– Yrittäjyys on elämäntapa ja jossain määrin jopa sisäinen olotila, jonka joko löytää itsestään tai sitten ei, sanoo itsekin yrittäjyydestä pitkän kokemuksen omaava kansanedustaja Leena Harkimo.
Leena Harkimolle yrittäjyyteen kuuluvat riskit ja mahdollisuudet tulivat tutuiksi jo lapsuudenkodissa. Hänen isällään oli Porissa kuljetusyritys, joka työllisti myös perheen äidin.
Omakohtaista kokemusta itseni työllistämisestä ja yrittäjyyteen liittyvistä velvoitteista kertyi lukion jälkeen freelance-mallina. Suomen liikemiesten kauppaopistosta arvokasta lisäoppia sai lisää.
Jokerien toimitusjohtajaksi Leena Harkimo nimitettiin vuonna 1991. Tuossa pestissä hän toimi aina vuoteen 1999, jolloin tuli valituksi ensimmäiselle kaudelleen eduskuntaan.
Yrittäjyys on elämäntapa
Leena Harkimon mukaan yrittäjyys edellyttää ennen kaikkea vahvaa itsetuntoa ja uskoa omaan yritysideaansa.
– Itseensä ja kykyihinsä on luotettava myös tiukkoina aikoina. Naiset ovat yrittäjinäkin usein miehiä pitkäjänteisempiä, realistisempia ja empaattisempia. He ovat myös valmiimpia kysymään neuvoa ja oppimaan uutta.
Aikaisemmin yrittäjyys tuntui houkuttavan vain harvoja akateemisesti koulutettuja. Tilastot kuitenkin osoittavat, että yrittäjien koulutustaso on viime vuosina selvästi noussut.
– Akateemista yrittäjyyttä olisi syytä tukea tuomalla liiketoimintaosaaminen osaksi tutkinto-ohjelmia. Se parantaisi mahdollisuuksia työllistää itsensä kannattavasti aloilla, joissa se usein on ainoa vaihtoehto työllistyä.
Harkimo perää myös kouluja ottamaan yrittäjyyskasvatuksen osaksi opetusta.
Naiset harkitsevia yrittäjiä
Vaikka Leena Harkimo korostaakin, ettei yrittäjyydellä sinänsä ole sukupuolta, yrittäjällä on. Tilastoissa nais- ja miesyrittäjien erilainen profiili näkyy ennen kaikkea yrittäjän iässä, yrityskoossa, -muodossa ja toimialassa.
Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi elokuussa 2006 Yrittäjyyskatsauksen, jonka mukaan yrittäjien osuus oli vuonna 2005 koko Suomen työllisistä 9,1 prosenttia. Ja vaikka tilastot kertovat Suomen 230 000 yrittäjästä suurimman osan olevan edelleen miehiä, on naisten määrä kasvanut koko 2000-luvun.
Naisyrittäjien määrän kasvu selittyy osaksi kulutuskysynnän kasvulla, joka on luonut mahdollisuuksia yrittäjyydelle muun muassa kaupan ja monien henkilökohtaisten palvelujen piirissä. Ne ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia aloja. Myös yrittäjyysilmasto on viime vuosina kohentunut Suomessa selvästi.
– Naiset kypsyttelevät usein pitkäänkin yrittäjyysajatusta ja odottavat sopivaa ajankohtaa sen toteuttamiselle, Harkimo toteaa. – Oikea hetki näyttää koittavan, kun lapset ovat kasvaneet ja työkokemusta on ensin kartutettu palkkatyössä.
Naisten yrittäjyysaktiivisuus ajoittuukin miehiä selvästi myöhemmälle iälle.
– Yrittäjyyttä on joka tapauksessa alettu pitää todellisena vaihtoehtona palkkatyölle. Se on varteenotettava keino toteuttaa omaa arvomaailmaansa silloin, kun suuremman yrityksen kulttuuri ei anna sille tilaa.
Suomessa on tällä hetkellä enemmän yrityksiä kuin koskaan aiemmin, mutta samaan aikaan yritysten kasvuhalut ovat vähäiset. Naisyrittäjistä peräti 70 prosenttia on yksinyrittäjiä, ja noin 90 prosenttia naisvetoisista yrityksistä työllistää yrittäjänsä lisäksi alle viisi henkilöä.
– On totta, että naiset ovat varovaisempia ottamaan riskejä, mutta osasyynsä kasvun hitauteen on varmasti myös sillä, että naiset toimivat aloilla, jotka eivät kiinnosta riskirahoittajaa, muistuttaa Harkimo.
Myös yrittäjien sosiaaliturvassa on sellaisia puutteita, että ne asettavat esteitä usein juuri naisille.
– Äitiyden, vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhdistäminen edellyttää erityistoimia, sillä yrittäjän työ on usein epäsäännöllistä, työpäivät pitkiä ja toimeentulo epävarmaa. Yksi keino parantaa yrittäjien asemaa on tekemäni lakialoite, joka voimaantullessaan laajentaisi verovähennysoikeuden yrittäjän sairaan lapsen hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin yhtiömuodosta riippumatta. Aloite on parhaillaan valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä, joka toukokuussa päätti lähettää asian valtiovarainvaliokunnan verojaostoon.
Omaan sosiaaliturvaan Harkimo kannustaa jokaista yrittäjää kiinnittämään huomiota.
– Omaa eläketurvaansa ei kannata missään nimessä laiminlyödä.
Yrittäjä ei ole yksin
Suomessa on jo tätä nykyä useita erilaisia kehitysyhtiöitä ja organisaatioita, jotka tarjoavat asiantuntijapalveluita yrittäjiksi aikoville. Yksi tällaisista organisaatioista on Naisyrittäjyyskeskus, joka täyttää tänä vuonna 11 vuotta.
– Naisyrittäjyyskeskus tekee erittäin tärkeää ruohonjuuritason työtä naisyrittäjyyden eteen, kiittää keskuksen hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2002 toiminut Leena Harkimo.
– Se tarjoaa opastusta yrittäjiksi aikoville ja yrittäjäntaipaleensa alkuvaiheessa oleville naisille. Työtä tehdään myös toimintansa jo aloittaneiden yrittäjien yritystoiminnan ja verkostoitumisen eteen.
Yksi Naisyrittäjyyskeskuksen kiitellyistä valteista on, että yrittäjä auttaa yrittäjää.
Naisyrittäjyyskeskus hakeekin parhaillaan mentoreita uusien yrittäjien tueksi. Leena Harkimo uskoo mentorin roolin kiinnostavan jo kannuksensa hankkineita yrittäjiä, sillä se antaa oivan mahdollisuuden siirtää omaa hiljaista tietoaan eteenpäin.
Naisyrittäjyyskeskuksen hallituksen lisäksi Leena Harkimo vaikuttaa Suomen Jobs and Society ry:n hallituksessa. Se on 30 alueellisen uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestö, joka sekin tarjoaa yrittäjäksi aikoville maksutonta neuvontaa.
– Tarjolla on paljon ilmaista tietoa ja opastusta, josta todella kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Kun oma liikeidea on asiantuntijoilla testattu, se on käynyt läpi jo yhden myllyn ja toisinaan jopa kirkastunut alkuperäistä paremmaksi.
Teksti: Hanna-Maija Loikkanen
Kuva: Petri Juntunen