Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2009
Taantumasta ei näy merkkiäkään Laatukorun pääliikkeessä Hyvinkäällä. Laatukorun osaamista ovat timanttikorujen valmistus sekä palveleva vähittäismyynti.
− Taloudellinen suhdanne ei ole vaikuttanut ihmisten kultakaupassa käyntiin, päinvastoin, asiakkaiden määrä kasvoi yli 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tosin kertaostokset ovat pienempiä, kertoo Laatukoru Oy:n toimitusjohtaja Ari Silván.
Hän odottaa hintakilpailun alalla kovenevan. Kilpailuun vastataan yrityksen oman verstaan suunnittelemilla, muotoilemilla ja valmistamilla koruilla.
Laatukorun perustaja Keijo Silván näyttää omakotitalon kuvaa. Alkuaikoina yritys toimi tässä talossa. Kellarissa valmistettiin korut, jotka menivät aluksi tukku- ja vähittäiskauppiaille. Oma koruliike avattiin vuonna 1976. Aluksi valmistettiin erilaisia ketjuja, mutta asiakkaat alkoivat kysellä timanttisormuksia. Pääomaa oli karttunut liikkeestä, joten timantit otettiin valikoimiin. Nykyään liikkeistä löytyy myös kansainvälisiä tuotteita, merkkimaailman aatelistosta. − Laaja valikoima takaa sen, että jokainen löytää haluamansa, Ari Silván sanoo.
Sukupolvenvaihdos tapahtui 1990-luvulla. Ari Silvánista tuli toimitusjohtaja ja toinen veljeksistä Olli opiskeli kultasepäksi. Hän vetää nyt kultasepän verstaan tuotantoa.
Hyvä liikepaikka tuo liikevaihtoa
Liikkeitä on kymmenen, kaikki sijaitsevat keskeisillä kauppakaduilla tai isoissa kauppakeskuksissa Etelä-Suomessa. Haasteena on ollut hyvien liikepaikkojen saanti.
− Olemme siellä, missä ihmiset ovat, kaikki liikkeet ovat logistisesti hyvien etäisyyksien päässä toisistaan, toteaa Ari Silván.
Laatukoru työllistää 60 henkilöä, joista kymmenen on tuotannossa kultasepän verstaalla. Verstaalla suunnitellaan, valmistetaan ja korjataan koruja.
− Kultaseppä tekee yhdestä kymmeneen sormusta päivässä. Kaikki riippuu mallista ja työmäärästä. Korun hinta muodostuu työmäärästä ja raaka-aineista, valaisee kultaseppä Olli Silván.
Timantti on ainutkertainen yksilö
Laatukoru ostaa timantit pääasiassa Antwerpenin timanttipörssistä. Raakatimanttien tuonti EU:n alueelle on ohjeistettu ja tuote-erillä on tarkat säädökset. Kaikki timantit ovat sertifioituja. Sertifikaatissa ostajia kiinnostaa laadun lisäksi lauseke Conflict Free. Tämä kertoo, että timantit eivät ole päätyneet markkinoille sisällissotaa käyvien ryhmien toimesta tai laittomasti.
Vihkisormusten suosituin kivi on edelleenkin timantti. Suomalaiset osaavat arvostaa laadukasta, hyvänväristä ja puhdasta timanttia. Tietenkin myös painolla on merkitystä.
Kullan valta-asema on vankka
Kultasepän pajalla on kultaa monessa muodossa: kolikkoina, harkkoina ja kultaryyneinä. Kilpailijoita kullalle ei näköpiirissä ole.
− Hopeanharmaata palladiumia kysytään joskus sormusten raaka-aineeksi, mutta kullan asemaa ei uhkaa mikään. Kulta ja timantit ovat upeita ja haluttuja, Olli Silván toteaa.
Kullasta maksetaan tällä hetkellä jo 1 000 dollaria unssilta eli lähes 700 euroa kolmenkymmenen gramman harkosta. Raaka-aineet ovat kaikille alan toimijoille lähes samanhintaisia, siksi tuotannossa kannattaa kilpailla muotoilulla ja erikoistumisella.
Innostava harrastus ja työ
Silvánit eivät ole katuneet yrittäjyyttä. Lomat on saatu pidettyä silloin, kun niiden aika on ollut. − Yrittäjyys on ollut hyvä valinta”, Keijo Silván toteaa.
Teksti: Eliisa Anttila
Kuvitus: Esa Siltaloppi