Ympäristöministeriön asetusmuutos velvoittaa, että jokaiseen sähköistettyyn uudisasuntoon on 1.2.2009 alkaen asennettava verkkovirralla toimiva palovaroitin. Vaatimus koskee myös niitä uusia vapaa-ajan asuntoja, joihin on asennettu sähköt.
Sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet edistävät turvallisuutta, koska ne pysyvät toimintakuntoisina varmemmin kuin paristokäyttöiset. Suomessa sattuu vuosittain yli 12 000 tulipaloa, joista vajaa kolmannes on rakennuspaloja, ja joissa kuolee noin 100 ihmistä.
Paristokäyttöisten palovaroittimien toimintavaruutta heikentää lähinnä asukkaiden huolimattomuus. Pariston vaihtaminen unohdetaan helposti, ja varoitin voi olla jopa ilman paristoa, kun heikkoa varausta ilmoittava merkkiääni on koettu häiritseväksi ja paristo on sen vuoksi poistettu kokonaan.
Ammattilainen kytkee palovaroittimet
Kun palovaroittimien sijainti suunnitellaan ja ne asennetaan huoneistokohtaisesti jo rakennusvaiheessa, hyödynnetään sähköalan ammattilaisten ammattitaito palovaroittimien sijoittelussa. Verkkovirtaan kytkettävän palovaroittimen asennus onkin aina jätettävä ammattilaisen tehtäväksi.
Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat helppoja ja turvallisia käyttää. Kun paristoja ei tarvitse vaihtaa, poistuu myös vaihtotilanteeseen liittyvä putoamisriski. Lisäetuna on paristojätteen väheneminen.
Sähköverkkoon kytkettävän varoittimen hankintakustannukset ovat noin 150–300 euroa, ja se on mahdollinen ratkaisu myös vanhempiin asuinrakennuksiin.
Tarjolla täydennystä varoittimiin
Markkinoilla on tällä hetkellä kahden tyyppisiä savuilmaisimia; ionisoivia ja optisia palovaroittimia. Lämpötilan muutokseen tai hiilimonoksidiin reagoivat varoittimet eivät korvaa palovaroittimia, mutta niillä voidaan täydentää varoitinjärjestelmiä.
Mikäli rakennuksessa on tulisija, kannattaa hankkia palovaroitin, jossa on savu- ja hiilimonoksiditunnistimet. Varoittimet eivät sovellu tiloihin, joissa on huomattavan paljon kosteutta, pölyä, palamiskaasuja tai kova ilmavirtaus.
Markkinoilla on myös niin sanottuja älypalovaroittimia, jotka katkaisevat sähkölaitteelle menevän sähkövirran sen lisäksi, että ne hälyttävät normaalin palovaroittimen tavoin. Näin palo saadaan estettyä jo ennen kuin se ehtii syttyä.
Hälytinjärjestelmät muodostavat laajan kokonaisuuden, ja niihin on mahdollista kytkeä palovaroittimen lisäksi esim. murto- ja vesivuotohälyttimet.
Testaa, huolla ja uusi varoittimet säännöllisesti
Palovaroittimen huolto- ja uusimisväli on aina tarkastettava käyttöohjeesta. Asuinrakennuskäyttöön tarkoitettujen ionisoivien varoittimien käyttöikä on yleisimmin 10 vuotta. Tämä johtuu ioni-ilmaisimen radioaktiivisen osan heikentymisestä ja varoittimen likaantumisesta.
Myös optiset ilmaisimet on uusittava määräajoin. Optisen ilmaisimen linssi likaantuu ajan kuluessa, jolloin sen toiminta häiriintyy. Puhdistamista ei voi tehdä itse, vaan se on annettava asiantuntijan tehtäväksi tai tilalle on hankittava uusi laite.
Nykyisin on saatavissa myös paristoja, joilla valmistajan tietojen mukaan saavutetaan 10 vuoden toiminta-aika.
Palovaroittimen toiminnan testaaminen painamalla testipainiketta kerran viikossa kannattaa ottaa tavaksi.
Opettele toimimaan palon sattuessa
Kotiin ja mökille kannattaa hankkia asianmukaiset sammutusvälineet. Käsisammutin ja sammutuspeite auttavat sammuttamaan palon alun. Myös käsisammuttimesta on muistettava pitää hyvää huolta. Erityisen tärkeää on opastaa koko perhe käyttämään näitä välineitä ja toimimaan oikein hätätilanteessa.
Kesämökkien osoitteet ja sijainnit voivat olla hankalia pelastuskalustolle, sillä jokainen pikkutie tai saari ei välttämättä löydy riittävän nopeasti. Mökille kannattaa ehdottomasti laittaa näkyvälle paikalle paikan koordinaatit.
Karttakoordinaatit löytyvät helposti esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen sivuilta. Näin kuka tahansa voi tosipaikan tullen hälyttää nopeasti apua.
Lisätietoja:
Rakenteellinen paloturvallisuus / Suomen rakentamismääräyskokoelma, ympäristöministeriö
Asetusmuutos / Finlex
Karttakoordinaatit / Hätäkeskuslaitos