Korkeusero Tammerkosken alajuoksun ja Pyynikin harjun välillä on 18 metriä. Tuohon väliin mahtuu monta suomalaismenestystä, myös toukokuussa 1986 perustetun Insinööritoimisto Comatec Oy:n tarina. Yrityksen toiminta alkoi Tammerkosken alajuoksulta, muovituotteista tyhjentyneen Sarviksen tiloissa.
Hyppy tuntemattomaan
Yhtiön perustaja ja nykyinen toimitusjohtaja Aulis Asikainen on heinäveteläisen pientilan poika, jolle tekniikan täyteinen tulevaisuus oli selvää pienestä pitäen.
Luja usko tulevaisuuteen, itseensä ja omaan osaamiseen antoivat Asikaiselle rohkeuden irtisanoa itsensä työstä, jossa oli jo tovi eletty vaikeita aikoja ja ryhtyä yrittäjäksi. Insinööritoimisto Comatec Oy:n perustamista edelsi vajaa vuosi Tmi Kuljetinsuunnittelu A. Asikaisen ruorissa, jonka toiminta lähti syksyllä 1985 käyntiin niin nollasta kuin kuvitella saattaa. – Minulla ei sinä syyskuisena maanantaiaamuna, kun ensi kertaa työhuoneelleni astelin, ollut tiedossa yhtään valmista tilausta eikä työntekijää. Työhuonekin oli kalustamaton ja lamppua vailla, muistelee Asikainen.
Yhtiömuoto muuttui toiminimestä osakeyhtiöksi jo seuraavana vuonna, sillä ensimmäisen veroilmoituksen täyttö osoitti kantapään kautta, ettei toiminimi ollut järkevin tapa toimia.
Uuden yhtiömuodon myötä mukaan tulivat yhtiökumppanit, joita on alusta asti ollut kaksi, vain kumppaneiden nimet ovat vuosien varrella vaihtuneet. 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien Asikaisen yhtiökumppaneina ovat toimineet aluejohtaja Petri Leino sekä kiskokalusto-osaston osastopäällikkö Jorma Nordfors.
Piirustuslaudalta näytölle
Kun Comatec 80-luvun puolivälissä perustettiin, suunnittelijan tärkein työkalu oli piirustuslauta. Nyt työt ovat siirtyneet laudoilta näytöille. Yksi tärkeä tekijä Comatecin menestyksessä onkin ollut rohkeus kulkea tietokoneajan kehityksen etujoukoissa. – Ensimmäinen tietokone yritykseemme tuli jo 1988, mutta kesti vielä reilut kymmenen vuotta, ennen kuin tietokoneet lopullisesti syrjäyttivät piirustuslaudat 3D-mallinnukseen perustuvan suunnittelun lyötyä itsensä läpi.
Asiakkaat odottavat suunnittelutoimistoilta tulevaisuudessa entistä lyhyempiä toimitusaikoja. – Suunnittelutyön kehittäminen nopeutta painottaen on tärkeä kilpailuvaltti. Myös se, että suunnittelemamme laitteet toimivat luotettavasti omassa ympäristössään missä päin maailmaa tahansa on tärkeää. Tämä edellyttää suunnittelijoiltamme erilaisten kulttuurien tuntemusta, mikä taas asettaa haasteita osaajien rekrytoinnille.
Jokaisen suunnitelman takana on ihminen
Aulis Asikainen korostaa, että jokaisen menestyvän yrityksen takana on ansiokas henkilökunta, niin myös Comatecissä. – Yksikään suunnitelma ei valmistu ilman asiansa osaavaa ihmistä. Meille on tärkeää, että nämä ihmiset viihtyvät työssään ja kokevat, että heillä on mahdollisuus jalostaa ja kehittää omaa osaamistaan.
Comatecissä onkin hyvä työilmapiiri ja yhteinen tekemisen meininki. – Menestyksestä iloitaan yhdessä, sillä se koetaan ihan aiheesta yhdessä saavutetuksi.
Työn luonne on muuttunut viime vuosina, ja ryhmätyötaidot ovat korostuneet entisestään. – Ennen suunnittelija saattoi puurtaa työnsä äärellä yksin, mutta tätä nykyä työtä tehdään tiimeissä. Kyky yhteistyöhön ja tiedon jakamisen taito ovat siis korostuneet entisestään, toteaa henkilöstöpäällikkö Minna Siljander.
Pää kuntoutuu metsätöissä
Kullakin meistä on oma tapamme päästä irti työasioista. Aulis Asikaisella siihen tarvitaan ala harvennusta kaipaavaa metsää, moottorisaha ja viikko aikaa. – Minulla on pieni metsätila Heinävedellä, jonne yleensä lähden alkusyksystä metsätöihin. Tänä vuonna harvensimme poikani kanssa metsää kahden hehtaarin edestä, Asikainen naurahtaa. Monen muun aivotyöntekijän tavoin vastapaino arjen ahertamiselle löytyy siis ruumiillisesta työstä.
Kun pää on kuntoutettu, on taas energiaa pohtia esimerkiksi kansainvälisen verokilpailun mukanaan tuomia haasteita. – Eihän tässä auta seinille hyppiä, mutta kustannukset on pidettävä kurissa ja työ tehtävä entistä nopeammin käsin, jos mielii menestyä tulevaisuudessakin. Monella alalla työ on jo siirretty halvan kustannustason maihin, mutta asemastamme asiantuntijamaana meidän on kyettävä Suomessa pitämään kiinni.
Teksti: Hanna-Maija Loikkanen
Kuva: Esa Siltaloppi