Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2009
Kuusamon Uistimen liiketilat ja tuotanto sijaitsevat Kemijärventien varressa. Tehtaanmyymälän asiakkaat tietävät, mitä etsivät: Professoreita ja Räsäsiä.
Yrityksen perustaja Paavo Korpua kertoo, että toiminta alkoi perustajakumppanin Paavo Putilan kanssa pesulan takahuoneessa 1960-luvulla. Ensin tehtiin vaappuja balsapuusta.
Pesulasta alettiin kysellä uistimia, kun Paavot olivat antaneet kalastajalle koekäyttöön uuden uistimen, jolla nousi hyvin kalaa. Tiedusteluja tulvi ja menestys sai miehet laittamaan ilmoituksen lehteen: Kuusamon uistimilla tulee olemaan kysyntää.
Kun käsin tekeminen alkoi maistua puulta, yrittäjät ilmoittivat Helsingin Sanomissa ja etsivät tuotantoon sopivaa prässikonetta. Vastauksia sopivista koneista tuli, mutta yrittäjien rahat riittivät siinä vaiheessa vain ilmoitukseen.
Leveiden hartioiden laajuista yrittämistä
Kun yritys alkoi toimittaa uistimia osuuskauppoihin, se onnistui pysäyttämään tuontia ja sai näin markkinaosuutta.
− Suunnittelemme uistimia kirkkaisiin, sameisiin, lämpimiin ja kylmiin vesiin, virtaaville ja tyynille paikoille sekä jäälle. Kuka tuntisi olosuhteet paremmin kuin me, Paavo Korpua kysyy.
Toiminta on haluttu pitää sen suuruisena, että yrittäjien omat hartiat kantavat vaikeiden aikojen yli. Kuusamolaisuus ja kotimaisuus ovat yritykset arvot. Yritys työllistää reilut 30 henkilöä.
Sukupolvenvaihdos tehtiin kolme vuotta sitten. Nyt isä, Paavo Korpua, tekee aamupäivät tuotekehittelyä ja on iltapäivät eläkkeellä. Toimitusjohtaja Kimmo Korpuan uistintehtaalla tuotetaan noin 800 000 uistinta vuodessa. Vientiä on pohjoiseen Eurooppaan ja Venäjälle. Lisäksi tuotannossa valmistuu eräsuksien siteitä puolustusvoimille ja hiihtäjille. − Uusi sidemalli sopii kaikkiin kenkiin, Kimmo Korpua mainitsee.
Vesistöjen kunto on elannon ehto
Kuusamon Uistin valmistaa uistimia metallista, messingistä ja kuparista. Lisäksi uistimia hopeoidaan. Halutut vuosiuistimet on käsitelty 24 karaatin kullalla.
− Metallin hinta on viisinkertaistunut vuodesta 2003, mutta onhan tässä hyvä kilohinta ja kalat tykkäävät kiiltävästä, kertoo Kimmo Korpua. Tuotantolaitoksella on oma vedenpuhdistamo ja suljettu jäteveden kierto, koska kalojen elinympäristöön ei haluta päästää raskasmetalleja.
− Saamme elannon puhtaasta luonnosta. Jos ympäristö saastuu, niin meidän leipämme menee”, toteaa Kimmo Korpua. − Tässä liiketoiminnassa on kysymys unelmista, elämyksistä, toiveesta saada se iso kala, vaikka Tenojoen villi lohi, hän vastaa.
Tuotekehittelyssä psykologista silmää
Uistimet väreilevät sateenkaaren eri väreissä, tehtaalta löytyy yhteensä noin 700 eri väriä. Metallinvärjäys on tarkkuutta vaativaa työtä. Anne, Sirpa ja Anita värjäävät hopean kiiltäviä ja kuparisia uistimia ruiskumaaleilla vuosien kokemuksella. Tuotekehittelyssä kalojen elintavat pitää tuntea.
− Hauki on kovasti korean perään, sanoo Paavo Korpua puhuessaan Professori-uistimen rubiininpunaisesta helmestä. Helmi ja aukot uistimessa saavat uidessaan aikaan erilaisia väreitä, joita kalat aistivat kylkiviivoillaan ja iskevät toivottavasti koukkuun.
Miten yrittäjä jaksaa?
Toimitusjohtaja Kimmo Korpua pitää huolta jaksamisestaan pitämällä työasiat toimistolla. Puoliso Annukka Nevala työskentelee myös yrityksessä, joten rajanveto on tärkeää. Yrityksen perustaja Paavo Korpua sen sijaan tunnustaa, ettei ole koskaan pitänyt lomia, mutta kalastus on aina kiinnostanut. Kalakaveri soittaakin seuraavasta kalareissusta, järven syvänne, jossa körmyniska-ahvenet majailevat, on paikallistettu.
Teksti: Eliisa Anttila
Kuvitus: Esa Siltaloppi