Hyppää sisältöön
Fennia.fi
På svenska
Kirjaudu Oma Fenniaan
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Pehmeämmillä työkaluilla parempia tuloksia

Pehmeämmillä työkaluilla parempia tuloksia

11.6.2019

Pitkän linjan yrittäjä Kimmo Kovala korostaa pienyritysten johtamisessa pehmeitä työkaluja. Kun työntekijät viihtyvät, ovat tuloksetkin parempia.

Kimmo Kovalalla on pitkä historia yrittäjyyden parissa. Hän on toiminut vuosikymmeniä yrittäjäjärjestöissä ja itsekin yrittäjänä, ja tukenut muita yrittäjiä.

Kovalan ura käynnistyi aikoinaan kauppa- ja teollisuusministeriön yritysneuvojana, mistä hän siirtyi yrittäjäksi ja samalla yrittäjäjärjestöjen pariin, toimien yli 20 vuotta Keski-Suomen käsi- ja pienteollisuusliiton puheenjohtajana.

Nykyisin Kovala neuvoo yrittäjiä yrityskummit-toiminnan kautta. Tarkkaa kirjanpitoa hänellä ei ole, mutta arvioi neuvoneensa noin tuhatta yritystä pitkän uransa aikana.

Kovalan mielestä yrityksen omistajalla ja hänen työntekijöillään tulisi olla töiden kautta ennen kaikkea hyvä ja mielenkiintoinen elämä. Se on myös edellytys taloudelliselle menestykselle.

– Kun panostaa työntekijän hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen, on hän paljon tehokkaampi, motivoituneempi ja tekee myös tulosta, Kovala sanoo.

Onnellinen työntekijä on myös tehokas

Monesti puhutaan arjen harrastusten merkityksestä työn vastapainona. Kovala muistuttaa, että myös vapaa-aika voi kuluttaa ja stressata. Tärkeämpää olisi tehdä työpaikasta niin viihtyisä, ettei jaksamisen kanssa tule ongelmia.

Kovalan toivomat asiat eivät ole kalliita investointeja, vaan pehmeitä työkaluja: toisen kuunteleminen, tukeminen, kiittäminen, hyvät käytöstavat, kannustaminen. Joskus pieniä yllätyksiä.

Kovala korostaa myös mielenkiintoista toimenkuvaa. Työntekijöitä ei pitäisi lainkaan lokeroida sen mukaan, tekeekö joku työnsä paremmin kuin toinen.

– Yleensä syy kehnossa työsuorituksessa on se, että työntekijä tekee vääriä tehtäviä ja saattaisi onnistua paremmin jossakin toisessa tehtävässä. Kun työntekijän vahvuudet saadaan esiin ja sallitaan niiden käyttäminen, saa työntekijäkin enemmän aikaiseksi.

– Ihmisen mieli ei ole mikään sorvi. Jokainen meistä on elävä yksilö, joka kannattaa myös firman edun vuoksi huomioida.

Paras palkkio on mielenkiintoinen työ

Töissä viihtymiseen ei Kovalan mielestä tarvita ulkoisia viihdykkeitä kuten pöytäpelejä tai limuautomaatteja. Niiden vaikutus on suurin piirtein sama kuin palkankorotuksella: tunnustus tuo parin viikon nosteen, mutta sitten vaikutus hiipuu.

Sen sijaan Kovala korostaa, että työn itsessään tulisi olla riittävän mielenkiintoista ja haastavaa.

– Todellisia kannustimia töissä viihtymiseksi on kolme. Ensinnäkin työn sisältö eli se, että kokee tekevänsä merkityksellistä työtä ja saa ratkaista vaikkapa asiakkaan ongelmia. Toinen on työyhteisö: se, että tuntee itsensä tervetulleeksi töihin joka päivä.

Kolmantena Kovala mainitsee virheiden sallimisen. Kun virheistä rankaistaan läksytyksellä, tulevat työntekijät varovaisiksi. Silloin on turha odottaa uusia ideoita tai rohkeaa kokeilemista uusien ratkaisujen löytämiseksi. Terveessä ilmapiirissä työntekijät kyllä huomaavat virheensä ja oppivat niistä.

– Myöskään työntekijöiden ideoita ei pitäisi heti teilata, vaikka ne olisivatkin mahdottomia toteuttaa. Muuten voi käydä niin, että kun yritys tarvitsee uusia ideoita, ei niitä enää synny.

Yhteishengen parantaminen ei ole mikään yksinkertainen asia, vaikka se välillä siltä kuulostaakin. Tiimihengen muovaaminen juuri tietynlaiseksi on hyvin haastavaa. Kovala kuitenkin korostaa, että kun vaikean alun jälkeen päästään paremmalle polulle, alkaa prosessi ruokkia itse itseään.

– Se edellyttää hyviä ihmisiä ja pitkäjänteistä, aktiivista tekemistä. Ja sen pitää olla luontevaa. Jos ajatukset töissä viihtymisestä eivät istu esimiehen persoonaan, se ei näytä aidolta eikä silloin toimi.

Työelämä muuttuu nykyään hektisemmin kuin aikaisemmin. Vakavarainenkin yritys voi olla huomenna pulassa monesta eri syystä, jotka eivät välttämättä johdu yrityksestä itsestään. Kovalan mielestä epävarmoihin aikoihin kannattaisi varautua henkilöstön keskuudessa.

– Epävarmuus omasta työpaikasta luo stressiä ja jännitteitä. Mutta jos esimerkiksi mahdolliseen työpaikan menetykseen on jo varauduttu esimerkiksi miettimällä, mitä koulutustarpeita työntekijällä ehkä on tai mitä vahvuuksia kannattaa korostaa, ei tulevaisuuskaan tunnu niin epävarmalta.

Luottamus on työyhteisön hengen raaka-aine

– Moni tuntemani yrittäjiä on aidosti huolissaan työntekijöidensä töiden jatkumisesta. Voi puhua työntekijöistä huolehtimisen taakasta, johon olen törmännyt varsinkin sukupolvenvaihdosta tekevissä firmoissa.

Paikallinen sopiminen voisi Kovalan mukaan tuoda työntekijälle myös enemmän vastuuta ja mahdollisuuksia tehdä työtään itsenäisemmin. Se puolestaan lisäisi luottamusta, joka on olennainen raaka-aine hyvän työyhteisöhengen rakentamisessa.

– Kun luottamus on korkealla työyhteisössä ja edellytykset paikalliseen sopimiseen ovat olemassa, voi pieni työyhteisö sopia keskenään joustamisen tarpeista tai muista käytännön asioista.

– Jostain syystä meidän yhteiskunnassa on vallalla tällainen kummallinen ajatus, että pienessäkin yrityksessä työntekijä ja työnantaja ovat narun eri päissä. Työssä viihtyminen, paikallinen sopiminen ja menestyvä yritys ovat kaikki samaa pakettia. Ne täydentävät toisiaan.

Fennia-lehti 2/2019
Teksti: Henri Lassander

Vakuutukset ja palvelut Vahingot Asiakaspalvelu Ajankohtaista Yritysasiakkaat Medialle Tietoa Fennia-konsernista Briefly in English
© Fennia-konserni
00017 Fennia, Helsinki
Puhelin: 010 5031
Tietosuoja ja käyttöehdot Saavutettavuus Puheluiden hinnat ja yksityisyyden suoja