Teillämme vallitseva liikennekulttuuri luodaan ratin ja etupenkin välissä.
Tuoreen, vielä julkaisemattoman Pohjoismaisen liikenneturvallisuustutkimuksen* mukaan Suomen liikennekulttuurissa esiintyy turvallisuusuhmaa. Tutkimus paljastaa kännissä ajamisen, ratissa nuokkumisen ja puhelimeen puhumisen olevan suomalaisen liikenteen vitsauksia.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalinin mukaan vakavien tieliikenneonnettomuuksien määrä on jo usean vuoden ajan ollut alhaisempi Ruotsissa ja Norjassa kuin Suomessa ja Tanskassa.
”Suomi ja Tanska ovat tieliikenteen turvallisuuskehityksessä jo pitkään olleet peränpitäjiä. Norja ja Ruotsi puolestaan edustavat pohjoismaista huippua. Pohjoismaiden liikennekulttuurien erot näkyvät sekä suhtautumisessa turvallisuustoimenpiteisiin että liikennekäyttäytymisessä.”
Uni – piristeistä tehokkain
Suurin ongelma suomalaisessa liikenteessä on väsymys. Joka kolmas suomalainen mieskuljettaja kertoi nukahtaneensa tai melkein nukahtaneensa rattiin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rajalin tarjoaa ongelmaan yksinkertaisia ratkaisuja.
”Jos on väsynyt, mutta ajoa on pakko jatkaa, kannattaa pitää tauko, juoda kofeiinipitoista juomaa ja ottaa noin 15 minuutin torkut. Usein luullaan, että stereoiden huudattamisella tai avatusta ikkunasta tulvivalla raittiilla ilmalla voitetaan väsymys. Aivot tarvitsevat kuitenkin energiaa, ja aivojen energiaa on uni. Levon ohella kannattaa huolehtia taukojen pitämisestä ja terveellisistä eväistä.”
Sirkku Laapotti, psykologian tohtori, toimii erikoistutkijana Turun yliopiston psykologian laitoksen liikennepsykologian tutkimusryhmässä. Hänen mukaansa on yleistä ja ymmärrettävää, että väsyneelle kuljettajalle puhelin tarjoaa juttukaverin.
”Väsyneenä tarkkaavaisuus ei ole kirkkaimmillaan, ja on vaarana, että puhelin vie loputkin huomiokyvystä”, Laapotti sanoo.
Puhelimen lisäksi moni muukin asia, kuten navigaattorit ja musiikkisoittimet, haittaavat kuljettajan huomiokykyä.
”Hyvä yleisohje onkin, että ajaessa kannattaa keskittyä ajamiseen”, Laapotti lisää.
Suomalaista turvallisuusuhmaa
Tutkimuksen paljastamaa piittaamattomuutta voidaan kutsua suoranaiseksi turvallisuusuhmaksi.
”Turvallisuusuhma näkyy myös suhtautumisessa puhelimen käyttöön ajon aikana. Vaikka suomalaiset puhuvat puhelimeen eniten ajon aikana eikä hands free -laitekaan usein ole käytössä, suomalaisista pienempi osuus kuin muista pohjoismaalaisista olisi kieltämässä kännykän käyttöä autolla ajettaessa”, Rajalin sanoo. Hän myös huomauttaa, että puhelimeen puhuminen nostaa onnettomuusriskin nelinkertaiseksi.
Suomalaiset puhuivat eniten matkapuhelimeen ajon aikana, vain 14 prosenttia ei puhunut matkapuhelimeen koskaan. Muissa pohjoismaissa 28–49 prosenttia kyselyyn vastanneista ei koskaan puhunut puhelimeen ajon aikana.
Turvalaitteet apuna
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannattaa panostaa kunnollisten turvalaitteiden käyttöön, kuten pyöräilykypärään, pyörän valoihin ja heijastimiin.
”Pyöräilijöiden on syytä aika ajoin kerrata pyöräilysäännöt. Jalankulkijoiden kannattaa olla huolellisia kadunylityksessä ja käyttää suojatietä. Oikeat jalkineet ja liukkaan kelin tiedotukset auttavat selviytymään talvisäässä”, Rajalin sanoo.
Laapotti huomauttaa, että parhaimmillaan auton turvalaitteet lisäävät turvallisuutta, huonoimmillaan vähentävät kuljettajan omaa vastuuntuntoa.
”Esimerkiksi älykäs teknologia voi olla suurena apuna liikenteessä. Vaara syntyy siitä, jos ihminen luottaa tekniikkaan liikaa.”
Kuljettaja avainasemassa
Tieliikenteen turvallisuus on parantunut Suomessa viime vuosina. Myös poliisin tietoon tulleiden loukkaantumisten määrä on vähentynyt vuoden 2006 jälkeen.
”Tienkäyttäjien on tunnettava oma vastuunsa, mutta niin myös liikennejärjestelmän suunnittelijoiden ja kehittäjien”, Rajalin muistuttaa.
Virheet ovat inhimillisiä, joten ihmistä on Rajalinin mukaan tuettava ja suojattava hyvillä liikennejärjestelyillä, säännöillä ja niiden valvonnalla. Kehittynytkään liikennejärjestelmä ei kuitenkaan voi ehkäistä riskikäyttäytymistä.
”Riskikäyttäytymisen ehkäisemiseen kehitetyt tekniset laitteet, kuten alkolukot ja nopeudenrajoittimet, tulisi saada käyttöön. Turvallisuus paranisi edelleen, jos nopeusrajoituksia noudatettaisiin nykyistä paremmin, ajettaisiin selvin päin ja kiinnitettäisiin turvavyöt”, Rajalin sanoo.
Myös Laapotti korostaa ihmisen merkitystä liikenteen turvallisuudessa. Puhtaasti ympäristöstä tai ajoneuvosta johtuvat liikenneonnettomuudet ovat hänen mukaansa hyvin harvinaisia.
”Ajoneuvon valinta ja kunto, sää-, keli- ja liikenneolosuhteet sekä tärkeimpänä kuljettajan oma käyttäytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, miten matka sujuu”, Laapotti sanoo.
*) Nordiska Trafiksäkerhetsrådet toteutti kyselyn kevään 2010 aikana viidessä Pohjoismaassa. Kyselyyn haastateltiin 18–74-vuotiaita, ja siihen vastasi yhteensä 5 197 henkilöä. Suomesta kyselyyn osallistui 2 070 henkilöä.
Teksti: Lotta Vaija