vakuutus ei ole voimassa veneen ollessa vuokralla.

F41.4.3 Vakuutus käsittää

• maston - mastolla tarkoitetaan alumiinista mastoprofiilia, saalinkipareja ja mastoon kuuluvia heloja,

• takilan - takilalla tarkoitetaan mastoa tukevia vantteja ja haruksia,

• puomin - puomilla tarkoitetaan alumiinista puomiprofiilia ja siihen kuuluvia heloja,

• purjeet, jotka vahingon sattuessa ovat nostettuina ja vahingoittuvat korvattavan masto- tai takilavahingon seurauksena,

• juoksevat köydet - juoksevilla köysillä tarkoitetaan mastoon liittyviä falli- ja trimmausköysiä,

• mastoon kiinnitetyt navigointi- ja elektroniset varusteet, niiden vahingoittuessa korvattavan masto- tai takilavahingon seurauksena.

F41.4.4 Omavastuu

Omavastuu on 15 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 1200 euroa. Purjehduskilpailun aikana sattuneen vahingon omavastuu on 30 % korvattavan purje- ja takilavaurion vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 1200 euroa.

F41.4.5 Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa

• joka aiheutuu siitä, että veneellä purjehditaan suuremmalla purjealalla kuin mihin se on rakennettu tai mitä valmistaja suosittelee

• joka aiheutuu juoksevien köysien kulumisesta tai

• josta toimittaja tai muu vastaa lain, takuun tai vastaavan sitoutumisen johdosta.

Näitä ehtoja sovelletaan jos lisäturva on liitetty venevakuutukseen ja se on merkitty vakuutuskirjaan.

F41.5.1 Vakuutuksen tarkoitus

Vakuutuksen tarkoitus on korvata äkillinen ja ennalta arvaamaton moottorivahinko. Moottorilla tarkoitetaan päämoottoria, sen voimansiirtoa ja potkuria.

F41.5.2 Vakuutuksen kohde ja voimassaoloaika

Vakuutuksen kohteena on moottori, joka on enintään 15 vuotta vanha. Vakuutus voidaan ottaa uusille moottoreille sekä käytetyille moottoreille, joiden ikä on enintään 6 vuotta. Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jolloin moottorin ikäraja 15 vuotta saavutetaan. Moottorin ikää arvioidessa sovelletaan moottorin valmistusvuotta, joka ilmenee tyyppi- ja sarjanumerosta.

F41.5.3 Rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa

• josta toimittaja tai muu vastaa lain, takuun tai vastaavan sitoutumisen johdosta

tai joka on aiheutunut

• kulutuksesta, iästä, pilaantumisesta tai puuttuvasta huollosta,

• virheellisestä polttoaineesta,

• jäästä, lumesta, hallasta tai homeesta, riippumatta siitä, oliko vahinko äkillinen vai asteittainen,

• tukkeutuneista suodattimista tai

• siitä, että vakuutettua esinettä on käytetty, vastoin valmistajan ohjeita.

Valmistajan ohjeita moottorin huollosta ja hoidosta on noudatettava. Moottorivalmistajan auktorisoiman yhtiön tulee hoitaa moottorin huollot. Vahingon sattuessa vakuutuksenottajan on näytettävä vakuutusyhtiölle luotettava selvitys siitä, että huolto on suoritettu.

F50.3.1 Voimassaoloalue

Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa sekä näiden maiden välillä.

Voimassaoloalueen laajennus voidaan sopia erikseen lisäturvana joko määräaikaisena tai jatkuvana. Laajennus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä aikana ja alueella.

F50.3.2 Voimassaoloaika

Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana hevonen on täyttänyt 25 vuotta.

F50.3.3 Vakuutusturvan laajuus

Vakuutus on voimassa sen laajuisena, kuin vakuutuskirjaan on merkitty.

F50.4.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vakuutuksen voimassa ollessa hevosen

• tapaturman aiheuttaman kuoleman

• tapaturmasta johtuvan välttämättömän lopettamisen

• katoamisen

• tapaturman aiheuttamat eläinlääkärikulut, kun vakuutukseen on valittu hoitokulut.

Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiin vamman aiheuttava odottamaton tapahtuma.

Lopettamista pidetään välttämättömänä, kun eläin on asiallisesta hoidosta huolimatta eläinrääkkäyksen välttämiseksi lopetettava.

Vakuutuksen päättymisen jälkeen syntyneitä eläinlääkärikuluja ei korvata, vaikka tapaturma sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

F50.4.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja eläinlääkärikulut

F50.4.2.1 Vakuutus ei korvaa eläimen kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• luonnevika tai käyttäytymishäiriö

• synnynnäinen tai perinnöllinen vika

• sairaus rakennevika tai kasvuhäiriö

• taloudelliset syyt

• siitoskyvyn menettäminen tai tiinehtymättömyys

• hevosen purentaviat

• tapaturma, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa

• sota, aseellinen selkkaus tai ydinvastuulaissa kuvattu ydinvahinko, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F50.4.2.2 Vakuutus ei myöskään korvaa eläimen kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• hevosen dopingsäännösten rikkominen

• hevosen valmennuksen tai kilpailuttamisen aiheuttama rasitusvamma tai ontumavika

• vahinko, joka johtuu siitä, että hevosella on kilpailtu neljännen tiineyskuukauden jälkeen.

F50.4.2.3 Vakuutus ei korvaa eläinlääkärikuluja, jos niiden syynä on

• luontaishoidot

• hampaiden tukikudoksen sairaus, purentavian hoito, tai hammashoito, paitsi tapaturman yhteydessä vaurioituneen hampaan hoito

• luonneviasta tai käyttäytymishäiriöstä aiheutuva hoito

• rakennevian, kasvuhäiriön, synnynnäisen tai perinnöllisen vian tai sairauden tutkimus tai hoito

• hevosen nivelruston irtoaman aiheuttama leikkaus neljä vuotta täyttäneelle hevoselle

Emätamman vakuutuksesta ei korvata varsan hoidosta aiheutuneita eläinlääkärikuluja.

F50.4.2.4 Vakuutus ei myöskään korvaa eläinlääkärikuluja, jos niiden syynä on

• hevosen valmennuksen tai kilpailuttamisen aiheuttaman rasitusvamman tai ontumavian hoito

• hevosen dopingsäännösten rikkominen

• hevosen epäpuhtaan ravin hoito ja tutkimus.

F50.4.2.5

Eläinlääkärikuluja ei myöskään korvata, jos tapaturma, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa (ks. myös kohta F50.4.1) tai kulut ovat syntyneet vakuutuksen päättymisen jälkeen, vaikka sairaus tai tapaturma olisi sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

F50.5.1 Kuolema, lopettaminen tai katoaminen

Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana vakuutustapahtumassa on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Vakuutusmäärää kuolemanvaralta alennetaan vuosittain. Alennus on 15 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana hevonen täyttää 16 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 500 euron.

Jos eläin menetetään, vahingon määrän arvioimisen perusteena on eläimen vakuutusarvo. Eläimen vakuutusarvo on sen käypä arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan. Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka eläimestä olisi saatu, jos se olisi myyty välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi, Fennia korvaa vahingon määrän käyvän arvon mukaan.

F50.5.2 Korvattavat eläinlääkärikulut

Eläinlääkärikuluja korvataan enintään vakuutuskirjaan merkittyyn enimmäismäärään asti kunkin vakuutuskauden aikana.

Eläinlääkärikuluihin sisältyvät

• eläinlääkärin ja -hoitajan palkkiot

• eläinlääkärin määräämät lääkkeet vamman hoitoon

• kulut vastaanotolla käytetyistä ja jatkohoitoon tarvittavista sidetarpeista ja niihin verrattavista tarvikkeista

• vamman tutkimiseksi välttämättömät laboratorio- magneettikuvaus- ja röntgenkulut sekä ultraäänitutkimusten kulut

• eläinsairaalan tai -klinikan hoitopäivä-, toimisto- ja päivystyskulut

• kohtuulliset kuljetus- ja matkakulut eläinsairaalaan tai -klinikalle. Omalla autolla tehdyistä matkoista maksamme korvauksen Vakuutuslautakunnan suosituksen ja Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeen mukaisesti.

F50.5.3 Korvattavia eläinlääkärikuluja eivät ole

• kuntoutus ja terapiahoito

• fysikaalinen hoito ja siihen verrattavat hoidot

• ravinto- ja vitamiini-, kivennäisravinne-, lisäravinne-, luontaistuotevalmisteiden hankkimiskulut tai erikoisruokavalion kulut

• kastraatiosta tai sterilisaatiosta aiheutuneet kulut.

F50.5.4 Omavastuu eläinlääkärikuluissa

Vakuutuksenottajan omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä tai prosenttiosuus kuluista eläinlääkärikäyntiä kohti.

Kun vakuutetusta eläimestä on maksettu korvaus kuoleman, välttämättömän lopettamisen tai katoamisen perusteella, kyseessä olevan eläimen vakuutukset päättyvät.

Jos eläin joudutaan lopettamaan eläinrääkkäyksen välttämiseksi, Fenniaan on toimitettava eläinlääkärin lausunto, josta selviää lopettamisen syy.

Vakuutus korvaa vahingon, jos kadonnutta hevosta ei ole saatu takaisin kahden kuukauden kuluttua katoamispäivästä ja asiasta on ilmoitettu poliisille. Jos omistaja saa takaisin kadonneen eläimen, hänen on viipymättä palautettava maksettu korvaus Fennialle.

Vahinko korvataan vain siltä osin kuin sitä ei korvata takuun, kuluttajasuojalakiin perustuvan tai muun kaupan vastuun tai liikennevakuutuksen perusteella.

Eläintä ei saa jättää ilman tarpeellista hoitoa, ravintoa, juomaa ja lepoa.

Sairauden tai vamman hoitoon liittyviä eläinlääkärin ohjeita on noudatettava.

Eläintautilakia ja eläinsuojelulakia sekä muita viranomaisten määräyksiä on noudatettava.

Suojeluohjeiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että korvausta alennetaan tai se evätään yleisten sopimusehtojen kohdan F6.1 mukaisesti.

Vakuutus ei ole indeksiin sidottu. Korvaukset eivät myöskään ole indeksiin sidottuja.

F51.3.1 Voimassaoloalue

Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa sekä näiden maiden välillä.

Voimassaoloalueen laajennus voidaan sopia erikseen lisäturvana joko määräaikaisena tai jatkuvana. Laajennus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä aikana ja alueella.

F51.3.2 Voimassaoloaika

Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana hevonen on täyttänyt 25 vuotta.

F51.3.3 Vakuutusturvan laajuus

Vakuutus on voimassa sen laajuisena, kuin vakuutuskirjaan on merkitty.

F51.4.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vakuutuksen voimassaollessa hevosen

• tapaturman tai sairauden aiheuttaman kuoleman

• tapaturmasta tai sairaudesta johtuvan välttämättömän lopettamisen

• katoamisen

• eläinlääkärikulut, kun vakuutukseen on valittu hoitokulut.

Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiin vamman aiheuttava odottamaton tapahtuma.

Lopettamista pidetään välttämättömänä, kun eläin on asiallisesta hoidosta huolimatta eläinrääkkäyksen välttämiseksi lopetettava.

Eläimen sairastumisesta tai vammautumisesta aiheutuneet eläinlääkärikulut korvataan kuittien perusteella.

Eläinlääkärikuluja korvataan, kun vakuutus on ollut voimassa 14 vuorokautta ennen sairauden alkamista.

Vakuutuksen päättymisen jälkeen syntyneitä eläinlääkärikuluja ei korvata, vaikka sairaus olisi alkanut tai tapaturma sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

F51.4.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja eläinlääkärikulut

F51.4.2.1 Vakuutus ei korvaa eläimen kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• luonnevika tai käyttäytymishäiriö

• synnynnäinen tai perinnöllinen vika tai sairaus

• rakennevika tai kasvuhäiriö

• taloudelliset syyt

• siitoskyvyn menettäminen tai tiinehtymättömyys

• hevosen purentaviat

• tapaturma tai sairaus, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa

• sota, aseellinen selkkaus tai ydinvastuulaissa kuvattu ydinvahinko, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F51.4.2.2 Vakuutus ei myöskään korvaa eläimen kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• hevosen dopingsäännösten rikkominen

• vahinko, joka johtuu siitä että hevosella on kilpailtu neljännen tiineyskuukauden jälkeen

• hevosen valmennuksen tai kilpailuttamisen aiheuttama rasitusvamma tai ontumavika.

F51.4.2.3 Vakuutus ei korvaa eläinlääkärikuluja, jos niiden syynä on

• terveystarkastus, sairauden ennalta ehkäisevä hoito tai rokotus

• luontaishoidot

• huollon kaltainen hoito, loislääkitys, maitohampaiden tai hammaskiven poisto

• hampaiden tukikudoksen sairaus, purentavian hoito, tai hammashoito, paitsi tapaturman yhteydessä vaurioituneen hampaan hoito

• luonneviasta tai käyttäytymishäiriöstä aiheutuva hoito

• rakennevian, kasvuhäiriön, synnynnäisen tai perinnöllisen vian tai sairauden tutkimus tai hoito

• siitoskyvyn menetyksen tai tiinehtymättömyyden hoito, siitoskyky- tai tiineystutkimus

• normaali tiineys tai synnytys

• kastraatio tai sterilisaatio vaikka kyseessä olisikin sairaus tai tapaturma

• kiimahäiriöiden ja muiden sukupuolihäiriöiden hoito

• keisarileikkaus, paitsi silloin kun ko. toimenpide on tehty sairaalloisen tilan yhteydessä. Sairaalloiseksi tila katsotaan jos varsa juuttuu synnytyskanavaan, varsa on kuollut kohtuun tai synnytyspoltot ovat liian heikkoja

• hevosen nivelruston irtoaman aiheuttama leikkaus neljä vuotta täyttäneelle suomenhevoselle ja kolme vuotta täyttäneelle lämminverihevoselle

Emätamman vakuutuksesta ei korvata varsan hoidosta aiheutuneita eläinlääkärikuluja.

F51.4.2.4 Vakuutus ei myöskään korvaa eläinlääkärikuluja, jos niiden syynä on

• hevosen valmennuksen tai kilpailuttamisen aiheuttaman rasitusvamman tai ontumavian hoito tai tutkimus

• kilpailukykyä ylläpitävä hoito tai tutkimus

• hevosen dopingsäännösten rikkominen

• hevosen kroonisen tuki- ja liikuntaelinten vaivan hoito tai tutkimus

• hevosen epäpuhtaan ravin hoito ja tutkimus

• vahinko, joka johtuu siitä että hevosella on kilpailtu neljännen tiineyskuukauden jälkeen.

F51.4.2.5

Eläinlääkärikuluja ei myöskään korvata, jos tapaturma tai sairaus, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa (ks. myös kohta F51.4.1) tai kulut ovat syntyneet vakuutuksen päättymisen jälkeen, vaikka sairaus tai tapaturma olisi sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

F51.5.1 Kuolema, lopettaminen tai katoaminen

Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana vakuutustapahtumassa on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Vakuutusmäärää alennetaan vuosittain. Alennus on 15 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana hevonen täyttää 16 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 500 euron.

Jos eläin menetetään, vahingon määrän arvioimisen perusteena on eläimen vakuutusarvo. Eläimen vakuutusarvo on sen käypä arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan. Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka eläimestä olisi saatu, jos se olisi myyty välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi, Fennia korvaa vahingon määrän käyvän arvon mukaan.

F51.5.2 Korvattavat eläinlääkärikulut

Eläinlääkärikuluja korvataan enintään vakuutuskirjaan merkittyyn enimmäismäärään asti kunkin vakuutuskauden aikana.

Eläinlääkärikuluihin sisältyvät

• eläinlääkärin ja -hoitajan palkkiot

• eläinlääkärin määräämät lääkkeet vamman tai sairauden hoitoon

• kulut vastaanotolla käytetyistä ja jatkohoitoon tarvittavista sidetarpeista ja niihin verrattavista tarvikkeista

• vamman tai sairauden tutkimiseksi välttämättömät laboratorio- magneettikuvaus- ja röntgenkulut sekä ultraäänitutkimusten kulut

• eläinsairaalan tai -klinikan hoitopäivä-, toimisto- ja päivystyskulut

• kohtuulliset kuljetus- ja matkakulut eläinsairaalaan tai -klinikalle. Omalla autolla tehdyistä matkoista maksamme korvauksen Vakuutuslautakunnan suosituksen ja Liikennevahinkolautakunnan soveltamisohjeen mukaisesti.

F51.5.3 Korvattavia eläinlääkärikuluja eivät ole

• kuntoutus ja terapiahoito

• fysikaalinen hoito ja siihen verrattavat hoidot

• ravinto- ja vitamiini-, kivennäisravinne-, lisäravinne-, luontaistuotevalmisteiden hankkimiskulut tai erikoisruokavalion kulut

• kastraatiosta tai sterilisaatiosta aiheutuneet kulut. Kastraatiosta tai sterilisaatiosta aiheutuneet kulut korvataan vain kiveskiertymän yhteydessä.

F51.5.4 Omavastuu eläinlääkärikuluissa

Vakuutuksenottajan omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä tai prosenttiosuus kuluista eläinlääkärikäyntiä kohti.

Kun vakuutetusta eläimestä on maksettu korvaus kuoleman, välttämättömän lopettamisen tai katoamisen perusteella, kyseessä olevan eläimen vakuutukset päättyvät.

Jos eläin joudutaan lopettamaan eläinrääkkäyksen välttämiseksi, Fenniaan on toimitettava eläinlääkärin lausunto, josta selviää lopettamisen syy.

Vakuutus korvaa vahingon, jos kadonnutta hevosta ei ole saatu takaisin kahden kuukauden kuluttua katoamispäivästä ja asiasta on ilmoitettu poliisille. Jos omistaja saa takaisin kadonneen eläimen, hänen on viipymättä palautettava maksettu korvaus Fennialle.

Vahinko korvataan vain siltä osin kuin sitä ei korvata takuun, kuluttajasuojalakiin perustuvan tai muun kaupan vastuun tai liikennevakuutuksen perusteella.

Eläintä ei saa jättää ilman tarpeellista hoitoa, ravintoa, juomaa ja lepoa.

Sairauden tai vamman hoitoon liittyviä eläinlääkärin ohjeita on noudatettava.

Eläintautilakia ja eläinsuojelulakia sekä muita viranomaisten määräyksiä on noudatettava.

Suojeluohjeiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että korvausta alennetaan tai se evätään yleisten sopimusehtojen kohdan F6.1 mukaisesti.

Vakuutus ei ole indeksiin sidottu. Korvaukset eivät myöskään ole indeksiin sidottuja.

Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa sekä näiden maiden välillä.

Lisäturva on voimassa joko vuosivakuutuksena tai määräaikaisena kutakin tiineyskautta varten tammalle, jolla on voimassa oleva eläinvakuutus.

Lisäturva lakkaa jokaisen tiineyden jälkeen, kun varsa on saavuttanut 30 päivän iän.

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on Fennian korvausvelvollisuuden ylimpinä rajoina jokaisessa vakuutustapahtumassa.

F53.6.1

Sikiöstä, joka neljännen tiineyskuukauden kuluttua luomisen tai synnytysesteen vuoksi menee hukkaan tai varsasta, joka kuukauden kuluessa syntymästään lukien kuolee, tai sairauden, tapaturman tai synnynnäisen vian vuoksi on lopetettava, korvataan enintään sovittu vakuutusmäärä.

F53.6.2

Kun korvausta haetaan sikiön menettämisestä (ennenaikaisesta varsomisesta) on vahinkoilmoitukseen liitettävä eläinlääkärin lausunto neljännen tiineyskuukauden jälkeen tehdystä tiineystarkastuksesta (MIP-testillä l. verinäytteellä todettu tiineys ei ole hyväksyttävä todiste tiineydestä).

F53.6.3

Kaksos- ja monisynnytyksessä maksetaan korvaus vain yhdestä varsasta (sikiöstä), kuitenkin siten, että jos yksikin varsoista jää henkiin, korvauksena maksetaan puolet vakuutusmäärästä.

F53.6.4

Jos korvaus on maksettu kaksi kertaa tamman varsoista tai sikiöstä, ei korvausta tämän jälkeen varsasta tai sikiöstä makseta.

F53.6.5 Vakuutuksesta ei korvata sikiön tai varsan kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• taloudelliset syyt

• dopingsäännösten rikkominen

• se, että emätammalla on kilpailtu neljännen tiineyskauden jälkeen

• sota, aseellinen selkkaus tai ydinvastuulaissa kuvattu ydin­vahinko, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F53.7.1 Eläimen arvon ja vahingon määrän arvioiminen

F53.7.1.1

Eläimen vahingon ja korvauksen määrän arvioimisen perusteena on eläimen vakuutusarvo. Eläimen vakuutusmäärällä tarkoitetaan sitä rahamäärää, oka on merkitty vakuutuskirjaan.

Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi, Fennia korvaa vahingon määrän käyvän arvon mukaan.

F53.7.1.2

Eläimen vakuutusarvo on sen käypä arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan. Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka eläimestä olisi saatu, jos se olisi myyty välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

F53.7.1.3

Vahingon määrän arvioinnin perusteena on myös hevosen jäännösarvo, eli niiden osien arvo, jotka voidaan muuttaa rahaksi tai joita vakuutuksenottaja voi käyttää hyväkseen.

F53.7.2 Korvauksen määrän laskeminen ja korvauksen maksaminen

Vahingon ja korvauksen määrä saadaan, kun eläimen käyvästä arvosta vähennetään jäännösarvo.

Jos vahingoittuneen tilalle hankitun eläimen arvo on vahingoittuneen eläimen käypää arvoa suurempi, ei ylimenevää osaa oteta huomioon korvausta laskettaessa.

Vahinko korvataan vain siltä osin kuin sitä ei korvata muusta vakuutuksesta tai kaupan vastuun perusteella.

F53.7.3 Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä

Kun vakuutetusta eläimestä maksetaan korvaus kuoleman tai välttämättömän lopettamisen perusteella, päättyy ko. eläimen vakuutus.

Jos eläin joudutaan lopettamaan eläinrääkkäyksen välttämiseksi, on Fennialle toimitettava eläinlääkärin lausunto, josta selviää lopettamisen syy.

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jos kadonnutta eläintä ei ole saatu takaisin kahden kuukauden kuluttua katoamispäivästä ja asiasta on ilmoitettu poliisiviranomaisille.

Jos omistaja saa takaisin kadonneen eläimen, hänen on viipymättä palautettava maksettu korvaus Fennialle.

Vakuutus ei ole indeksiin sidottu. Korvaukset eivät myöskään ole indeksiin sidottuja.

F55.3.1 Voimassaoloalue

Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa sekä näiden maiden välillä.

Voimassaoloalueen laajennus voidaan sopia erikseen lisäturvana joko määräaikaisena tai jatkuvana. Laajennus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä aikana ja alueella.

F55.3.2 Voimassaoloaika

Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana koira on täyttänyt 10 vuotta tai kissa 13 vuotta.

F55.3.2.1

20.3.2023 tai sen jälkeen alkaneiden vakuutusten voimassaoloaika:

• Eläinlääkärikuluvakuutus voidaan pitää voimassa koiran tai kissan eliniän.

• Kuolemanvaravakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana koira on täyttänyt 10 vuotta tai kissa 13 vuotta.

F55.3.3 Vakuutusturvan laajuus

Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä laajuudessa.

F55.4.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vakuutuksen voimassaollessa koiran tai kissan

• tapaturman tai sairauden aiheuttaman kuoleman

• tapaturmasta tai sairaudesta johtuvan välttämättömän lopettamisen

• katoamisen

• eläinlääkärikulut, kun vakuutukseen on valittu hoitokulut.

Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiin vamman aiheuttava odottamaton tapahtuma.

Lopettamista pidetään välttämättömänä, kun eläin on asiallisesta hoidosta huolimatta eläinrääkkäyksen välttämämiseksi lopetettava.

Eläimen sairastumisesta tai vammautumisesta aiheutuneet eläinlääkärikulut korvataan kuittien perusteella.

Eläinlääkärikuluja korvataan, kun vakuutus on ollut voimassa 14 vuorokautta ennen sairauden alkamista.

Vakuutuksen päättymisen jälkeen syntyneitä eläinlääkäri kuluja ei korvata, vaikka sairaus olisi alkanut tai tapaturma sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

F55.4.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja eläinlääkärikulut

F55.4.2.1 Vakuutus ei korvaa eläimen kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• luonnevika tai käyttäytymishäiriö

• synnynnäinen tai perinnöllinen vika tai sairaus

• rakennevika tai kasvuhäiriö

• taloudelliset syyt

• siitoskyvyn menettäminen tai tiinehtymättömyys

• tapaturma tai sairaus, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa

• sota, aseellinen selkkaus tai ydinvastuulaissa kuvattu ydinvahinko, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F55.4.2.2 Vakuutus ei korvaa eläinlääkärikuluja, jos niiden syynä on

• terveystarkastus, sairauden ennalta ehkäisevä hoito tai rokotus

• luontaishoidot

• huollon kaltainen hoito, loislääkitys, maitohampaiden tai hammaskiven poisto

• hampaiden tukikudoksen sairaus, purentavian hoito, tai hammashoito, paitsi tapaturman yhteydessä vaurioituneen hampaan hoito

• luonneviasta tai käyttäytymishäiriöstä aiheutuva hoito

• rakennevian, kasvuhäiriön, synnynnäisen tai perinnöllisen vian tai sairauden tutkimus tai hoito. Esimerkiksi koiran ylimääräisistä silmäripsistä, pehmeästä kitalaesta, henkitorven, sierainten tai nielun ahtautumisesta johtuvat sairaudet tai muut vastaavat rakenneviasta aiheutuneet kulut.

• siitoskyvyn menetyksen tai tiinehtymättömyyden hoito, siitoskyky- tai tiineystutkimus

• normaali tiineys tai synnytys

• valeraskaus

• keisarileikkaus, paitsi silloin kun ko. toimenpide on tehty sairaalloisen tilan yhteydessä.
  
  Sairaalloiseksi tila katsotaan jos

  • pentu juuttuu synnytyskanavaan

  • pentu on kuollut kohtuun

  • synnytyspoltot ovat liian heikkoja

  • pentu on kasvanut kohdussa epänormaalin suureksi.

F55.4.2.3

Eläinlääkärikuluja ei myöskään korvata, jos tapaturma tai sairaus, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa tai kulut ovat syntyneet vakuutuksen päättymisen jälkeen, vaikka sairaus tai tapaturma olisi sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

F55.5.1 Kuolema, lopettaminen tai katoaminen

Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana vakuutustapahtumassa on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Vakuutusmäärää alennetaan vuosittain. Alennus on 15 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira tai kissa täyttää 7 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

20.3.2023 tai sen jälkeen alkaneiden vakuutusten osalta vakuutusmäärää alennetaan vuosittain. Alennus on 10 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira tai kissa täyttää 7 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

Jos eläin menetetään, vahingon määrän arvioimisen perusteena on eläimen vakuutusarvo. Eläimen vakuutusarvo on sen käypä arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan. Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka eläimestä olisi saatu, jos se olisi myyty välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi, Fennia korvaa vahingon määrän käyvän arvon mukaan.

F55.5.2 Eläinlääkärikulut

Eläinlääkärikuluja korvataan enintään vakuutuskirjaan merkittyyn enimmäismäärään asti kunkin vakuutuskauden aikana.

20.3.2023 tai sen jälkeen alkaneiden vakuutusten osalta vakuutusmäärää alennetaan vuosittain. Alennus on 10 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira tai kissa täyttää 7 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

F55.5.2.1 Eläinlääkärikuluihin sisältyvät

• eläinlääkärin ja -hoitajan palkkiot

• eläinlääkärin määräämät lääkkeet vamman tai sairauden hoitoon

• kulut vastaanotolla käytetyistä ja jatkohoitoon tarvittavista sidetarpeista ja niihin verrattavista tarvikkeista

• vamman tai sairauden tutkimiseksi välttämättömät laboratorio- magneettikuvaus- ja röntgenkulut sekä ultraäänitutkimusten kulut

• eläinsairaalan tai -klinikan hoitopäivä-, toimisto- ja päivystyskulut

• kastraatiosta tai sterilisaatiosta aiheutuneet kulut.
  
  Kastraatiosta tai sterilisaatiosta aiheutuneet kulut korvataan vain seuraavien sairauksien yhteydessä:

  • diabetes

  • kohtutulehdus

  • synnytysvauriot

  • eturauhassairaudet

  • epilepsia

  • kasvaimia kohdussa, kiveksissä, emättimessä tai munasarjoissa

  • emättimen esiinluiskahdus

  • perianaalityrä

  • anaaliadenooma

  • kivestulehdukset

  • nisäkasvain

  • kiveskiertymä.

F55.5.2.2 Korvattavia eläinlääkärikuluja eivät ole

• kuljetus- ja matkakulut

• kuntoutus ja terapiahoito

• fysikaalinen hoito

• ravinto- ja vitamiini-, kivennäisravinne-, lisäravinne-, luontaistuotevalmisteiden hankkimiskulut tai erikoisruokavalion kulut.

F55.5.3 Omavastuu

Vakuutuksenottajan omavastuu eläinlääkärikuluissa on vakuutuskirjaan merkitty määrä eläinlääkärissä käyntikertaa kohti.

Kun vakuutetusta eläimestä on maksettu korvaus kuoleman, välttämättömän lopettamisen tai katoamisen perusteella, kyseessä olevan eläimen vakuutukset päättyvät.

Jos eläin joudutaan lopettamaan eläinrääkkäyksen välttämiseksi, Fenniaan on toimitettava eläinlääkärin lausunto, josta selviää lopettamisen syy.

Vakuutus korvaa vahingon, jos kadonnutta koiraa tai kissaa ei ole saatu takaisin kahden kuukauden kuluttua katoamispäivästä ja asiasta on ilmoitettu poliisille. Jos omistaja saa takaisin kadonneen eläimen, hänen on viipymättä palautettava maksettu korvaus Fennialle.

Vahinko korvataan vain siltä osin kuin sitä ei korvata takuun, kuluttajasuojalakiin perustuvan tai muun kaupan vastuun tai liikennevakuutuksen perusteella.

Eläintä ei saa jättää lämpimällä säällä suljettuun ajoneuvoon ilman jatkuvaa valvontaa.

Sairauden tai vamman hoitoon liittyviä eläinlääkärin ohjeita on noudatettava.

Kennelliiton tai Suomen kissaliiton rokotusohjelmia on noudatettava.

Suojeluohjeiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että korvausta alennetaan tai se evätään yleisten sopimusehtojen kohdan F6.1 mukaisesti.

Vakuutus ei ole indeksiin sidottu. Korvaukset eivät myöskään ole indeksiin sidottuja.

F56.3.1 Voimassaoloalue

Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa sekä näiden maiden välillä.

Voimassaoloalueen laajennus voidaan sopia erikseen lisäturvana joko määräaikaisena tai jatkuvana. Laajennus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä aikana ja alueella.

F56.3.2 Voimassaoloaika

Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana koira on täyttänyt 10 vuotta tai kissa 13 vuotta.

F56.3.2.1

20.3.2023 tai sen jälkeen alkaneiden vakuutusten voimassaoloaika:

• Eläinlääkärikuluvakuutus voidaan pitää voimassa koiran tai kissan eliniän.

• Kuolemanvaravakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana koira on täyttänyt 10 vuotta tai kissa 13 vuotta.

F56.3.3 Vakuutusturvan laajuus

Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityssä laajuudessa.

F56.4.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vakuutuksen voimassa ollessa koiran tai kissan

• tapaturman aiheuttaman kuoleman

• tapaturmasta johtuvan välttämättömän lopettamisen

• katoamisen

• tapaturman vuoksi välttämättömästä lopettamisesta aiheutuneet eläinlääkärikulut kuittien perusteella, kun vakuutus on valittu kattamaan eläinlääkärikulut.

Vakuutuksen päättymisen jälkeen syntyneitä eläinlääkäri kuluja ei korvata, vaikka sairaus olisi alkanut tai tapaturma sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiin vamman aiheuttava odottamaton tapahtuma.

Lopettamista pidetään välttämättömänä, kun tapaturmaisesti vammautunut eläin on asiallisesta hoidosta huolimatta eläinrääkkäyksen välttämiseksi lopetettava.

F56.4.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja eläinlääkärikulut

F56.4.2.1 Vakuutus ei korvaa eläimen kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• luonnevika tai käyttäytymishäiriö

• synnynnäinen tai perinnöllinen vika tai sairaus

• rakennevika tai kasvuhäiriö

• taloudelliset syyt.

F56.4.2.2 Vakuutus ei myöskään korvaa

• sairauden tai vian aiheuttamaa tapaturmaa

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut sota, aseellinen selkkaus tai ydinvastuulaissa kuvattu ydinvahinko, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut

• tapaturmaa, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa tai kulut ovat syntyneet vakuutuksen päättymisen jälkeen, vaikka tapaturma olisi sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

F56.5.1 Kuolema, lopettaminen tai katoaminen

Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana vakuutustapahtumassa on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Vakuutusmäärää alennetaan vuosittain. Alennus on 15 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira tai kissa täyttää 7 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

20.3.2023 tai sen jälkeen alkaneiden vakuutusten osalta vakuutusmäärää alennetaan vuosittain. Alennus on 10 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira tai kissa täyttää 7 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

Jos eläin menetetään, vahingon määrän arvioimisen perusteena on eläimen vakuutusarvo. Eläimen vakuutusarvo on sen käypä arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan.

Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka eläimestä olisi saatu, jos se olisi myyty välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi, Fennia korvaa vahingon määrän käyvän arvon mukaan.

F56.5.2 Eläinlääkärikulut

Eläinlääkärikuluja korvataan enintään vakuutuskirjaan merkittyyn enimmäismäärään asti kunkin vakuutuskauden aikana.

20.3.2023 tai sen jälkeen alkaneiden vakuutusten osalta vakuutusmäärää alennetaan vuosittain. Alennus on 10 % vakuutusmäärästä sen vakuutuskauden alusta, jonka aikana koira tai kissa täyttää 7 vuotta. Vakuutusmäärä ei kuitenkaan laske alle 300 euron.

F56.5.2.1 Korvattavat eläinlääkärikulut

Eläinlääkärikuluihin sisältyvät

• eläinlääkärin ja -hoitajan palkkiot

• eläinlääkärin määräämät lääkkeet vamman hoitoon

• kulut vastaanotolla käytetyistä ja jatkohoitoon tarvittavista sidetarpeista ja niihin verrattavista tarvikkeista

• vamman tutkimiseksi välttämättömät laboratorio- magneettikuvaus- ja röntgenkulut sekä ultraäänitutkimusten kulut

• eläinsairaalan tai -klinikan hoitopäivä-, toimisto- ja päivystyskulut.

F56.5.2.2 Korvattavia eläinlääkärikuluja eivät ole

• kuljetus- ja matkakulut

• kuntoutus ja terapiahoito

• fysikaalinen hoito

• ravinto- ja vitamiini-, kivennäisravinne-, lisäravinne-, luontaistuotevalmisteiden hankkimiskulut tai erikoisruokavalion kulut.

Vakuutuksenottajan omavastuu eläinlääkärikuluissa on vakuutuskirjaan merkitty määrä lääkärissä käyntikertaa kohti.

Kun vakuutetusta eläimestä on maksettu korvaus kuoleman, välttämättömän lopettamisen tai katoamisen perusteella, kyseessä olevan eläimen vakuutukset päättyvät.

Jos eläin joudutaan lopettamaan eläinrääkkäyksen välttämiseksi, Fenniaan on toimitettava eläinlääkärin lausunto, josta selviää lopettamisen syy.

Vakuutus korvaa vahingon, jos kadonnutta koiraa tai kissaa ei ole saatu takaisin kahden kuukauden kuluttua katoamispäivästä ja asiasta on ilmoitettu poliisille. Jos omistaja saa takaisin kadonneen eläimen, hänen on viipymättä palautettava maksettu korvaus Fennialle.

Vahinko korvataan vain siltä osin kuin sitä ei korvata takuun, kuluttajasuojalakiin perustuvan tai muun kaupan vastuun tai liikennevakuutuksen perusteella.

Eläintä ei saa jättää lämpimällä säällä suljettuun ajoneuvoon ilman jatkuvaa valvontaa.

Sairauden tai vamman hoitoon liittyviä eläinlääkärin ohjeita on noudatettava.

Kennelliiton tai Suomen kissaliiton rokotusohjelmia on noudatettava.

Suojeluohjeiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että korvausta alennetaan tai se evätään yleisten sopimusehtojen kohdan F6.1 mukaisesti.

Vakuutus ei ole indeksiin sidottu. Korvaukset eivät myöskään ole indeksiin sidottuja.

F57.3.1 Voimassaoloalue

Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa sekä näiden maiden välillä.

Voimassaoloalueen laajennus voidaan sopia erikseen lisäturvana joko määräaikaisena tai jatkuvana. Laajennus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä aikana ja alueella.

F57.3.2 Voimassaoloaika

Vakuutus päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jonka aika eläin täyttää vakuutuskirjaan merkityn iän.

F57.3.3 Vakuutusturvan laajuus

Vakuutus on voimassa sen laajuisena, kuin vakuutuskirjaan on merkitty.

F57.4.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutus korvaa vakuutuksen voimassaollessa eläimen

• tapaturman tai sairauden aiheuttaman kuoleman

• tapaturmasta tai sairaudesta johtuvan välttämättömän lopettamisen

• katoamisen

• eläinlääkärikulut, kun vakuutukseen on valittu hoitokulut.

Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiin vamman aiheuttava odottamaton tapahtuma.

Lopettamista pidetään välttämättömänä, kun eläin on asiallisesta hoidosta huolimatta eläinrääkkäyksen välttämiseksi lopetettava.

Eläimen sairastumisesta tai vammautumisesta aiheutuneet eläinlääkärikulut korvataan alkuperäisten tositteiden perusteella.

Sairaudesta aiheutuvia eläinlääkärikuluja korvataan, kun vakuutus on ollut voimassa 14 vuorokautta ennen sairauden alkamista.

F57.4.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja eläinlääkärikulut

F57.4.2.1 Vakuutus ei korvaa eläimen kuolemaa tai lopettamista, jos sen syynä on ollut

• luonnevika tai käyttäytymishäiriö

• synnynnäinen tai perinnöllinen vika tai sairaus

• rakennevika tai kasvuhäiriö

• taloudelliset syyt

• siitoskyvyn menettäminen tai tiinehtymättömyys

• tapaturma tai sairaus, joka on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa

• sota, aseellinen selkkaus tai ydinvastuulaissa kuvattu ydinvahinko, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F57.4.2.2 Vakuutus ei korvaa eläinlääkärikuluja, jos niiden syynä on

• terveystarkastus, sairauden ennalta ehkäisevä hoito tai rokotus

• kuntoutus ja terapiahoito

• fysikaalinen hoito ja siihen rinnastettavat hoidot

• luontaishoidot

• huollon kaltainen hoito, loislääkitys, maitohampaiden tai hammaskiven poisto

• hampaiden tukikudoksen sairaus, purentavian hoito, tai hammashoito, paitsi tapaturman yhteydessä vaurioituneen hampaan hoito

• luonneviasta tai käyttäytymishäiriöstä aiheutuva hoito

• rakennevian, kasvuhäiriön, synnynnäisen tai perinnöllisen vian tai sairauden tutkimus tai hoito

• normaali tiineys tai synnytys

• kastraatio tai sterilisaatio

• kiimahäiriöiden ja muiden sukupuolihäiriöiden hoito

• munintaan liittyvät ongelmat

• laskutuslisät, lääkärinlausuntopalkkiot tai neuvonantokulut

• puhelumaksut ja niihin rinnastettavat kulut ellei ole ollut lääketieteellisesti perusteltua antaa eläimen hoito-ohjeita puhelimitse

• eläinlääkärin matkakulut, eläimen kuljetuskulut tai muut matkakulut

• keisarileikkaus, paitsi silloin kun ko. toimenpide on tehty alla lueteltujen sairaalloisten tilojen yhteydessä

  • poikanen juuttuu synnytyskanavaan

  • poikanen on kuollut kohtuun

  • synnytyspoltot ovat liian heikkoja

  • pentu on kasvanut kohdussa epänormaalin suureksi.

Vakuutus ei myöskään korvaa ravinto- ja vitamiini-, kivennäisravinne-, lisäravinne-, ja luontaisvalmisteiden hankkimiskuluja tai erikoisruokavalion kuluja.

Eläinlääkärikuluja ei korvata, jos tapaturma tai sairaus on sattunut tai alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa. Kuluja ei myöskään korvata vakuutuksen päättymisen jälkeen.

F57.5.1 Kuolema tai välttämätön lopettaminen

Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana vakuutustapahtumassa on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Jos eläin menetetään, vahingon määrän arvioimisen perusteena on eläimen vakuutusarvo. Eläimen vakuutusarvo on sen käypä arvo, ellei muuta ole sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan. Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka eläimestä olisi saatu, jos se olisi myyty välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi, Fennia korvaa vahingon määrän käyvän arvon mukaan.

F57.5.2 Eläinlääkärikulut

Eläinlääkärikuluja korvataan enintään vakuutuskirjaan merkittyyn enimmäismäärään asti kunkin vakuutuskauden aikana. Kulujen pitää olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Eläinlääkärikuluihin sisältyvät

• eläinlääkärin ja -hoitajan palkkiot

• eläinlääkärin määräämät lääkkeet vamman tai sairauden hoitoon

• kulut vastaanotolla käytetyistä ja jatkohoitoon tarvittavista sidetarpeista ja niihin verrattavista tarvikkeista

• vamman tai sairauden tutkimiseksi välttämättömät laboratorio-, magneettikuvaus- ja röntgenkulut sekä ultraäänitutkimusten kulut

• eläinsairaalan tai -klinikan hoitopäivä-, toimisto- ja päivystyskulut.

F57.5.3 Korvattavia eläinlääkärikuluja eivät ole

• kuljetus- ja matkakulut

• kuntoutus ja terapiahoito

• fysikaalinen hoito

• ravinto- ja vitamiini-, kivennäisravinne-, lisäravinne-, luontaistuotevalmisteiden hankkimiskulut tai erikoisruokavalion kulut.

F57.5.4 Omavastuu

Vakuutuksenottajan omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty määrä eläinlääkärissä käyntikertaa kohti.

Kun vakuutetusta eläimestä on maksettu korvaus kuoleman tai välttämättömän lopettamisen perusteella, kyseessä olevan eläimen vakuutukset päättyvät.

Jos eläin joudutaan lopettamaan eläinrääkkäyksen välttämiseksi, Fenniaan on toimitettava eläinlääkärin lausunto, josta selviää lopettamisen syy.

Vahinko korvataan vain siltä osin kuin sitä ei korvata takuun, kuluttajasuojalakiin perustuvan tai muun kaupan vastuun tai liikennevakuutuksen perusteella.

Eläintä ei saa jättää ilman rodulle ominaista tarpeellista hoitoa, ravintoa, juomaa ja lepoa.

Sairauden tai vamman hoitoon liittyviä eläinlääkärin ohjeita on noudatettava.

Eläintautilakia ja eläinsuojelulakia sekä muita viranomaisten määräyksiä on noudatettava.

Suojeluohjeiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että korvausta alennetaan tai se evätään yleisten sopimusehtojen kohdan F6.1 mukaisesti.

Vakuutus ei ole indeksiin sidottu. Korvaukset eivät myöskään ole indeksiin sidottuja.

Lisäturva on voimassa vain Suomessa annettavassa fysikaalisessa hoidossa. Jos eläinvakuutuksen eläinlääkärikuluja korvaava turva päättyy, päättyy myös fysikaalisen hoidon lisäturva.

Fysikaalisen hoidon kulut sisältyvät vakuutuskirjassa mainittuun eläinlääkärikulujen enimmäismäärään.

Korvauksen ylimpänä rajana on kunkin vakuutuskauden aikana vakuutuskirjaan merkitty eläinlääkärikulujen enimmäismäärä ja enintään 15 hoitokertaa tapaturmaa tai sairautta kohti.

Vakuutuksenottajan omavastuu on hevosen fysikaalisen hoidon kuluista 25 % ja muiden eläinten fysikaalisen hoidon kuluista 20 %.

F58.5.1

Fysikaalisen hoidon korvaamisen edellytyksenä on, että hoito on eläinlääkärin määräämää ja eläinfysioterapeutin antamaa. Hoitoa antavan eläinfysioterapeutin on oltava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (VALVIRA) rekisteröimä henkilö.

F58.5.2

Fysikaalisen hoidon kuluja korvataan vain, kun hoitoa annetaan tapaturman tai sairauden aiheuttaman vaikean vamman leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeen.

F58.5.3 Fysikaalista hoitoa ei kuitenkaan korvata, jos fysikaalisen hoidon syynä on

• luonnevika tai käyttäytymishäiriö

• synnynnäinen tai perinnöllinen vika tai sairaus

• rakennevika tai kasvuhäiriö

• sairaus, jonka oireita on ilmennyt ennen kuin lisäturvan alkamisesta on kulunut 14 vuorokautta.

F58.5.4 Korvattavia fysikaalisia hoitokuluja ovat

• sähköhoidot

• ultraäänihoidot

• laserhoidot

• manuaalinen terapia ja pehmytkudoskäsittely

• vesiterapia

• akupunktio.

F58.5.5 Korvattaviin fysikaalisiin hoitokuluihin eivät sisälly

• apuvälineet, lastat, kaulurit, tassusuojat tai muut vastaavat välineet

• matka- ja kuljetuskulut.

Vakuutus ei ole indeksiin sidottu. Korvaukset eivät myöskään ole indeksiin sidottuja.

Lisäturva on voimassa samalla voimassaoloalueella ja niin kauan kuin kuolemanvarasummakin on voimassa, kuitenkin enintään sen kauden loppuun kun koira tai kissa täyttää 7 vuotta tai hevonen täyttää 16 vuotta.

Kun eläimen arvon menetys todetaan pysyväksi lisäturvan voimassaoloaikana, vahingon määrä on 60 % käyvästä arvosta, joka eläimellä oli välittömästi ennen arvon menetykseen johtanutta tapahtumaa. Kun korvaus arvon menetyksestä on maksettu, vakuutusmäärää alennetaan 60 % seuraavan vakuutuskauden alusta.

F59.5.1 Lisäturvasta maksetaan korvausta, jos eläin tulee pysyvästi kyvyttömäksi

• kilpailutoimintaan edellyttäen, että eläin on kilpailussa saavuttanut hyväksytyn tuloksen

• metsästykseen, edellyttäen että eläin on koulutettu ja rodunomaisessa kokeessa savuttanut hyväksytyn tuloksen

• koulutuksensa mukaiseen hyötykäyttöön

• lisääntymään, edellyttäen että eläin on saanut vähintään yhden rekisteröidyn pentueen ja sillä on voimassa oleva sairausvakuutus. Lisääntymiskyvyn menetystä korvataan, jos eläin kohdun, munasarjojen tai kivesten sairauden ja/tai hoidon takia menettää lisääntymiskykynsä.

Edellytyksenä korvauksen saamiselle on myös, että pysyvästä kyvyttömyydestä toimitetaan eläinlääkärin lausunto.

F59.5.2 Lisäturvasta ei korvata arvon menetystä, jos sen syynä on

• luonnevika tai käyttäytymishäiriö

• synnynnäinen tai perinnöllinen vika tai sairaus

• rakennevika tai kasvuhäiriö

• sairaus, jonka oireita on ilmennyt ennen kuin arvon menetystä koskevan lisäturvan alkamisesta on kulunut 14 vuorokautta.

F61.3.1 Palo-, myrsky- ja lumivahinko

Vakuutuksesta korvataan irtipäässeen tulen ja sen sammutustoimien sekä myrskyn ja lumen aiheuttama vahinko

• puustolle (valtapituus yli 7 metriä) ja puutavaralle, kun vahingoittuneen puuston tai puutavaran määrä vakuutustapahtumaa kohti on vähintään 20 kiintokuutiometriä.

• taimikolle (valtapituus korkeintaan 7 metriä), kun keinollinen metsittäminen on vahingon vuoksi syntyneen vajaatuottoisuuden poistamiseksi tarpeellista ja yhtenäinen metsitettävä alue on vähintään puolen hehtaarin suuruinen.

F61.3.2 Hyönteis- ja tulvavahinko puustolle

Vakuutuksesta korvataan hyönteisten ja tulvan puustolle (valtapituus yli 7 metriä) aiheuttama vahinko tuhokohdissa, joissa puusto on vioittunut vähintään yhden hehtaarin suuruisella yhtenäisellä alueella siten, että alue joudutaan vahingon välittömänä seurauksena kokonaan metsittämään.

F61.3.3 Hyönteis-, jyrsijä-, sienitauti- ja tulvavahinko taimikolle

Vakuutuksesta korvataan hyönteisten, jyrsijöiden, sienitautien ja tulvan aiheuttama vahinko taimikolle (valtapituus korkeintaan 7 metriä), kun keinollinen metsittäminen on vahingon vuoksi syntyneen vajaatuottoisuuden poistamiseksi tarpeellista ja yhtenäinen metsitettävä alue on vähintään puolen hehtaarin suuruinen.

F61.3.4 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot

F61.3.4.1 Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, jos vakuutustapahtuma on alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa.

• vahinkoa siltä osin kuin se voidaan korvata julkisista varoista eikä siltä osin kuin korvausta maksetaan ainaismetsä- tai ainaismetsäpalovakuutuksesta.

• puustolle aiheutuneen vahingon vuoksi syntyviä metsittämiskuluja.

• jälkiraivauksesta aiheutuneita kustannuksia.

• vahinkoa, joka on aiheutunut sodasta, kapinasta, vallankumouksesta tai muusta sen kaltaisesta syystä.

• vahinkoa, joka on aiheutunut ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

• vahinkoa, joka johtuu ilman, veden tai maaperän saastumisesta.

F61.4.1 Korvauksen laajuus

F61.4.1.1

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtuman vuoksi puustolle ja puutavaralle aiheutunut vahinko

• puutavaralajisiirtymästä

• käyttökelvottomaksi tulemisesta tai

• tuhoutumisesta.

F61.4.1.2

Lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtuman vuoksi aiheutunut vahinko

• hakkuu- ja korjuukulujen nousemisesta

• liian aikaisin tapahtuneesta hakkuusta (odotusarvovahinko).

F61.4.1.3

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtuman vuoksi taimikolle sen tuhoutumisesta aiheutunut vahinko (kustannusarvovahinko).

F61.4.1.4

Vakuutuksesta korvataan välttämättömät ja kohtuulliset jälkivartiointikulut siitä lähtien, kun pelastustoiminnan johtaja on määrännyt jälkivartioinnin metsänomistajan vastuulle.

F61.4.1.5

Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kulut, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksenottajan omista toimenpiteistä metsäpalon torjumiseksi ja rajoittamiseksi.

F61.4.2 Korvauksen määrän laskeminen ja korvauksen maksaminen

F61.4.2.1

Vahingon määrän arvioinnin perusteena on

• puuston hakkuuarvo

• puuston odotusarvo

• puutavaran hinta

• taimikon kustannusarvo välittömästi ennen ja jälkeen vakuutustapahtuman.

Puuston hakkuuarvolla tarkoitetaan puustosta saatavaa kantorahaa käypinä puutavaralajeina myytäessä.

Puuston odotusarvolla tarkoitetaan puustosta tulevaisuudessa saatavien hakkuutulojen perusteella laskettua nykyarvoa.

Puutavaran hinnalla tarkoitetaan hakatusta puutavarasta saatavaa myyntihintaa.

Taimikon kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kuluja.

F61.4.2.2

Vahingon määrän arvioinnissa ei oteta huomioon muita omaisuuteen liittyviä etuuksia tai vahingosta välillisesti aiheutuvaa tappiota taikka voiton tai muiden etujen menetystä.

F61.4.2.3

Vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti.

F61.4.2.4

Myrskyn aiheuttamissa vahingoissa korvattavan vahingon määrä on korkeintaan 20 euroa vahingoittuneen puuston kiintokuutiometriä kohti lisättynä mahdollisella odotusarvolisän osuudella.

F61.4.2.5

Odotusarvolisä voidaan korvata silloin, kun vahingon kohteeksi joutunut puusto on vahingon jälkeen vajaatuottoinen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ohjeiden mukaisesti.

F61.4.3 Omavastuu

Korvauksen määrä on vahingon määrä vähennettynä vakuutuskirjaan merkityllä omavastuulla.

F61.5.1

Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen, mutta Fennialla on oikeus lunastaa vahingoittuneet puut ja puutavara niiden arvioidusta arvosta.

F61.5.2

Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren, yrityskiinnityslain ja vakuutussopimuslain määräyksiä.

Vakuutuksenottajan on tarvittaessa selvitettävä, että metsä on vapaa metsänhakkuuoikeuteen tai kiinteistöön muuten velan vakuudeksi vahvistetusta kiinnityksestä tai että kiinnityksenhaltijat ovat suostuneet korvauksen maksamiseen vakuutuksenottajalle taikka että vakuutuksenottajalla maakaaren 17 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan on oikeus itse nostaa vakuutuskorvaus.

F61.5.3

Jos vakuutettu on arvolisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään vahingon korjauskuluihin tai vahingoittuneen omaisuuden jälleenhankintakuluihin sisältyvän veron, kuluihin sisältyvä arvonlisävero vähennetään korvauksesta.

Omaisuuden arvonlisäverovelvollisen omistajan tai haltijan on oltava korjaustyön, jälleenhankittavan omaisuuden tai ostamansa palvelun tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi.

Vakuutusmäärät ja -maksut on sidottu indeksiin siten, että metsiin sovelletaan elinkustannusindeksiä ellei vakuutuskirjassa toisin mainita.

Indeksiin sitomisella tarkoitetaan vakuutuskauden alusta vakuutusmäärän ja -maksun tarkistamista indeksin pistelukujen välisellä suhteella. Tarkistushetki on vakuutuskauden alkamispäivä. Vuosittain indeksipistelukuna käytetään tarkistushetkeä vähintään 4 kuukautta aiempaa maaliskuun indeksilukua, jota verrataan vuotta aiempaan vastaavaan indeksilukuun. Siten jos vakuutuskauden alku on tammi–kesäkuussa, verrataan indeksitarkistuksessa edellisen vuoden ja sitä edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja. Jos taas vakuutuskauden alku on heinä-joulukuussa, verrataan indeksitarkistuksessa saman vuoden maaliskuun ja edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja.

Vahinkohetkellä vakuutuskirjassa merkittyä vakuutusmäärää tarkistetaan vastaamaan vahinkohetkeä kolme kuukautta aiempaa indeksipistelukua. Indeksitarkistuksen suuruus voi olla kuitenkin enintään 10 %.

F62.3.1 Vakuutuksesta korvataan irti päässeen tulen ja sen sammutustoimien aiheuttama vahinko

• puustolle (valtapituus yli 7 metriä) ja puutavaralle, kun vahingoittuneen puuston tai puutavaran määrä vakuutustapahtumaa kohti on vähintään 20 kiintokuutiometriä.

• taimikolle (valtapituus korkeintaan 7 metriä), kun keinollinen metsittäminen on vahingon vuoksi syntyneen vajaatuottoisuuden poistamiseksi tarpeellista ja yhtenäinen metsitettävä alue on vähintään puolen hehtaarin suuruinen.

F62.3.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot

F62.3.2.1 Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, jos vakuutustapahtuma on alkanut ennen vakuutuksen voimaantuloa.

• vahinkoa siltä osin kuin se voidaan korvata julkisista varoista eikä siltä osin kuin korvausta maksetaan ainaismetsä- tai ainaismetsäpalovakuutuksesta.

• puustolle aiheutuneen vahingon vuoksi syntyviä metsittämiskuluja.

• jälkiraivauksesta aiheutuneita kuluja.

• vahinkoa, joka on aiheutunut sodasta, kapinasta, vallankumouksesta tai muusta sen kaltaisesta syystä.

• vahinkoa, joka on aiheutunut ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

• vahinkoa, joka johtuu ilman, veden tai maaperän saastumisesta.

F62.4.1 Korvauksen laajuus

F62.4.1.1

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtuman vuoksi puustolle ja puutavaralle aiheutunut vahinko

• puutavaralajisiirtymästä

• käyttökelvottomaksi tulemisesta tai

• tuhoutumisesta.

F62.4.1.2

Lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtuman vuoksi aiheutunut vahinko

• hakkuu- ja korjuukulujen nousemisesta

• liian aikaisin tehdystä hakkuusta (odotusarvovahinko).

F62.4.1.3

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtuman vuoksi taimikolle sen tuhoutumisesta aiheutunut vahinko (kustannusarvovahinko).

F62.4.1.4

Vakuutuksesta korvataan välttämättömät ja kohtuulliset jälkivartiointikulut siitä lähtien, kun pelastustoiminnan johtaja on määrännyt jälkivartioinnin metsänomistajan vastuulle.

F62.4.1.5

Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kulut, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksenottajan omista toimenpiteistä metsäpalon torjumiseksi ja rajoittamiseksi.

F62.4.2 Korvauksen määrän laskeminen ja korvauksen maksaminen

F62.4.2.1

Vahingon määrän arvioinnin perusteena on

• puuston hakkuuarvo

• puuston odotusarvo

• puutavaran hinta

• taimikon kustannusarvo välittömästi ennen ja jälkeen vakuutustapahtuman.

Puuston hakkuuarvolla tarkoitetaan puustosta saatavaa kantorahaa käypinä puutavaralajeina myytäessä.

Puuston odotusarvolla tarkoitetaan puustosta tulevaisuudessa saatavien hakkuutulojen perusteella laskettua nykyarvoa.

Puutavaran hinnalla tarkoitetaan hakatusta puutavarasta saatavaa myyntihintaa.

Taimikon kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kustannuksia.

F62.4.2.2

Vahingon määrän arvioinnissa ei oteta huomioon muita omaisuuteen liittyviä etuuksia tai vahingosta välillisesti aiheutuvaa tappiota taikka voiton tai muiden etujen menetystä.

F62.4.2.3

Vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti.

F62.4.2.4

Odotusarvolisä voidaan korvata silloin, kun vahingon kohteeksi joutunut puusto on vahingon jälkeen vajaatuottoinen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ohjeiden mukaisesti.

F62.4.3 Omavastuu

Korvauksesta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.

F62.5.1

Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen, mutta Fennialla on oikeus lunastaa vahingoittuneet puut ja puutavara niiden arvioidusta arvosta.

F62.5.2

Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren, yrityskiinnityslain ja vakuutussopimuslain määräyksiä. Vakuutuksenottajan on tarvittaessa selvitettävä, että metsä on vapaa metsänhakkuuoikeuteen tai kiinteistöön muuten velan vakuudeksi vahvistetusta kiinnityksestä tai että kiinnityksenhaltijat ovat suostuneet korvauksen maksamiseen vakuutuksenottajalle taikka että vakuutuksenottajalla maakaaren 17 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan on oikeus itse nostaa vakuutuskorvaus.

F62.5.3

Jos vakuutettu on arvolisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään vahingon korjauskuluihin tai vahingoittuneen omaisuuden jälleenhankintakuluihin sisältyvän veron, arvonlisävero vähennetään korvauksesta.

Omaisuuden arvonlisäverovelvollisen omistajan tai haltijan on oltava korjaustyön, jälleenhankittavan omaisuuden tai ostamansa palvelun tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi.

Vakuutusmäärät ja -maksut on sidottu indeksiin siten, että metsiin sovelletaan elinkustannusindeksiä ellei vakuutuskirjassa toisin mainita.

Indeksiin sitomisella tarkoitetaan vakuutuskauden alusta vakuutusmäärän ja -maksun tarkistamista indeksin pistelukujen välisellä suhteella. Tarkistushetki on vakuutuskauden alkamispäivä. Vuosittain indeksipistelukuna käytetään tarkistushetkeä vähintään 4 kuukautta aiempaa maaliskuun indeksilukua, jota verrataan vuotta aiempaan vastaavaan indeksilukuun. Siten jos vakuutuskauden alku on tammi–kesäkuussa, verrataan indeksitarkistuksessa edellisen vuoden ja sitä edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja. Jos taas vakuutuskauden alku on heinä-joulukuussa, verrataan indeksitarkistuksessa saman vuoden maaliskuun ja edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja.

Vahinkohetkellä vakuutuskirjassa merkittyä vakuutusmäärää tarkistetaan vastaamaan vahinkohetkeä kolme kuukautta aiempaa indeksipistelukua. Indeksitarkistuksen suuruus voi olla kuitenkin enintään 10 %.

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu omaisuus seuraavasti.

F72.3.1 Rakennukset

Maatilatalouden harjoittamiseen käytettävät rakennukset sekä ilman eri mainintaa niihin liittyvät, tilan alueella olevat vakuutuksenottajan omistamat pylväsmuuntajat, sähköjohdot, sähköpää keskukset ja kWh-mittarit.

Vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjassa mainitut rakennukset myös niiden ollessa rakenteilla tai peruskorjattavana.

F72.3.2 Maatalousirtaimisto

Vakuutettujen maatilatalouden harjoittamiseen liittyvä irtaimisto seuraavasti:

• maa- ja metsätalouskoneet, -työvälineet ja -kalusto

• kotieläimet lukuun ottamatta turkiseläimiä

• maataloustuotteet, ostorehut ja siemenet

• muu maatalousirtaimisto, kuten lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, poltto- ja tarvepuut, poltto- ja voiteluaineet sekä muut maataloustarvikkeet.

F72.3.3

Leikkuupuimurit ovat vakuutuksen kohteena vain sovitulla ja erikseen tehdyllä vakuutuksella.

F72.3.4

Vakuutuksen kohteena eivät ole

• muut omalla konevoimalla kulkevat maa- ja metsätalouskoneet ja laitteet sekä niissä käytettävät lisälaitteet ellei tästä ole erikseen sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan.

• kasvit kasvihuoneessa, kasvava sato ja turkiseläimet ellei tästä ole erikseen sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan.

F72.4.1 Rakennukset

Rakennusten vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa paikassa.

F72.4.2 Maatalousirtaimisto

Maatalousirtaimiston vakuutus on voimassa tilan alueella. Vakuutus kattaa myös sellaisen maatalousirtaimiston, joka on tilan alueelta tilapäisesti siirrettynä tai siirrettävänä Suomessa (ks. kohtaa F72.3.2).

F72.5.1 Omaisuuden, vahingon ja korvauksen määrän arvioimisen perusteena on omaisuuden arvo.

Omaisuuden arvo on sen jälleenhankinta-arvo, ellei muuta ole sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan. Omaisuuden arvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta.

Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää.

Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta- arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. Päivänarvoa määritettäessä on otettava huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi.

Enimmäismäärällä tarkoitetaan Fennian korvausvelvollisuuden ylintä rajaa vakuutustapahtumassa. Enimmäismäärä on merkitty vakuutuskirjaan. Vahingon määrä arvioidaan jälleenhankinta-arvon tai päivän arvon mukaisesti.

Paikkakunnan muuttuneita olosuhteita ei kuitenkaan oteta huomioon rakennuksen päivänarvoa määritettäessä, kun se korjataan entiselleen tai tuhoutuneen rakennuksen tilalle rakennetaan uusi rakennus samalle tontille.

Vakuutuksenottajan itse ammattimaisesti tuottamien maataloustuotteiden vakuutusarvo on se rahamäärä, joka niistä omalla tilalla jalostukseen käytettäessä tai normaaliehdoin myytäessä saataisiin, kun siitä on vähennetty vielä maksamatta olevat kulut, alennukset ja muu sellainen säästö.

F72.5.2 Omaisuuden arvo ja vahingon määrä

Vakuutustapahtuman sattuessa omaisuuden arvo määritetään ja vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti.

F72.5.3 Vahingon määrän arvioinnin peruste

Vahingon määrän arvioinnin perusteena on myös omaisuuden jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa.

F72.6.1 Korvauksen ylin raja

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Esinevahingossa korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty indeksiehdon mukainen vakuutusmäärä. Arvonalennusta ei korvata.

F72.6.2 Suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi korvattavat kulut

F72.6.3 Vahingon rajoittamis- tai torjumiskulut

Kohtuulliset kulut, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Nämä kulut korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

F72.6.4 Viranomaisten määräyksistä aiheutuneet lisäkulut

Viranomaisten rakennusta koskevista pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkulut, kuitenkin enintään 10 % rakennusvahingon määrästä. Kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaan tarkistettu rakennuksen vakuutusmäärä.

F72.7.1 Omavastuu

F72.7.1.1

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty omavastuu vahingon määrästä.

F72.7.1.2

Vakuutuksenottajalla ei ole varkausvahingossa omavastuuta, jos rakennukseen on murtauduttu varmuuslukolla lukittuna olleen oven kautta tai vakuutusyhtiöiden hyväksymä murtohälytyslaite on toiminut vahinkohetkellä.

F72.7.1.4 Käyttöikään perustuvat omavastuut vuotovahingoissa:

Rakennuksen LVI-järjestelmän vuodosta rakennusvakuutuksen kohteelle aiheutuneen vahingon määrästä vähennetään omavastuu seuraavasti:

• jos vuotaneen putkiston, säiliön tai laitteen ikä on 21–35 vuotta, niin omavastuu vahingon määrästä on 10 %

• jos vuotaneen putkiston, säiliön tai laitteen ikä on 36–50 vuotta, niin omavastuu vahingon määrästä on 15 %

• jos vuotaneen putkiston, säiliön tai laitteen ikä on yli 50 vuotta, niin omavastuu vahingon määrästä on 20 %

Ikä on vahingon sattumisvuoden ja käyttöönottovuoden välinen erotus. Käyttöönottovuodella tarkoitetaan aikaa käyttöönottoajankohdasta saman kalenterivuoden loppuun. Käyttöönottoajankohdaksi katsotaan se hetki, jolloin rakennuslupaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen otettavaksi käyttöön.

Omavastuuvähennys on vähintään vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkityn omavastuun suuruinen.

F72.7.2 Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus

Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäännösarvo.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan kohtuullisin kuluin korjata, vahingon määrä on korjauskulut.

Korvauksen määrä jälleenhankinta-arvon mukaan on vahingon määrä vähennettynä omavastuulla. Jos jälleen hankitun tai korjatun omaisuuden arvo on vahingoittuneen omaisuuden jälleenhankinta-arvoa suurempi, ei ylimenevää osaa oteta huomioon korvausta laskettaessa (ks. kohta F72.5.1).

Jälleenhankinta-arvon mukaisen korvauksen edellytyksenä on, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta joko korjataan tai samalle tontille tai tilalle rakennetaan, taikka irtaimen omaisuuden tilalle hankitaan uutta saman laatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen vuoksi, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin maksetaan päivänarvon mukainen korvaus, jota laskettaessa käytetään vakuutusarvona omaisuuden päivänarvoa. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, maksetaan, kun Fennia on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankinnasta.

Jos vahingon jälkeen jäljelle jääneitä rakennusosia rakennuslain tai tielain säännösten perusteella, voimassa olevan rakennuskiellon tai rakentamisrajoituksen vuoksi ei voida käyttää hyväksi rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoonsa, korvaukseen lisätään näin syntynyt jäännösarvon alentuminen. Arvon alentuminen lasketaan siten, että kohdan F72.5.3 mukaisesta jäännösarvosta vähennetään se hinta, joka jäljelle jääneistä rakennusosista voidaan saada, kun ne myydään pois siirrettäviksi.

Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa, ja jos Fennia niin pyytää, haettava poikkeusta niistä rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoonsa sekä jollei lupaa myönnetä, haettava muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan on Fennian pyynnöstä valtuutettava Fennia edustamaan häntä poikkeuksen hakemista koskevassa asiassa.

F72.7.3 Päivänarvon mukainen korvaus

Vahingon määrä päivänarvon mukaan saadaan laskemalla jälleenhankinta- arvon mukaisesta vahingosta niin suuri osa kuin päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa.

Korvauksen määrä päivänarvon mukaan on vahingon määrä vähennettynä omavastuulla (ks. kohtaa F72.7.1).

F72.8.1

Fennialla on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemesta uudelleen rakennuttaa, hankkia tai korjauttaa hävinnyt tai vahingoittunut omaisuus.

F72.8.2

Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutetun on viipymättä luovutettava se Fennialle tai palautettava korvaus sen osalta.

F72.8.3

Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Fennialla on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin ennen vakuutustapahtumaa.

F72.8.4

Piha-alue ja puutarhavahinko korvataan niiden kunnostuskulujen perusteella. Pensaiden ja puiden osalta korvataan uusien taimien hankintakulut. Taimien hankintakulut korvataan sikäli kuin niitä on normaalisti kaupan Suomessa.

F72.8.5

Jos vakuutustapahtuma on kohdistunut omaisuuteen, johon voidaan vahvistaa kiinteistö- tai yrityskiinnitys, korvausta maksettaessa noudatetaan maakaaren, yrityskiinnityslain ja vakuutussopimuslain määräyksiä.

F72.8.6 Arvonlisävero

Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään vero tai hän ei ole velvollinen maksamaan veroa omaisuuden ostosta, korjauksesta, muusta hankinnasta tai palvelusta, arvonlisävero vähennetään korvauksesta.

Omaisuuden arvonlisäverovelvollisen omistajan tai haltijan on oltava korjaustyön, jälleenhankittavan omaisuuden ja ostamansa palvelun tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi.

F72.9.1 Irtaimiston suojeluohje varkauksien varalta

Irtaimiston säilytystilojen ikkunoiden, ovien ja muiden aukkojen on oltava murtautumisen ja varkauden varalta suojaavasti suljetut. Säilytystilojen avaimia ei saa jättää eikä piilottaa säilytystilojen läheisyyteen. Lukko on välittömästi vaihdettava tai sarjoitettava, jos on aihetta epäillä, että avain on asiattoman hallussa.

F72.9.2 Palo- ja vuototurvallisuutta koskevat suojeluohjeet

F72.9.2.1 Liesi ja uuni

Käytössä olevaa liettä on valvottava jatkuvasti. Kun liesi on päällä, lieden käyttäjä ei saa mennä lepäämään tai poistua hetkeksikään huoneistosta. Käytön jälkeen on varmistettava, että liesi ei ole enää päällä. Myös uunia on valvottava, kun se on käytössä. On myös huolehdittava ettei koira, kissa tai muu kotieläin vahingossa pääse kytkemään liettä tai uunia päälle.

Jos lieden tai uunin käyttäjän muistitoiminnot ovat alkaneet heikentyä tai jos kotieläimen aiheuttamaa riskiä ei voida poistaa, lieteen tai uuniin on asennettava palovaaraa ennalta ehkäisevä tekninen turvajärjestelmä.

F72.9.2.2 Pesukoneet ja kuivauskoneet

Jos koneen toiminnassa esiintyy häiriöitä, sitä ei saa käyttää ennen kuin vika on korjattu. Koneen käyttöä on valvottava sekä palo- että vuotovaaran vuoksi. Koneita ei saa jättää käyntiin, jos huoneistosta poistutaan. Paineellisen vesijohdon sulkuventtiili on suljettava välittömästi käytön jälkeen.

F72.9.2.3 Puu- ja sähkökiukaat

Vaatteiden ja muun palavan materiaalin kuivattaminen löylyhuoneessa on kielletty. Saunan käyttötarkoitukseen liittymättömän palavan materiaalin jättäminen löylyhuoneeseen tai säilyttäminen siellä on kielletty. Jos sähkökiukaaseen kytketään virta ulkopuolisesta ohjauskeskuksesta tai kauko-ohjauksella, on ennen kytkentää varmistettava, ettei kukaan ole kytkijän tietämättä jättänyt saunaan palovaaran aiheuttavaa materiaalia.

Sähkökiukaan virran kytkeytyminen pois päältä on varmistettava viimeistään kaksi tuntia käytön jälkeen (tämä ei koske ns. aina valmista kiuasta). Onnettomuuksissa, joissa tulipalo on saanut alkunsa sähkökiukaasta, yleisin syy on, että sähkökiukaan aikakellon rikkoutumista ei ole huomattu. Jos vastus on rikkoutunut, sähkökiuasta ei saa käyttää ennen kuin vastus on vaihdettu.

F72.9.2.4 Jääkaapit, pakastimet ja jääkaappipakastimet

Viallisesti toimivaa laitetta ei saa käyttää ennen kuin se on korjattu. Esimerkiksi kompressorin releeseen tullut vika lisää selvästi palovaaraa. Laitetta ei saa sijoittaa paikkaan, jonka lämpötila laskee alle 0 asteen, sillä kylmässä ilmassa kompressori rasittuu normaalia enemmän ja aiheuttaa palovaaran. Kylmälaitteen kompressori ja jäähdytysjärjestelmä on imuroitava pölystä kerran vuodessa. Samalla on myös varmistettava, että laitteen takana oleva sulavesiletku johtaa haihdutuskaukaloon.

F72.9.2.5 Varastotilat

Maanpinnan alapuoleisissa varastotiloissa säilytettävä kosteus- ja kastumisvahingoille altis irtain omaisuus on sijoitettava vähintään 10 cm:n korkeudelle lattian pinnasta.

F72.9.2.6 Valaisimet

Halogeenilamput kuumenevat erittäin paljon, joten halogeenilampulla varustetuttujen valaisinten sijoittelussa on noudatettava tarkoin valmistajan edellyttämiä suojaetäisyyksiä syttyviin materiaaleihin.

Valaisimeen ei saa asentaa valmistajan ilmoittaman maksimitehon ylittävää lamppua. Loistevalaisimen välkkyvä tai palanut lamppu aiheuttaa palovaaran, joten se on vaihdettava välittömästi ehjään.

F72.9.2.7 Sähköpatteri ja -lämmitin sekä rakennuslämmitin

Kiinteästi asennettua tai siirrettävää sähköpatteria ja -lämmitintä sekä rakennuslämmitintä ei saa peittää eikä sen yläpuolella saa kuivattaa mitään syttyvää materiaalia. Syttyvän materiaalin putoaminen laitteen päälle on estettävä.

Siirrettävän laitteen sijoittamisessa on noudatettava valmistajan edellyttämiä suojaetäisyyksiä syttyviin rakenteisiin ja materiaaleihin kuten seiniin, huonekaluihin, verhoihin, rakennusmateriaaleihin ja -tarvikkeisiin. Laitteet on sijoitettava siten, etteivät ne ole alttiina töytäisyille, jolloin laite voi kaatua tai siirtyä liian lähelle tai kosketuksiin syttyvän materiaalin kanssa.

F72.9.2.8 Kynttilätuotteet

Kynttilätuotteella tarkoitetaan tavallisia kynttilöitä, lämpö- ja geelikynttilöitä, ulkotulia ja -roihuja, hauta-, puutarha- ja öljykynttilöitä ja -lamppuja, poltettavia hyttyskarkotteita, kuluttajille myytäviä kynttilägeelejä ja -massoja sekä kynttilälyhtyjä.

Kynttilätuotetta saa käyttää vain sen käyttöohjeen mukaiseen tarkoitukseen ja käyttöohjeen mukaisesti. Käyttöohjeessa kerrotaan, onko tuote tarkoitettu sisä- vai ulkokäyttöön. Esimerkiksi ulkotuli ja -roihu, hauta-, öljy- ja puutarhakynttilät on suunniteltu ulkokäyttöön eikä niitä saa käyttää parvekkeella, palavarakenteisen ulkoterassin päällä tai sen yläpuolella. Sama koskee monia kynttilälyhtyjä, sillä tietyissä olosuhteissa ne voivat kuumentuessaan pudota tai rikkoutua. Kynttilätuotteiden sijoittelussa on noudatettava valmistajan vaatimia suojaetäisyyksiä syttyviin materiaaleihin.

Kun kynttilätuotetta poltetaan rakennuksen sisätiloissa, kuistilla, verannalla tai lasitetulla tai lasittamattomalla parvekkeella, sitä on valvottava jatkuvasti. Kun näistä tiloista poistutaan rakennuksen ulkopuolelle tai mennään nukkumaan tai lepäämään, kynttilätuote pitää sammuttaa. Ulkokäytössä polttamista on valvottava ja kynttilätuote on sammutettava poistuttaessa kiinteistöltä tai mentäessä nukkumaan.

F72.9.2.9 Avotuli, tulisija, ulkogrilli ja tuhka

Ilmatieteen laitoksen ilmoittaman metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana avotulen teko rakennuksen pihapiirissä on tämän suojeluohjeen perusteella kiellettyä. Paloviranomaisen antamaa kieltoa avotulen teosta on myös noudatettava. Avotulella tarkoitetaan tulta, joka voi levitä ympäristöön ja rakennuksiin. Avotulta ovat esim. nuotion, risujen, lehtien ja puutarhajätteiden poltto, juhannuskokko sekä metsän ja nurmikon kulotus. Metsän ja nurmikon kulotuksesta on pelastuslain mukaan tehtävä etukäteen ilmoitus hätäkeskukselle ja noudatettava viranomaisen antamia määräyksiä ja ohjeita. Kun avotulta saa polttaa, sitä on valvottava jatkuvasti ja se on sammutettava niin, että kyteminen on varmasti loppunut.

Tulisijan ja ulkogrillin käyttöä on valvottava. Jos niissä oleva lämmin tuhka tai hiilet halutaan poistaa, on oltava erittäin varovainen. Tuhka tai hiilet pitää laittaa kannelliseen metalliastiaan, joka viedään vähintään kahden metrin päähän rakennuksesta, palava-aineisesta terassista ja muusta syttyvästä materiaalista. Päältä päin jäähtyneeltä vaikuttava tuhka ja hiilet voivat kyteä sisältä vuorokausien ajan, joten säilytysastian saa tyhjentää vasta kun on varmistettu, että tuhka ja hiilet ovat jäähtyneet läpikotaisin.

F72.9.2.10 Hulevesi

Tontti on liitettävä kunnalliseen hulevesiverkostoon, jos sellainen on alueella.

F72.9.2.11 Nuohous

Hormit, palomuurit ja tulisijat on nuohottava siten kuin Pelastuslaki 29.4.2011/379 ja Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta 29.6.2005/539 edellyttävät. Jos tämä lakisääteinen velvollisuus on laiminlyöty, tulisijoja ei saa käyttää ennen kuin nuohous on teetetty. Säännöllisellä nuohouksella selvitetään tulisijojen, hormien ja palomuurien paloturvallisuus ja estetään nokipaloja. Kun hormiin kertynyt karsta syttyy nokipaloksi, muodostaa palo erittäin suuren kuumuuden, vaurioittaa usein hormia ja leviää helposti rakennuspaloksi.

Jos nuohooja antaa kirjallisen ilmoituksen havaitsemistaan paloturvallisuutta heikentävistä vioista tai puutteista, ne on korjattava ennen kuin tulisijaa saa uudelleen käyttää. Jos paloviranomainen on asettanut tulisijan, hormin tai palomuurin käyttökieltoon, kieltoa on noudatettava.

F72.9.2.12 Palovaaralliset työt

Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasuja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat mm. eristettävän alueen kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa ja kermieristysten kiinnittäminen kuumentamalla.

Vakituisella tulityöpaikalla tarkoitetaan erityistä tulitöiden tekemiseen varattua aluetta tai paloteknistä osastoa, joka on suunniteltu tulitöiden tekemistä varten. Se määritellään Finanssialan Keskusliiton voimassaolevassa suojeluohjeessa. Tulitöiden tekeminen on aina sallittua vakituisella tulityöpaikalla, mutta sellainen on hyvin harvinainen omakotitalossa tai vapaa-ajan asunnolla.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan työskentelypaikkaa, joka ei täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Tilapäisellä tulityöpaikalla saa tehdä tai teettää rakennuksen rakentamiseen, korjaamiseen, huoltamiseen ja vähäisessä määrin harrastustoimintaan liittyviä välttämättömiä tulitöitä vain silloin, kun niitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla. Silloin on noudatettava vähintään seuraavia turvamääräyksiä:

1. Jos lähellä on syttyviä rakenteita, ne on suojattava, kasteltava tai syttyvä materiaali on poistettava. Pölyinen, öljyinen tai muusta syystä likainen työskentelypaikka ja sen ympäristö on puhdistettava.

2. Tulityöpaikalle on varattava vähintään kaksi teholuokkaa 43 A 183 BC vastaavaa käsisammutinta (2 kpl 12 kg A-BIII-E). Toinen käsisammuttimista voidaan korvata kahdella 27A 144BC -teholuokan käsisammuttimella (2 kpl 6 kg A-BIII-E).

3. Kattotulityömaalla on oltava raivauskalustoa, jolla palon syttyessä saadaan kattoon aukko sammutusta varten. Kalustoon on kuuluttava vähintään pistosaha, kirves ja sorkkarauta.

4. Palovartioinnista on huolehdittava jatkuvasti koko työn ajan ja sitä on jatkettava vähintään yksi tunti työn lopettamisen jälkeen.

5. Alkusammutuskalusto on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja sen jälkivartioinnin ajan.

Kipinä tai lämpö johtaa hyvin helposti tulipaloon tuulettuvan ulkoseinärakenteen, palavatäytteisen yläpohja-, välipohja- ja seinärakenteen, ontelolaattarakenteen, liikuntasaumojen, rakenteiden liittymien ja halkeamien, läpivientien sekä läpipultattujen seinä- ja välipohjarakenteiden kautta.

Tulitöitä teetettäessä tulityöluvan voi antaa vain sillä edellytyksellä, että tulitöiden tekijällä on voimassa oleva tulityökortti tai kattotulitöitä tehtäessä voimassa oleva kattotulityökortti, jolla tekijä todistaa saaneensa turvallisuuskoulutuksen. Lisäksi on sovittava kirjallisesti tulitöiden tekijän kanssa siitä, kuka huolehtii vähintään tämän suojeluohjeen edellyttämien turvamääräysten toteuttamisesta. Tulityöluvan ehdot voidaan kirjata esim. urakkasopimukseen.

Tulitöiden tilapäinenkin tekeminen tai teettäminen on kuitenkin kiellettyä autotallissa, autokatoksessa tai muussa moottoriajoneuvosuojassa moottoriajoneuvon ollessa siellä sisällä tai sen läheisyydessä. Jos moottoriajoneuvoon liittyviä tulitöitä on tarpeen vähäisessä määrin tehdä eikä niiden tekemiseen ole vakituista tulityöpaikkaa, tulityöt on tehtävä ulkona vähintään 10 metrin päässä rakennuksesta ja palava-aineisista rakenteista.

Putkien sulatuksessa liekin tai kuumailmapuhaltimen käyttäminen on aina kiellettyä.

F72.9.3 Öljysäiliöitä koskevat suojeluohjeet

Öljysäiliössä on oltava tunnuskilpi, jossa mm. säiliön ikä on ilmoitettu.

Ennen säiliötä koskevien SFS-standardien voimaantuloa (1974) käyttöönotettu öljysäiliö on poistettava käytöstä, jos säiliötarkastuksella tai muuten luotettavasti ei ole osoitettu, että säiliö ja sen varusteet ovat toimintakunnossa. Säiliön ulkopuolinen kunto on myös pystyttävä osoittamaan.

Vastuu öljysäiliön ja sen varusteiden kunnosta on kiinteistön omistajalla.

• Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (344/83) mukaan tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset säiliöt on tarkastettava määräajoin. Tällainen säiliö on määräaikaistarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa sen käyttöönottamisesta.
  
  Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä annettuja määräyksiä ja ohjeita öljysäiliön ja sen varusteiden kunnossapidosta ja tarkastuksista on noudatettava.

• Öljysäiliön määräaikaistarkastuksen saa tehdä vain Turvatekniikan keskuksen (TUKES) hyväksymä tarkastusliike tai -laitos. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, johon merkitään mm. säiliön luokitus ja sen mukainen määräaikaistarkastusväli.
  
  Vakuutuksenottajan on säilytettävä tarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjassa annettuja määräyksiä ja ohjeita on noudatettavia.

• Kun säiliö poistetaan käytöstä, se on sijainnista riippumatta tyhjennettävä öljystä ja öljyisestä jätteestä. Säiliön erheellinen käyttö on estettävä.

Voimassa 1.1.2023 alkaen

Näitä vakuutusehtoja sovelletaan, jos vakuutus on liitetty vakuutussopimukseen ja on merkitty vakuutuskirjaan.

F72.10.1 Korvattavat vakuutustapahtumat ja näihin liittyvät rajoitukset

F72.10.1.1 Palo ja noki

F72.10.1.1.1

Vakuutuksesta korvataan irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko sekä tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko.

Vakuutuksesta korvataan kuivaamisen yhteydessä kuivaamossa tai sen välittömässä läheisyydessä maataloustuotteille aiheutuneet palo-, noki- ja savuvahingot, silloinkin kun ne on pantu lämmön vaikutukselle alttiiksi kuivattamista varten. Lisäksi korvataan kytemisestä maataloustuotteille niiden kuivaamisen yhteydessä aiheutuneet vahingot.

F72.10.1.1.2

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa

• joka on aiheutunut esineelle siitä, että se on syttynyt palamaan tai vahingoittunut sen vuoksi että se on pantu alttiiksi lämmön vaikutukselle.

• joka aiheutuu rakennukselle suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi.

F72.10.1.2 Salamanisku tai muu sähköilmiö

F72.10.1.2.1

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen suoraan kohdistuneesta salamaniskusta, joka pirstoaa mekaanisesti omaisuutta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja arvaamattomasta sähköilmiöstä tilan rakennuksiin liittyville pylväsmuuntajille, sähköjohdoille, sähköpääkeskuksille ja kWh-mittareille sekä sähkö hitsauskoneille, sähköverkkoon kytketyille sähköpaimenille ja sähkömoottorin käämityksille, kylmä laitteen kompressorille ja pesukoneen ohjelmakoneistolle ja -korteille aiheutunut vahinko.

F72.10.1.2.2

Muulle sähkölaitteelle jännitevaihtelusta tai muusta sähköilmiöstä aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

F72.10.1.3 Räjähdys

F72.10.1.3.1

Vakuutuksesta korvataan räjähdyksestä aiheutunut vahinko.

F72.10.1.3.2

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtämisestä

• ammattimaisesta räjäytys- tai louhintatyöstä

• polttomoottorille siinä tapahtuneesta räjähdyksestä

• renkaalle sen räjähtämisestä.

F72.10.1.4 Ilma-aluksen tai siitä irronneen esineen putoaminen

Vakuutuksesta korvataan ilma- tai avaruusaluksen, satelliitin tai niistä irronneen esineen putoamisesta aiheutunut vahinko.

F72.10.1.5 Varkaus

F72.10.1.5.1

Vakuutuksesta korvataan lisäksi maatalousirtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, jos irtaimistoa säilytetään silmälläpidon alaisena

• sille varatussa säilytyssuojassa

• maatilatalouden työn yhteydessä työsuoritukseen liittyen tilapäisesti muualla kuin sen säilytyssuojassa.

F72.10.1.5.2

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan, -olosuhteen ja paikan suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan omaisuuden katoamiseksi, unohtamiseksi, hukkaamiseksi tai häviämiseksi.

F72.10.1.6 Murtautuminen

Vakuutuksesta korvataan murtautumisesta rakennukselle taikka maa- ja metsätalouskoneelle aiheutunut vahinko.

F72.10.1.7 Vahingonteko

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu vahingonteosta

• rakennukselle ja piha-alueella oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille

• maatalousirtaimistolle murtautumisen yhteydessä.

• maatalousirtaimistolle, jota silmälläpidon alaisena säilytetään sille varatussa säilytyssuojassa tai maatalouden työn yhteydessä työsuoritukseen liittyen tilapäisesti muualla kuin sen säilytyssuojassa.

F72.10.1.8 Ryöstö

Vakuutuksesta korvataan vahinko, kun omaisuutta on anastettu tai anastamisen yhteydessä vahingoitettu käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkausta.

F72.10.1.9 Nesteen, höyryn tai kaasun virtaaminen kiinteästä johtoverkosta tai laitteista

F72.10.1.9.1

Vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vuotovahinko, kun tällainen aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta, höyry-, kaasu- taikka öljyputkistosta

• rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

• rakennuksen omista yhteisissä tiloissa olevista kiinteistä käyttölaitteista

• jääkaappi- tai pakastinlaitteesta virtakatkoksen tai laitteessa ilmenneen vian vuoksi.

F72.10.1.9.2

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vuodon korjaamisesta aiheutuneet vakuutuksen kohteena olevien rakennusten rakenteiden avaamis- ja sulkemiskulut sekä maankaivu- ja täyttökulut, jos putkistosta virrannut neste on vahingoittanut vakuutettua rakennusta.

F72.10.1.9.3

Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi

• vahinkoa, joka aiheutuu kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä

• vahinkoa, joka aiheutuu muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä

• vahinkoa, joka johtuu siitä, että viemärikaivo tai -putket rankkasateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä tulvivat

• vahinkoa, joka johtuu kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta tai tukkeutumisesta

• vahinkoa, joka johtuu kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta

• johtoverkon ja käyttölaitteiden korjaus- ja uusimiskuluja

• hukkaan vuotanutta nestettä, höyryä tai kaasua

• vahinkoa, joka johtuu kondenssivedestä

• vahinkoa, joka on aiheutunut jääkaapista tai pakastinlaitteesta virranneesta nesteestä siinä säilytetyille elintarvikkeille.

F72.10.1.10 Myrsky tai rakeet

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut, kun myrsky tai rakeet ovat rikkoneet rakennusta tai rakennusta ja siinä olevaa irtaimistoa.

F72.10.1.10.1

Ulkopuoliselle seinänpäällykselle tai ikkunalle, ovelle, antennilaitteelle tai piha-alueella oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille aiheutunut vahinko korvataan vain, jos sen on aiheuttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine.

Vakuutuksesta korvataan lisäksi vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttamasta vedenpinnan noususta aiheutunut vahinko.

Myrskyllä tarkoitetaan myrskytuulta, kun Ilmatieteenlaitos on mitannut puuskatuulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.

F72.10.1.10.2

Vakuutuksesta ei korvata

• tulvasta, aallokosta, jään tai lumen painosta ja liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa

• laiturille aiheutunutta myrskyvahinkoa.

F72.10.1.11 Liikenneonnettomuus tai karilleajo

Vakuutuksesta korvataan liikenneonnettomuudessa, jossa moottoriajoneuvo on ollut osallisena, tai karilleajossa irtaimistolle aiheutunut vahinko siltä osin, kuin korvausta ei makseta muusta vakuutuksesta.

F72.10.1.12 Lisävahingot eräiden vakuutustapahtumien yhteydessä

Vakuutuksesta korvataan edellä kohdissa F72.10.1.1–F72.10.1.4 mainittujen korvattavien vakuutustapahtumien yhteydessä sattuneesta vakuutuksen kohteen katoamisesta, anastamisesta tai vahingoittumisesta aiheutunut vahinko.

Vakuutuksesta korvataan edellä kohdissa F72.10.1.1 ja F72.10.1.3– F72.10.1.10.2 mainittujen korvattavien vakuutustapahtumien vuoksi kylmyydestä tai kuumuudesta, sateesta tai muusta senkaltaisesta syystä vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jos se on ollut mainitun vakuutustapahtuman välitön ja väistämätön seuraus.

F72.10.1.13

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• sodasta, kapinasta, vallankumouksesta, lakosta tai muusta senkaltaisesta syystä

• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta riippumatta siitä, missä ydinvahinko on sattunut.

Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka korvataan kuluttajansuoja-, tuotevastuu-, liikenne-, sähkömarkkina-, sähköturvallisuuslain tai takuun perusteella. Takuulla tarkoitetaan kaikkia takuusitoumuksia, jotka on annettu irtaimeen esineeseen, rakennuksen LVISA-laitteisiin ja -järjestelmiin tai rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen liittyen.

Toiminnan keskeytyminen korvataan, jos se on aiheutunut ehtojen kohdissa F72.10 ja F72.13 mainituista korvattavista vakuutustapahtumista.

Korvattavan toiminnan keskeytymisen tulee olla aiheutunut vakuutuskirjassa mainitulle tilan asuinrakennukselle, viljankuivaamolle ja kotieläinrakennukselle tai maidon, lihan ja munien tuotantoon tarkoitetuille eläimille.

F72.11.1 Korvaussäännökset

F72.11.1.1 Tilan rakennukset

Vakuutuksesta korvataan lisäkulut, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sen vuoksi, että tilan rakennusta ei voida käyttää korvattavan vakuutustapahtuman vuoksi.

Lisäkustannuksista korvataan

• enintään 3 % kuukaudessa viljankuivaamorakennuksen ja viljankuivaamon koneiden yhteisestä vakuutusmäärästä kahden kuukauden ajalta. Jos viljankuivaamoa käytetään muuhun tarkoitukseen kuin oman viljan kuivaamiseen, korvataan selvitetty nettoansion menetys edellä mainittuun enimmäismäärään saakka

• enintään 1 % kuukaudessa kotieläinrakennuksen vakuutusmäärästä kuuden kuukauden ajalta.

Laskettaessa korvausta rakennuksen käytön keskeytymisestä otetaan huomioon todelliset kulut, joista vähennetään säästyneet kulut.

Korvaus maksetaan, vaikka vakuutus määrä siten ylitettäisiinkin.

F72.11.1.2 Maidontuotanto

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun eläimen kuolemasta tai katoamisesta aiheutunut maidontuotannon menetys tai vähentyminen.

Korvauksena maksetaan 8 % kuukaudessa, enintään kolmen kuukauden ajalta, siitä osuudesta, joka kuolleen tai kadonneen eläimen osalle tulee eläinten kokonaisvakuutusmäärästä, ei kuitenkaan enemmästä kuin eläimen vakuutusarvosta.

F72.11.1.3 Lihan ja munien tuotanto

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun eläimen kuolemasta tai katoamisesta aiheutunut lihan tai munien tuotannon menetys tai vähentyminen.

Korvauksena maksetaan 1 % kuukaudessa enintään kuuden kuukauden ajalta, siitä osuudesta, joka kuolleen tai kadonneen eläimen osalle tulee eläinten kokonaisvakuutusmäärästä, ei kuitenkaan enemmästä kuin eläimen vakuutusarvosta.

Vakuutus on voimassa niissä tilan rakennuksissa, joille LVIS-lisäturva on merkitty vakuutuskirjaan.

F72.12.1 Maatilavakuutukseen erillisellä sopimuksella lisättävän LVIS-lisäturvan kohteena ovat

• kiinteät jäähdytys-, ilmastointi- ja keskuslämmityslaitteet, niitä vastaavat kiinteät suorat ja varaavat sähkölämmityslaitteet, lämmön talteenottolaitteet kompressori yksikköineen sekä tuotantotoiminnassa käytettävät kiinteät sähkölaitteet

• kiinteistön sähkökaapelit, jätevesiviemäri-, vesijohto-, öljy-, kaasuja höyryputkisto kunnallisen tai muun yleisen putkiston liittymään saakka.

F72.12.2 Voimassaolo rakennusaikana

Rakennuksen ollessa rakenteilla tulee lisäturva voimaan vasta sen jälkeen, kun putkistot ja johdot on asianmukaisesti hyväksytty käyttöönotettaviksi.

F72.12.3 Korvattavat vakuutustapahtumat

Lisäturvan perusteella korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti aiheutunut suoranainen esinevahinko. Tämän lisäksi korvataan

• alapohjaan asennetuista vesi-, jätevesiviemäri tai lämpöjohdoista taikka uima-altaasta tai siihen liittyvistä laitteista virranneesta nesteestä rakennukselle aiheutunut vahinko

• vahingoittuneen koneen, laitteen tai sähkökaapelin vian etsimisestä ja korjaamisesta aiheutuneet lattia- ja seinärakenteiden avaamis- ja sulkemiskulut sekä maan kaivu- ja täyttökulut.

F72.12.4 Lisäturvan perusteella ei korvata

• koneen tai laitteen huoltokuluja

• vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, kattilakivestä, sakan kerääntymisestä, tulvasta, ahtojäästä tai maanvyörymästä

• vahinkoa, joka on sattunut vesijohtokalusteille

• vahinkoa, joka on sattunut viemärilaitteille.

F72.12.5

Jos valmistaja, tuottaja tai muu henkilö on sopimuksen perusteella vastuussa vahingosta, korvataan vahinko, jos vakuutuksenottaja näyttää toteen, että korvausvelvollinen ei voi täyttää sitoumustaan.

F72.12.6 Korvaussäännökset

F72.12.6.1

Vahingonkorvauksen perusteena ovat rikkoutuneen esineen korjaus- tai jälleenhankintakulut, vian etsimisestä ja korjaamisesta aiheutuneet rakenteiden avaamis- ja sulkemiskulut sekä maan kaivu- ja täyttökulut. Arvonalennusta ei korvata.

F72.12.6.2

Jäljempänä mainittujen laitteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista mukaan lukien rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskulut sekä maan kaivu- ja täyttökulut tehdään omavastuuna seuraavat vuotuiset vähennykset toisesta käyttövuodesta alkaen:

• lämmitykseen käytettävät koneet ja laitteet säätölaitteineen 6 % vuodessa

• maanalaiset öljysäiliöt ilman suoja-allasta 6 % vuodessa

• tietokoneet oheislaitteineen sekä tietokonepohjaiset säätö- ja valvontajärjestelmät 6 % vuodessa

• putkistot sekä muut koneet ja laitteet 3 % vuodessa.

Vähennys lasketaan kertomalla ikävähennysprosentti laitteen käyttöönottovuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärällä.

Vakuutus on voimassa Suomessa ja tilapäisesti siirrettynä tai siirrettävänä muualla Pohjoismaissa.

F80.4.1

Vakuutuksesta korvataan irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko.

F80.4.2

Vakuutuksesta korvataan salamaniskusta leikkuupuimurille aiheutunut vahinko.

F80.4.3

Vakuutuksesta korvataan räjähdyksestä aiheutunut vahinko.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• julkisen laitoksen räjähdysaineiden räjähtämisestä

• ammattimaisesta räjäytys- tai louhintatyöstä

• polttomoottorille sen räjähdyksestä

• renkaalle sen räjähtämisestä.

F80.4.4

Vakuutuksesta korvataan leikkuupuimurin anastamisesta tai vahingonteosta aiheutunut vahinko, jos sitä säilytetään

• sille varatussa lukitussa säilytyssuojassa

• sille varatussa säilytyssuojassa ja se on silmälläpidon alaisena

• silmälläpidon alaisena maatilatalouden työn yhteydessä työsuoritukseen liittyen tilapäisesti muualla kuin sen säilytyssuojassa.

F80.4.5

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on välittömästi aiheutunut yhteentörmäyksestä moottoriajoneuvon tai junan kanssa siltä osin kuin vahinkoa ei korvata muusta vakuutuksesta.

F80.4.6

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut leikkuupuimurille muilla kulkuneuvoilla sitä kuljetettaessa, siltä osin kuin vahinkoa ei korvata muusta vakuutuksesta.

F80.4.7

Vakuutuksesta korvataan edellä mainituista vakuutustapahtumista aiheutunut leikkuupuimurin käytön estymisestä johtunut keskeytysvahinko.

F80.5.1

Suoranaisessa esinevahingossa Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on leikkuupuimurin käypä arvo. Käyvällä arvolla tarkoitetaan leikkuupuimurin käteismyyntihintaa vahinkopäivänä. Käypää arvoa määritettäessä on otettava huomioon leikkuupuimurin ikä, käyttötuntimäärä, käyttötapa ja yleiskunto sekä muut sen käteishintaan vaikuttavat seikat.

F80.5.2

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kulut vahingoittuneen puimurin kuljettamisesta lähimpään korjaamoon, jos puimuria ei voida sen oman koneen voimalla sinne ajaa.

F80.5.3

Jos leikkuupuimuri on tuhoutunut tai vahingoittunut niin pahoin, ettei sitä kohtuullisin kustannuksin voida korjata, vahingon määrä on leikkuupuimurilla välittömästi ennen vakuutustapahtumaa ja sen jälkeen olleen käyvän arvon erotus. Jos leikkuupuimuri voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskulut tai niitä vastaava rahamäärä.

F80.5.4

Jos leikkuupuimurin korjaamisen yhteydessä kuluneita osia on niiden vahingoittumisen takia uusittu tai suoritettu sellaisia parannustöitä, joiden vuoksi leikkuupuimurin kunnon näiltä osin voidaan katsoa entisestään olennaisesti parantuneen, otetaan tämä huomioon korvausta laskettaessa ja alennetaan korvausta vastaavasti.

F80.5.5

Leikkuupuimurin keskeytysvahinkona korvataan ylimääräiset kulut, jotka aiheutuvat viljan leikkuupuinnista vieraalla kalustolla.

F80.5.6

Keskeytysvahinko lasketaan maatalouden edistämis- ja neuvontajärjestön vahvistaman työtuntihinnan mukaisesti enintään kuitenkin yhden kuukauden ajalta.

F80.5.7

Jos leikkuupuimuria käytetään ansiotarkoitukseen, korvataan selvitetty nettoansion menetys, kuitenkin enintään yhden kuukauden ajalta.

F80.6.1

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty omavastuu vahingon määrästä.

Leikkuupuimuri on käyttöaikana varustettava pakkasenkestävällä AB II -luokan käsisammuttimella, jonka sammutusaineen määrä on vähintään 3 kg. Sammuttimen käyttökuntoisuus on tarkastettava ennen puintikauden alkua.

Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa sekä näiden maiden välisessä kuljetuksessa. Voimassaoloalueen laajennus voidaan sopia erikseen lisäturvana joko määräaikaisena tai jatkuvana. Laajennus on voimassa vakuutuskirjaan merkittynä aikana ja alueella.

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko.

F90.5.1

Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuksen kohteen tai sen osan käypä arvo.

F90.5.2

Jos vakuutuksen kohde tai sen osa on vahingoittunut niin pahoin, ettei sitä kohtuullisin kustannuksin voida korjata, vahingon määrä on sillä välittömästi ennen vakuutustapahtumaa ja sen jälkeen olleen käyvän arvon erotus.

F90.5.3

Vakuutus ei korvaa arvon alentumista, korjauksen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä, vahinkoon liittymätöntä pesua tai muuta käsittelyä, polttoainetta, ylityökorotuksia eikä lentorahtia. Vakuutus ei myöskään korvaa kuluja, jotka johtuvat siitä, ettei vakuutuksen kohdetta ole voitu vahingon vuoksi käyttää.

F90.5.4

Vaurioituneen kohteen korjaamiseen on käytettävä kunnoltaan ja iältään vastaavia, käyttökelpoisia osia, jos niitä on saatavissa eikä niiden hankinta aiheuta korjaustyöhön viivästymistä.

Fennia ei ole velvollinen korvaamaan uusilla sellaisia vahingoittuneita osia, jotka korjaamalla voidaan saattaa tarkoituksensa täyttävään kuntoon.

Jos vakuutuksen kohteen korjaamisen yhteydessä kuluneita, ruostuneita tai syöpyneitä osia on niiden vahingoittumisen takia uusittu tai tehty sellaisia maalaus-, verhoilu- tai muita töitä, joiden vuoksi kohteen kunnon näiltä osin voidaan katsoa entisestään olennaisesti parantuneen, tämä otetaan huomioon korvausta laskettaessa, ja korvausta alennetaan vastaavasti.

F90.5.5

Jos vahingon määrän arvioidaan olevan vähintään kaksi kolmasosaa käyvästä arvosta, Fennialla on oikeus lunastaa vakuutuksen kohde käyvästä arvosta.

F90.5.6 Korvauksen suoritustapa

Fennia täyttää korvausvelvollisuutensa vahingon määrän ja korjausmahdollisuuden mukaan omavastuun vähentämisen jälkeen joko

• maksamalla korjauskulut tositteiden mukaan tai maksamalla niistä sovitun määrän rahana

• maksamalla vakuutuksen kohteella ennen vahinkoa olleen käyvän arvon ja sillä korjaamattomana olevan arvon erotuksen rahana

• lunastamalla vakuutuksen kohteen käyvästä arvosta tai

• hankkimalla tilalle samanlaisen tai samanarvoisen ajoneuvon, koneen tai osan. Omistusoikeus korvattuun vakuutuksen kohteeseen tai sen osaan siirtyy Fennialle.

F90.5.7 Toimenpiteet vahingon satuttua

Fennialla on oikeus määrätä korjaamo, jossa vauriot korjataan. Fennian toimesta tehty vahingon arviointi, korjaamon osoittaminen tai muu vahingon tekninen selvittely ei ole todistuksena vahingon kuulumisesta Fennian korvattavaksi.

F90.5.8 Omavastuu

F90.5.8.1

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty omavastuu vahingon määrästä.

F90.6.1

Ajoneuvoa ei saa pysäköidä tai jättää sellaiseen paikkaan, jossa se voi olla varkauden, vahingonteon tai muun rikoksen kohteena, valvonnan tai ajoneuvoon kohdistuvan riittävän silmälläpidon puuttumisen vuoksi.

F90.6.2

Ajoneuvon kuljettajalla on oltava viranomaisen antamaan asianmukaiseen ajokorttiin tai ikään perustuva ajo-oikeus kuljettaa ajoneuvoa. Ajoneuvoa ei saa kuljettaa henkilö, jolta sairauden, vian, vamman tai väsymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat siihen tarvittavat edellytykset (vrt. tieliikennelaki 63 §).

F90.6.3

Vakuutuksen kohteen on oltava sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisessa turvallisessa kunnossa. Vahingon estämiseksi on pidettävä hyvää huolta sen säilymisestä ja suojelemisesta.

F90.6.4

Varkausvahingon estämiseksi ei vakuutuksen kohteen eikä sen säilytyssuojan avaimia saa säilyttää näkyvillä tai sellaisessa lukitsemattomassa paikassa, jossa sivullinen ennalta tietää tai voi tietää avainten olevan.

F90.6.5

Säilytyssuojaa ei saa käyttää minkäänlaiseen paloturvallisuutta vaarantavaan tarkoitukseen eikä siellä saa käyttää avotulta eikä tupakoida. Säilytyssuojaan nähden on noudatettava viranomaisten antamia paloturvallisuusohjeita sekä palavista nesteistä annetun asetuksen säännöksiä.

F90.6.6

Koneiston, polttoainesäiliön tai muun osan valaisemiseen saa käyttää ainoastaan sähkövalaisinta.

F90.6.7

Moottorin, voimansiirtolaitteiden tai muiden osien lämmittämiseen saa vakiovarusteiden lisäksi käyttää ainoastaan hyväksyttyä laitetta. Peitteen asettaminen konepellin ja moottorin väliseen tilaan ei ole sallittua.

Hyväksyttyjä laitteita ovat

• verkkovirralla toimivista laitteista Sähkötarkastuskeskuksen ajoneuvokäyttöön hyväksymät laitteet tai vastaavat EU-säännösten mukaiset laitteet

• nestekaasukäyttöisistä laitteista Teknillisen tarkastuskeskuksen ajoneuvokäyttöön hyväksymät nestekaasun käyttölaitteet ja -laitteistot tai vastaavat EU-säännösten mukaiset laitteet

• muista laitteista ne, jotka Vakuutusyhtiöiden Autokorjaustoimikunta on hyväksynyt.

Korjattaessa ajoneuvoa hitsaamalla on verhoilu ja muut syttyvät rakenteet purettava riittävän laajalta alueelta sekä järjestettävä korjauspaikalle tarvittava vartiointi ja alkusammutuskalusto.

F90.7.1 Palo

Vakuutuksesta korvataan palovahinko, joka on aiheutunut irtipäässeestä tulesta tai vakuutuksen kohteen sähkölaitteessa tapahtuneesta oikosulusta.

Kuitenkaan ei korvata generaattorissa, sähkömoottorissa, akussa tai muussa sähkölaitteessa tapahtuneesta oikosulusta niille itselle aiheutunutta vahinkoa.

Vakuutuksesta korvataan myös sattuneen tai välittömästi uhkaavan korvattavan palovahingon torjumisesta tai rajoittamisesta aiheutuneet kohtuulliset kulut.

F90.7.2 Varkaus

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vahingoittumisesta aiheutunut vahinko, jos

• syynä on ollut varkaus, moottoriajoneuvon luvaton käyttöönottaminen tai näiden yritys ja

• teon kohde on ollut teon tapahtuessa lukittu tai lukitussa tai jatkuvasti vartioidussa säilytyssuojassa.

Vahinkoa ei korvata, jos teon on tehnyt vakuutuksenottaja tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö tai joku muu heidän tietensä tai läsnä ollessaan.

Vakuutuksesta korvataan kohteen menettämisestä suoranaisesti aiheutunut vahinko, jollei sitä ole saatu takaisin 30 päivän kuluessa siitä, kun Fennia kirjallisesti sai tiedon tapahtumasta.

Vakuutuksesta korvataan myös vakuutuksen kohteen noutamisesta tai palauttamisesta aiheutuneet kohtuulliset kulut. Korvausta ei suoriteta vakuutuksen kohteen käyttämisestä johtuneesta kulumisesta.

F90.7.3 Vahinkotapahtumat, joita ei korvata

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat

• vakuutuksen kohteen osalle tai itse laitteelle sen rakenne-, valmistus- tai aineviasta, kulumisesta, puutteellisesta kunnossapidosta taikka taitamattomasta tai varomattomasta käsittelystä.

• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F100.2.1 Vakuutettu perheineen

Vakuutettuina ovat vakuutuskirjassa olevan merkinnän mukaisesti matkalla olevat Suomessa vakituisesti asuvat ja Suomen sairausvakuutuslain piiriin kuuluvat

• vakuutuksenottaja tai muu nimetty henkilö

• edellä mainitun kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuvat perheenjäsenet,

• alle 18-vuotiaat matkalla mukana olevat vakuutuksenottajan tai muun nimetyn henkilön lapset ja lapsenlapset sekä samassa taloudessa asuvan puolison tai avopuolison alle 18-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Mainitut lapset ja lapsenlapset ovat vakuutettuina, vaikka he eivät asuisi vakuutuksenottajan tai muun nimetyn henkilön kanssa samassa taloudessa. Vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta.

F100.2.2 Vakuutettuna nimetty yksittäinen henkilö

Vakuutettuna on vakuutuskirjassa mainittu matkalla oleva, Suomessa vakituisesti asuva ja Suomen sairausvakuutuslain piiriin kuuluva henkilö. Jos vakuutuksenottajana on yksityishenkilö, vakuutetun on asuttava samassa taloudessa vakuutuksenottajan kanssa, lukuun ottamatta vakuutuksenottajan tai muun nimetyn henkilön alle 18-vuotiaita lapsia ja lapsenlapsia.

F100.3.1

Vakuutuksen kohteena on matkalla mukana oleva matkatavara, passi ja viisumi, mukaan lukien matkaliput sekä matkalla hankittu omaisuus.

F100.3.2

Maksuvälineet ja arvopaperit ovat vakuutuksen kohteena 350 euroon saakka.

F100.3.3

Matkatavaraksi ei katsota

• moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, matkailu- tai muita perävaunuja, vesi- taikka ilma-aluksia, eikä edellä mainittujen osia tai tarvikkeita

• kauppatavaroita, tavaranäytteitä, mainosmateriaalia, kaupallisia tai opetusfilmejä ja -nauhoja, valokuvia eikä piirustuksia

• matkan aikana vuokrattua tai lainattua omaisuutta

• käsikirjoituksia, kokoelmia eikä näiden osia

• muuttotavaroita

• erillisiä rahtitavaralähetyksiä

• eläimiä eikä kasveja.

F100.4.1

Jatkuva vakuutus on voimassa Suomesta alkavilla matkoilla. Vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitulla alueella ja laajuudessa enintään 3 kuukautta matkan alkamisesta lukien. Vakuutuksen on oltava voimassa matkan alkaessa.

F100.4.2

Vakuutusajan pidennys jatkuvaan vakuutukseen voidaan sopia erikseen lisäturvana yli 3 kk kestäville matkoille samalla alueella ja saman laajuisena kuin jatkuva vakuutuskin. Vakuutusajan pidennys on aina matkakohtainen ja määräaikainen. Vakuutusajan pidennys on voimassa vakuutuskirjaan merkityn ajan.

F100.4.3

Määräaikaisen vakuutussopimuksen matkatavaravakuutus on voimassa Suomesta alkavilla matkoilla vakuutuskirjassa mainitulla alueella ja vakuutuskirjaan merkityn laajuisena. Vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkityn ajan. Vakuutuksen on oltava voimassa matkan alkaessa.

F100.4.4

Jos vakuutus on voimassa Suomessa, se on voimassa myös matkoilla, jotka tehdään suorinta matkareittiä vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun tai vakuutetun puolison asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta.

Vakuutus ei kuitenkaan ole voimassa edellä mainituissa paikoissa eikä matkoilla mainittujen paikkojen välillä.

F100.5.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

F100.5.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• tavaran katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä. Vahinko, jota ei voida tapahtuma-ajan ja -paikan tai olojen suhteen osoittaa varkaudeksi, katsotaan tavaran katoamisesta, unohtamisesta, hukkaamisesta tai häviämisestä
  aiheutuneeksi

• tavaran tavanomaisesta käytöstä, sen hankaantumisesta, kulumisesta, naarmuuntumisesta tai puutteellisesta päällyksestä

• polkupyörille, suksille tai muille urheiluvälineille käytettäessä niitä tarkoitukseensa

• mukana olevista syövyttävistä tai tahraavista aineista taikka mukana olevien nesteiden vuotamisesta tai juomia sisältävien pullojen särkymisestä

• normaaleista sääolosuhteista ja tavanomaisista luonnonilmiöistä, paitsi milloin tavara on ollut luovutettuna hotellin, huoltoaseman, kuljetusliikkeen, liikenneyrityksen, matkanjärjestäjän tai muun vastaavan haltuun

• viranomaisen toimenpiteestä

• sodasta tai aseellisesta selkkauksesta. Tämän kohdan vastuurajoitusta ei sovelleta 14 päivän aikana aseellisten toimien alkamisesta, muun kuin suursodan ollessa kysymyksessä, jos vakuutettu jo ennen niitä on aloittanut matkansa eikä itse ole osallistunut sanottuihin toimiin.

• ydinvastuulaissa kuvatusta ydinvahingosta, riippumatta siitä missä ydinvahinko on sattunut.

F100.6.1

Matkalla mukana olevaa omaisuutta on valvottava varkausvahingon välttämiseksi. Matkatavaran säilytystilojen on oltava murtautumisen ja varkauden varalta suojaavasti suljetut. Säilytystilojen avaimia ei saa jättää eikä piilottaa säilytystilojen läheisyyteen.

F100.6.2

Jos koruja tai yli 350 euron arvoisia esineitä tai laitteita jätetään hotelli- ja muuhun asuinhuoneeseen tai laivan hyttiin, niiden on oltava lisäksi erikseen lukitussa tilassa.

F100.6.3

Jos matkalla mukana olevia polkupyöriä tai muita urheiluvälineitä säilytetään ulkona, niiden on oltava lukittuna tai lukittuna kuljetustelineeseensä.

F100.6.4

Jos matkalla mukana olevia elektronisia tai optisia laitteita, koruja, työkaluja tai yli 350 euron arvoisia esineitä tai laitteita säilytetään ajoneuvossa, asuntovaunussa, perävaunussa, veneessä tai teltassa, niitä on valvottava jatkuvasti.

F100.6.5

Pankki-, luotto- tai vastaavaa maksukorttia koskevia pankin tai muun luottolaitoksen kanssa sovittuja kortin käyttöön liittyviä sopimusehtoja on noudatettava kortin luvattoman käytön estämiseksi.

F100.6.6

Matkapuhelimessa on oltava turvakoodi, jonka perusteella sen käyttö voidaan estää. Turvakoodi on ilmoitettava Fennialle korvausta haettaessa.

F100.7.1

Vahingoittunutta esinettä ei saa hävittää ilman erityistä syytä.

F100.7.2

Jos esine on vahingoittunut tai kadonnut kuljetuksen aikana, vahingosta on ilmoitettava kuljetusliikkeen tai liikenneyrityksen edustajalle.

F100.8.1 Korvauksen laajuus

F100.8.1.1

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutustapahtuman vuoksi aiheutunut suoranainen esinevahinko. Esinevahingossa Fennian korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä matkaa kohden. Matkatavaroiden yhteisarvo ei vaikuta korvauksen määrään.

F100.8.1.2

Seuraavat kulut korvataan vakuutusmäärästä riippumatta, kun vahinko on sattunut matkan aikana:

• kadonneen matkatavaran etsimisestä aiheutuneet kohtuulliset kulut, jos tavara on ollut luovutettuna hotellin, huoltoaseman, kuljetusliikkeen, liikenneyrityksen, matkanjärjestäjän tai muun vastaavan haltuun

• matkatavaran pelastamisesta ja vahingon rajoittamisesta aiheutuneet kohtuulliset kulut

• varastetun passin ja viisumin uusimisesta aiheutuneet kohtuulliset kulut, kuitenkin enintään 200 euroa vakuutustapahtumaa kohti. Passin uusiminen korvataan myös kotimaassa.

• vahingon hoitoon liittyvät välttämättömät puhelinkulut ulkomailla, kuitenkin enintään 60 euroa vakuutustapahtumaa kohti.

• välttämättömyystarvikkeiden hankintakulut silloin, kun kuljetettavaksi jätetty matkatavara myöhästyy vähintään 5 tuntia vakuutetun matkakohteeseen saapumisesta. Edellytyksenä on, että tarvikkeet hankitaan matkakohteessa. Korvauksena maksetaan alkuperäisiä tositteita vastaan enintään 100 euroa jokaista alkanutta vuorokautta kohti, kuitenkin yhteensä enintään 400 euroa.

F100.8.1.3

Jos vakuutetulla on työ- ja virkamatkat sisältävä vakuutus ja hän matkakohteessa osallistuu työhön liittyvään edustustilaisuuteen, korvataan vakuutetulle välttämättömyystarvikkeiden hankintakulut silloin, kun kuljetettavaksi jätetty matkatavara myöhästyy vähintään 5 tuntia vakuutetun matkakohteeseen saapumisesta.

Korvaus edellyttää, että välttämättömyystarvikkeet on hankittu matkakohteessa ennen edustustilaisuutta. Korvauksena maksetaan alkuperäisiä tositteita vastaan enintään 70 % välttämättömyystarvikkeiden hankkimiskuluista. Korvauksen ylärajana on vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä, kuitenkin enintään 1 500 euroa.

Näissä tapauksissa on Fennialle esitettävä kutsu tai muu vastaava selvitys tilaisuuden ajasta, paikasta ja luonteesta.

F100.8.2 Vahingon ja korvauksen määrän laskeminen ja maksaminen

F100.8.2.1

Menetetyn tai korjauskelvottomaksi vahingoittuneen esineen osalta vahingon määrä on esineen päivänarvo. Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan esineen jälleenhankinta-arvosta vähennetään se, mitä omaisuuden arvosta on menetetty iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn vuoksi.

F100.8.2.2

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on kohtuulliset korjauskulut. Korjauskulut eivät kuitenkaan saa ylittää vahingoittuneen esineen päivänarvoa.

F100.8.2.3

Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen on merkitty taulukkoon 100.8.2.3.

Korvaus esineestä maksetaan taulukon osoittaman päivänarvoprosentin mukaisena.

Päivänarvoprosentti kertoo, kuinka monta prosenttia esineen tai esineryhmän päivänarvo on uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan esineen jälleenhankinta-arvosta. Arvot määritellään vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti. Esineen arvo ei putoa taulukossa mainittua pienintä prosenttimäärää pienemmäksi, vaikka esine ikääntyy yli taulukossa mainittujen vuosien.

F100.8.2.4 Omavastuu

F100.8.2.4.1

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty omavastuu vahingon määrästä.

F100.8.2.4.2

Jos vakuutetulla on useampia saman edun sisältäviä vakuutuksia, ei yhteenlaskettu korvaus saa ylittää omavastuulla vähennettyä vahingon määrää.

F100.8.3 Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä

F100.8.3.1

Fennialla on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemesta korjauttaa vahingoittunut esine tai hankkia sen tilalle vastaava.

F100.8.3.2

Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutetun on viipymättä luovutettava takaisin saatu omaisuus Fennialle tai palautettava korvaus sen osalta.

F100.8.3.3

Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Fennialla on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin ennen vakuutustapahtumaa.

F100.8.3.4. Arvonlisävero

Jos vakuutettu on arvonlisäverolain mukaan oikeutettu vähentämään vero tai hän ei ole velvollinen maksamaan veroa omaisuuden ostosta, korjauksesta, muusta hankinnasta tai palvelusta, vakuutuksesta maksetaan korvaus veron osuudella vähennettynä.

Omaisuuden arvonlisäverovelvollisen omistajan tai haltijan on oltava korjaustyön, jälleen hankittavan omaisuuden ja ostamansa palvelun tilaajana ja merkitty laskun maksajaksi.

Jatkuvan vakuutuksen vakuutusmäärät ja -maksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Korvaukset eivät ole indeksiin sidottuja.

Indeksiin sitomisella tarkoitetaan vakuutuskauden alusta vakuutusmäärän ja -maksun tarkistamista indeksin pistelukujen välisellä suhteella. Tarkistushetki on vakuutuskauden alkamispäivä. Vuosittain indeksipistelukuna käytetään tarkistushetkeä vähintään neljä kuukautta aiempaa maaliskuun indeksilukua, jota verrataan vuotta aiempaan vastaavaan indeksilukuun.

Jos vakuutuskauden alku on tammi–kesäkuussa, verrataan indeksitarkistuksessa edellisen vuoden ja sitä edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja. Jos taas vakuutuskauden alku on heinä–joulukuussa, verrataan indeksitarkistuksessa saman vuoden maaliskuun ja edellisen vuoden maaliskuun indeksilukuja.