Kehittämällä työturvallisuutta yritys lisää tuottavuutta, laatua ja kilpailukykyä, sanoo Työterveyslaitoksen työturvallisuustiimin johtaja Markku Aaltonen.
Tuottavuudella ja työturvallisuudella on positiivinen yhteys. Mitä vähemmän yrityksessä sattuu onnettomuuksia, sitä tuottavampaa toiminta on. Hyvä työympäristö on hyvän tuottavuuden edellytys, ei sen seuraus. Tämä tulee ilmi Markku Aaltosen johtamassa projektissa, jossa on kartoitettu työturvallisuuden taloudellista merkitystä työpaikkojen tuottavuudessa. työturvallisuus kuuluu kaikille
Mitä yritys voi tehdä parantaakseen työturvallisuuden avulla omaa tuottavuuttaan?
– Tuottavuuden parantaminen koostuu monesta osatekijästä. Työolosuhteiden kehittäminen on helppo kohde, koska se voi tapahtua hyvin yksinkertaisin keinoin ilman suuria investointeja. Periaatteet ovat selkeät: työhön liittyvien terveyshaittojen ja tapaturmien ehkäiseminen, puutteiden korjaaminen ja turvallisuuden lisääminen. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin panostuksilla esimerkiksi panostamalla siisteyteen ja järjestykseen, vastaa Markku Aaltonen.
Aaltonen muistuttaa, että työympäristön kehittäminen ja puutteiden parantaminen ei kuulu pelkästään työnantajan tehtäviin. Se on jokaisen tehtävä ja parhaat tulokset saavutetaan, kun kaikki ovat sitoutuneet yhteiseen asiaan johtajista työntekijöihin saakka.
– Joissakin yrityksissä on saatu hyviä kokemuksia vaaratilanteiden kirjaamisesta. Rekisteriin on voinut ilmoittaa työpaikalla sattuneista vaaratilanteista tai henkilöstöä työympäristössä huolestuttavista asioista. Näin on saatu huolenilmaisut esiin ja on voitu välittömästi tehdä korjaavia toimenpiteitä. Samalla on voitu todeta, että mitä enemmän ilmoituksia, sitä vähemmän tapaturmia.
Hyvä työturvallisuus korostuu alihankintaverkostoissa
Oma selvityskohde projektissa on tapaturmien vaikutukset ja kustannukset verkostossa, jossa tuotanto on ketjutettu monelle alihankkijalle. Riskienhallinta saa siinä uusia ulottuvuuksia. Yhdessä alihankintayrityksessä sattunut työtapaturma voi vaikuttaa monen yrityksen toimintaan, samalla kustannukset voivat vyöryä moninkertaisiksi.
– Tutkimuksessa on toimitusketjujen kustannusrakenne avautunut aivan uudella tavalla. Erityisesti toimitusaikojen ja toimitusvarmuuden merkitys on suurempi kuin alun perin uskoimme, Aaltonen kertoo.
Alihankkijoiden työtapaturmat ja poissaolot heikentävät ja haittaavat pääyrityksen toimintaa ja vaikuttavat suoraan asiakassuhteisiin. Yritykset seuraavatkin nykyisin entistä tarkemmin alihankkijoiden työturvallisuustasoa. Jos taso ei tyydytä, alihankkijaksi valitaan toinen yritys. Tarvittaessa päätilaaja varmistaa turvallisuuden ja menee paikan päälle varmistamaan ja opastamaan. Kuvaava esimerkki löytyy kännykkäteollisuudesta Texasista. Matkapuhelimen osia valmistava yritys oli sekä Nokian että LM Ericsson Oy:n alihankkija. Kun salama iski yhtiön tuotantolaitokseen, toiminta keskeytyi. Nokia oli varautunut tilanteeseen ja otti käyttöön varatoimintamallin, ja osat hankittiin toisesta yrityksestä. Ericssonilta meni tilanteesta selviämiseen aikaa, toimitusajat venyivät ja asiakkaat valittivat. Nokian maine luotettavana toimittajana säilyi.
Hyvä työturvallisuus hyvän yrityskuvan edellytys
Työturvallisuuteen liittyy taloudellisten vaikutuksen lisäksi myös epäsuoria tekijöitä. Tapaturmat ja sairauspoissaolot aiheuttavat yritykselle aina taloudellisia menetyksiä. Pääosan kustannuksista muodostavat kuitenkin epäsuorat kustannukset, joita vakuutuskaan ei korvaa. Suuri tapaturmien määrä heijastuu laatuvirheisiin, huonoon palveluun ja toimitusaikojen epävarmuuteen. Taustalla on aina puutteita ja häiriöitä yrityksen toimintatavoissa ja työympäristössä. Työtapaturman voidaankin katsoa olevan merkki huonosta laadusta.
– Jos yritys saa huonon maineen työturvallisuutensa takia, se vaikuttaa suoraan asiakassuhteisiin. Hyvä työturvallisuus kuuluu yrityksen yhteiskuntavastuuseen. Mitä parempi työturvallisuus, sitä parempi on yrityksen kannattavuus, Markku Aaltonen sanoo.
Fennia mukana projektissa
Työturvallisuuden ja tuottavuuden välistä suhdetta tutkineeseen projektiin kuuluivat Työterveyslaitos, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työsuojelurahasto. Projekti aloitettiin vuonna 2005. Myös Fennia ja Fennian asiakkaat ovat antaneet oman panoksensa projektiin. Fennian riskipäällikkö Pekka Koskipää on kuulunut projektin ohjausryhmään ja asiakasyrityksiä on ollut hankkeen kohdeyrityksinä. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet työpaikat. Niiden käyttöön tuotetaan uusia menetelmiä ja tietoa työtapaturmien kustannuksista. Tutkimus on tapahtunut yrityksissä haastattelemalla erilaisissa tehtävissä toimivia työntekijöitä.
Projektin tuloksena on syntynyt mm. internet-pohjainen tietopankki,joka löytyy osoitteesta http://www.tyosuojelutietopankki.fi/tuottavuus
Teksti: Leila Horelli
Kuva: Kirsi Salovaara