Alumiinituubeja ja -tölkkejä valmistava Printal Oy kouluttaa työntekijöistään huippuosaajia, joilla pärjätään ankarassa maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Aurinko pyrkii esiin pilvien takaa. Viljo Revellin viisikymmentäluvulla Hyvon Kudeneule Oy:lle Hankoon suunnittelema tehdasrakennus uhkuu modernismille ominaista uskoa tulevaisuuteen. Rakennus on nähnyt vuosikymmenien kuluessa tulevaisuuden syntyvän useasti uudelleen.
Hyvon Kudeneule Oy:n ajauduttua 70-luvulla konkurssiin, tiloille ja henkilökunnalle tarjosi uuden alun Helsingistä siirtynyt vuonna 1952 perustettu Printal Oy. Toiminta tehtaassa jatkui, kirjavien kalsareiden valmistus vaihtui alumiinituubeihin ja aerosolitölkkeihin ja ihmisillä oli työtä.
Kiinailmiö kouraisi sydänaloja, kun tehtaan ranskalaiset omistajat halusivat 2000-luvun alussa lopettaa Suomen yksikön ja siirtää tuotannon Tshekkiin. Alumiinipakkausten valmistus olisi kadonnut Suomesta ja iso joukko ihmisiä olisi jäänyt työttömäksi. Tehtaan toimiva johto ei tähän alistunut, vaan ryhtyi yrittäjiksi ja osti tehtaan MBO-järjestelyllä. Printal Oy:n varatoimitusjohtaja Kimmo Tenho kertoo, että globaali kilpailu on ollut Printalissa arkipäivää jo kauan. Toimintaan Suomen Hangossa uskotaan ja siihen on investoitu yhteensä noin 10 miljoonaa euroa vuodesta 2002 tähän päivään.
– Nyt on aika panostaa entistäkin enemmän henkilöstöön, sen osaamiseen ja hyvinvointiin niin, että investoinnit saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä. Volyymit nousevat investointien myötä nopeasti ja tavoitteena on viisinkertaistaa tuotanto viiden vuoden kuluessa vuoden 2002 tasosta.
Kasvun pitää olla myös kannattavaa. Kasvustrategiaa tukee myös Englantiin perustettu myyntiorganisaationa toimiva tytäryhtiö. Tämän lisäksi Printalilla on agentuuri Yhdysvalloissa.
Rekrytointia viidakkorummulla
– Suomessa on toki painoalan graafisia kouluja, mutta sellaisista meille tulleet sanovat, ettei siitä hirveästi ole apua ollut. Alumiini on erinomainen materiaali, kevyt ja kierrätettävä, mutta hyvin vaikea työstää. Puristuspuolenkaan osaajia tuotteen rungon valmistukseen ei saada suoraan koulusta, tuotantojohtaja Veikko Kovalainen kertoo.
Kun osaajia ei saa suoraan koulunpenkiltä, Printal kouluttaa heidät itse. Oma koulutusjärjestelmä on ollut käytössä jo 80-luvulta lähtien. MBO-järjestelyn jälkeen järjestelmää oli päivitettävä ja tehostettava. Työvoimatoimistosta saadun vinkin perusteella hankkeeseen saatiin tukea Raaseporin TE-keskukselta sekä Euroopan Sivistysrahasto ESR:lta. Tuolloin luotu järjestelmä on edelleen käytössä ja sitä kehitetään ja hiotaan tarpeen mukaan.
Henkilöstön saanti ei Printalissa ole ollut ongelma. Vaikka työntekijöitä haetaan työvoimatoimistonkin kautta, tärkein rekrytointikeino on viidakkorumpu. Veikko Kovalaisen mukaan puhelimet alkavat soida heti, kun ihmiset tietävät, että me haemme uusia työntekijöitä.
– Tälläkin hetkellä, vaikka suoranaisia avoimia paikkoja ei ole, minulla on kymmenkunta haastateltua ihmistä jonossa. Mikäli työsuhde solmitaan, se johtaa lähes poikkeuksetta vakinaistamiseen. Kun henkilöstössä on vaihtuvuutta, paikat pyritään täyttämään määräaikaisia työsuhteita vakinaistamalla.
Kilpaluvalttina nopeus ja monipuolisuus
Printalin toimistosiiven käytävän vitriineihin on koottu malleja valmistettavista pakkauksista: sinappi-, mätitahna- ja majoneesituubeja, hiuskiinne- ja deodoranttipurkkeja… Tuttuja tuotemerkkejä toisensa jälkeen – olo on kotoisa, kuin lähikaupassa. Joukossa on myös eksoottisempia pakkauksia; amerikkalaisia ja keskieurooppalaisia tuotteita.
Tehdassalin puolella tölkkiaihiot kulkevat linjalla vinhasti ja saavat aerosolitölkille ominaisen muodon, etiketin ja tuotetiedot, jonka jälkeen ne pakataan siisteinä nippuina kuljetuslavoille. Työntekijät liikkuvat rauhallisesti linjan varrella – tarkkailevat laatua ja tekevät pieniä säätöjä. Tunnelma on leppoisa ja hymyilevät kasvot pikemmin sääntö kuin poikkeus. Samalla teho on huima ja pakkauslavat täyttyvät. Printalista lähtee maailmalle noin 300 miljoonaa pakkausta vuodesta.
– Meillä on useita isoja, pitkäaikaisia asiakkaita sekä paljon pienempiä. Se on vahvuus, yhden asiakkaan varassa oleminen on hirveän iso riski. Kuitenkin meidän on oltava koko ajan nopeita ja joustavia. Emme voi keskittyä tekemään vain tietynlaisia tai tietyn kokoisia pakkauksia, vaan meidän on hallittava koko skaala, Kimmo Tenho kertoo.
– Teemme jatkuvaa tuotekehitystä. Teemme erikoistuotteita asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaat tiedustelevat, että voimmeko tehdä tietynlaisen pakkauksen. Me tutkimme asiaa ja teemme ehdotuksen, jopa valmiin mallipakkauksen. Nopeuden ja joustavuuden luoma kilpailukyky ei ole mahdollista ilman osaavaa henkilöstöä ja jatkuvaa uusiutumista, tuotantojohtaja Veikko Kovalainen kertoo.
Laatu ja tehokkuus maailman valioluokkaa
Työntekijöiden osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä seurataan systemaattisesti. Kaikki tuotannossa työskentelevät työntekijät on koottu osaamismatriisiin, jonka avulla seurataan työntekijöiden henkilökohtaisen osaamisen lisäksi osaamista eri työtehtävissä. Jos havaitaan, että jossakin työssä on systemaattisesti muita alhaisempi taso, siihen voidaan järjestää kohdennettua lisäkoulutusta.
Viimeisimmät täsmäkoulutukset ovat liittyneet tuotteen laatuun. Veikko Kovalainen kertoo, että esimerkiksi tuubien tulpan kierre oli huono ja asia päätettiin laittaa kuntoon. Mukaan projektiin kutsuttiin kaikki, joita asia koski; tekijät sekä materiaalien ja työkalujen valmistajat.
– Katsottiin yhdessä miten asia saadaan korjattua ja tehtiin siitä sisäinen koulutuspaketti. Kolme kertaa kahden tunnin koulutus riitti nostamaan kierteemme maailman valioluokkaan. Vastaavia paketteja on vedetty läpi eri osa-alueilla. Koulutuksen edut näemme suoraan siitä, että laatu paranee ja susiprosentti pienenee.
Myös linjojen tehokkuus on saatu erittäin kilpailukykyiseksi jatkuvalla teknisellä kehitystyöllä ja vanhojen linjojen modernisoimisella.
Tilaa ihmiselle
Printalissa on saatu henkilöstön työviihtyvyyskyselyn tulokset, joista ei paljastunut isompia yllätyksiä.
Veikko Kovalainen kertoo, että tutkimuksenkin mukaan ihmiset arvostavat hyvää yhteishenkeä ja sitä, että heidät otetaan huomioon yksilöinä. Myös työn haastavuus ja aito mahdollisuus etenemiseen sai kiitosta. Asioista tiedottamisen halutaan olevan nopeampaa ja jatkuvampaa.
– Ei siitäkään huonoa omaatuntoa ole. Kyllä tiedot ovat aina saatavissa. Meillä on kerran kuukaudessa kokoontuva YT-porukka, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista, mutta ilmeisesti tieto ei sitä kautta kuitenkaan leviä kaikille. Asiaa kohennetaan järjestämällä koko henkilöstölle yhteisiä henkilöstöinfoja.
Printalissa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole erillään muusta toiminnasta. Työhyvinvointi liittyy kaikkeen ruokailusta ja työterveyshuollosta teatteriretkiin ja lätkämatseihin. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että ihmiset saavat toteuttaa itseään ja olla yksilöitä. Ihmisten haluun vaihtaa työkohteitaan tai tehtäviään suhtaudutaan suopeasti ja kannustavasti.
Tasa-arvo on arvossaan. Oman elämäntilanteen yhteensovittaminen otetaan huomioon esimerkiksi työvuorojen ja vanhempainvapaiden järjestämisessä, ja kaikille pyritään antamaan samanlaiset mahdollisuudet etenemiseen ja kehittymiseen. Eri osastoilla on kymmenen pomoa, joista yhdeksän on noussut omasta porukasta. Myös reprossa ja vaativissa koepainajan tehtävissä toimivat ihmiset ovat edenneet työn tekemisen kautta.
– Meillä on aika vapaa ja väljä henki. Meillä kaikilla on yhtä suuri aivokapasiteetti, kunhan sen vain päästää valloilleen. Jos joku haluaa vaihtaa tehtäväänsä, hän antaa siitä vinkin minulle ja siitä voidaan tehdä projekti. Uralla voi edetä ja näytöillä mennään eteenpäin, Veikko Kovalainen kertoo.
Hyvä esimerkki oman väen luovasta voimasta on pakkaustyön uudelleen järjestäminen. Pakkaajilla oli aikaisemmin paljon jännetuppitulehduksia ja muita vaivoja, joista seurasi paljon sairauspoissaoloja.
– Asiaa tutkittiin ja päätettiin, että pakkaajat saavat itse suunnitella miten työ olisi parasta tehdä. Kun työstä hävisivät turhat liikkeet, vaivat ja poissaolot vähenivät ja hyvinvointi lisääntyi. Eivät nämä ole monimutkaisia asioita kun mieli on avoin ja kunnioitetaan toinen tosiamme.
– Paras merkki siitä, että ihmiset viihtyvät meillä on varmaan se, että moni muuta maailmaa katselemaan lähtenyt soittaa pian ja kysyy pääsiköhän takaisin.
Teksti: Jukka Jalkanen
Kuva: Elina Ketola