Sähkö on luotettava renki, jos kiinteistön sähköturvallisuus on ajan tasalla. Siihen riittävät riskien ennakoiminen ja säännölliset tarkastukset, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekninen johtaja Esa Tiainen.
- Jatkojohdot, tekninen johtaja Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä sanoo ja pitää pitkän tauon.
- Niistä pitäisi päästä eroon.
Hänen vastauksensa kysymykseen kiinteistöjen ja kotien vaarallisimmasta sähkölaitteesta vaatii hieman lisäselvitystä.
Tiainen kertoo, että jatkojohdot voivat ensinnäkin olla väärin tehtyjä. Toisaalta ne saattavat käytössä vioittua. Viallisten ja vääräntyyppisten jatkojohtojen käyttö erityisesti ulkona on vaarallista. Kiinteistöihin tulisi asentaa riittävästi kiinteitä pistorasioita, joista laitteiden syötöt otetaan. Jatkojohto on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön.
- Erityisesti vanhoissa rakennuksissa on vähän pistorasioita, niinpä jatkojohtoon on kytketty monta laitetta. Johdon poikkipinta ei välttämättä siihen riitä, sillä teho on kasvanut liian suureksi.
Tiaisella on varoituksen sana myös tee se itse -miehille. Hän on törmännyt esimerkiksi jatkojohtoon, jossa oli pistotulpat molemmissa päissä. Kun toisen pistokkeen tökkäsi seinään, toisessa pistokkeessa oli jännite. Viritelmällä yritettiin viedä sähköä rakennuksesta toiseen.
- Yksi mies oli kehittänyt matojenpoimintalaitteen – hän rukkasi jatkojohtoon meisselit ja järkeili, että kun sähkö virtaa maahan, madot nousevat pinnalle. Huonostihan siinä kävi.
Vaaran merkit
Esa Tiainen on yksi arvostetuimmista sähköturvallisuusalan nimistä Suomessa. Hän on myös sähköasennusmääräysten ja standardien valmistelija, kirjoittanut oppikirjoja ja kouluttanut vuosittain tuhansia sähköammattilaisia. Uraa on takana jo yli 20 vuotta.
- Maallikolle ensimmäinen signaali sähköriskistä on yleensä selkeästi havaittu ongelma. Kun sulakkeet palavat, siihen on aina jokin syy. Vika tai ylikuormitus tulisi heti selvittää.
Tiainen luettelee muita vaaran merkkejä.
- Sähköiskut, rikkoutuneet laitteet, kytkimet ja pistorasiat, vialliset johdot ja niiden eristeet… Tummuneet valaisimet ja varjostimet saattavat kieliä liian suuritehoisesta lampusta, mustuneet pistorasian peitelevyt tai kytkimet taas kontaktihäiriöstä.
- Jos asennus näyttää maallikon tekemältä – vaikka se toimisi – siihen kannattaa puuttua. Kiinteitä asennuksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Sähkölaitteet eivät myöskään saa olla liian lähellä palavaa materiaalia. Varsinkin halogeenivalaisimet ovat kuumia ja niiden asennusohjeita tulee noudattaa.
Maallikolle sähköriskit saattavat olla yllättäviä. Esimerkiksi maadoittamaton pistorasia voi olla väärässä paikassa, vaikkapa ulkotiloissa.
- Sähköasennukset ovat yleensä myös piilossa, sillä ne pyritään peittämään huomaamattomaksi, siksi riskejä ei välttämättä havaitse.
Kiinteistön ikä nostaa riskiä
Tiainen kertoo, että sähköön liittyvät palot ja onnettomuudet ovat Suomessa yleistyneet. Vuosittain sähköpaloissa menehtyy 10–20 ihmistä, viime vuonna 21. Aineelliset vahingot ovat useita kymmeniä miljoonia euroja.
Sähkötapaturmissa sai viime vuonna surmansa kolme henkilöä. Luku on suurin sitten vuoden 2006, jolloin turmissa menehtyi neljä henkeä. Vuonna 2010 Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon tuli yhteensä 78 sähkötapaturmaa, joista 51 sattui maallikoille ja 27 ammattilaisille.
Tiaisen mukaan sähköpalot ovat sähköiskuja huomattavasti yleisempiä. Hän kuitenkin muistuttaa, että sähköpalot eivät johdu niinkään huonoista asennuksista kuin sähkölaitteiden huolimattomasta tai väärästä käytöstä. Esimerkiksi liesi on unohtunut päälle tai vaatteita on kuivateltu kiukaan yläpuolella.
- Pienteollisuudessa huomiota kannattaa kiinnittää pölyn ja lian kertymiseen sähkölaitteen kuumalle pinnalle, sillä se saattaa olla sähköpalon alkusyy.
Tosin asennuksistakin sähköpaloja syttyy. Sähköturvallisuuden taso on sidottu aikaan. 40 vuotta sitten nykyisiä vaatimuksia ja tekniikkaa ei ollut edes olemassa. Vanhenevat sähköasennukset ovat selkeä paloriski, sillä kunto on heikentynyt. Myös sähkön käytön tarpeet ovat kasvaneet, eikä asennus vastaa käyttöä.
- Jos kiinteistö on kymmeniä vuosia vanha, eikä asennuksia ole tarkastettu ja korjattu, ongelmia saattaa ilmetä. Kun sähkökaapelissa kulkee virtaa, se lämpenee ja laajenee. Eristeet ikääntyvät ja liitokset löystyvät. Löysä liitos, oikosulku tai ylikuorma on tyypillinen sähköpalon aiheuttanut vika, Tiainen muistuttaa.
Laki velvoittaa määräaikaistarkastuksiin
Tiainen sanoo, että sähköturvallisuuslaki määrää yksiselitteisesti, että kiinteistön haltija on vastuussa sähkölaitteiston kunnosta. Haltijan velvollisuus on huolehtia siitä, että sähköasennukset pysyvät turvallisina.
Palo- ja onnettomuusriskin pienentämiseksi lainsäädäntö edellyttää, että laajemmat sähköasennukset tulee tarkastuttaa määräajoin. Velvoite koskee liikekiinteistöjä, pienteollisuustiloja, maatiloja sekä kuntien ja valtion erilaisia toimipisteitä, joissa liittymän pääsulake on yli 35 ampeeria. Asuintalot eivät kuulu velvoitteen piiriin.
Määräaikaistarkastuksen välit vaihtelevat 5–15 vuoteen toimialasta riippuen.
- Jos vikaa löytyy, voidaan määrätä korjausvelvoite. Vuoden vaihteessa tuli voimaan sääntö, että vakavasta puutteesta määrätään uusintatarkastus. Jos määräaikaistarkastus on laiminlyöty ja sähköpalon syynä on viallinen laitteisto, vakuutusyhtiöt voivat evätä korvauksia.
Erityisesti pienteollisuudessa tarkastuksia on jäänyt paljon tekemättä, sillä niistä ei välttämättä edes tiedetä. Kun vuodessa tehdään kolmisen tuhatta tarkastusta, määrän tulisi olla kolminkertainen.
- Vastuuta sähköturvallisuudesta on lisännyt myös uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka edellyttää kiinteistönhaltijalta entistä suunnitelmallisempaa korjaustarpeiden arviointia viiden vuoden päähän, Tiainen tähdentää.
Sähkölaitteiden turvallinen käyttö
- Irrota pistotulppa pistorasiasta aina pitämällä kiinni pistotulpasta.
- Tarkkaile laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen kuntoa.
- Sähköjohtoa ei saa paikata teipillä, eristysnauhalla tai laastarilla.
- Älä kytke suuritehoisia sähkölaitteita usealla pistorasialla varustettuun jatkojohtoon.
- Älä muuta jatkojohdon tai sähkölaitteen johdon tai pistotulpan rakennetta.
- Älä säilytä johtoja kuumien pintojen, esimerkiksi patterin, läheisyydessä.
- Vältä liittämästä useita jatkojohtoja peräkkäin.
- Sähköä ei saa tuoda jatkojohdolla toiseen huoneeseen, jossa on erilaiset pistorasiat.
- Jos laite, sen pistotulppa tai pistorasia on mustunut, vie laite huoltoon.
- Ollessasi kylvyssä tai suihkussa älä pidä laitteita kiinni sähköverkossa äläkä koske niihin.
- Älä kuivaa vaatteita kiukaan yläpuolella tai sähkölämmittimen päällä.
Jos sähkölaite syttyy palamaan
- Katkaise heti laitteesta virta irrottamalla pistotulppa pistorasiasta tai katkaisemalla virta sähkötaulun pääkytkimestä.
- Pelasta ihmiset välittömästä vaarasta.
- Sammuta alkusammutusvälinein (esimerkiksi käsisammutin, sammutuspeite), jos mahdollista.
- Poistu paikalta ajoissa, savu on tappavan myrkyllistä!
- Sulje ovet poistuessasi.
- Hälytä palokunta turvallisesta paikasta.
- Opasta palokunta paikalle.
Fennia-lehti 3/2011
Teksti: Pertti Suvanto
Kuva: Petri Juntunen