Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten ei tarvitse aina lähteä Kiinaan tai Intiaan etsimään uusia markkinoita. Samat edut voivat löytyä lähempääkin, sanoo Finpron toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Suomalaisen yrityskentän kansainvälistymisen edistäjän Finpron toimitusjohtaja Jorma Turunen istuu Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevassa pääkonttorissa ja selvittää kansainvälistymisen etuja. Hän myöntää, että otsikoihin pääsevät globalisaation negatiiviset vaikutukset ovat ikäviä uutisia, mutta korostaa positiivisia puolia olevan enemmän Suomen kaltaiselle maalle. Silloinkin, kun iso kansainvälinen ostaa suomalaisen yrityksen.
– Yrityksen omistuspohja ei vaikuta siihen, tuoko se Suomeen hyvinvointia vai ei. Tärkeää on, että yritys toimii täällä ja hyödyttää meidän ”ekosysteemiämme”. Nokia on tästä hyvä esimerkki, Turunen sanoo. Hän muistuttaa myös kansainvälisen kilpailun olevan niin kovan, että ison yrityksen selkänoja voi tarjota suomalaiselle firmalle merkittävän edun.
– Useimmiten käy niin, että jos globaali yritys ostaa täältä teknologiayrityksen, siihen satsataan lisää resursseja ja nopeutetaan yrityksen innovaation kaupallistamista.
Muutakin kuin vientiä
Yritysten kansainvälistyminen käsitettiin pitkään pelkkänä vientinä: yritys valmisti tuotteet Suomessa ja toimitti ne maailmalle joko itse tai kumppanin avulla. Vienti on edelleen yleisin tapa kansainvälistyä, mutta muut muodot kasvavat sitä nopeammin: yrityksiä myydään ja ostetaan, tytäryhtiöitä perustetaan, raaka-aineita ja komponentteja hankitaan ja tuotantolaitoksia perustetaan. Kansainvälistymistä on myös investointien edistäminen Suomeen.
Jorma Turusen mukaan Finpro ei ole saanut valtiorahoittajalta reunaehtoja siihen, millainen kansainvälistyminen on toivottavaa ja millainen ei.
– Itse olemme linjanneet toimeksiantomme niin, että olemme mukana sellaisessa toiminnassa, jossa toimeksianto tilataan Suomesta ja työ hyödyttää yrityksen Suomessa tapahtuvaa toimintaa.
Kaunis voi löytyä läheltä
Finpro on rekisteröity yhdistys, jonka päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Sen kanssa tehtävän vuosittaisen tulossopimuksen mukaan Finpro palvelee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden osuus konsultoinnista on kaksi kolmannesta.
– Useimmat pk-yritykset eivät voi resurssien puuttuessa käyttää globaalien konsulttien palveluksia. Meidän tehtäväksemme on annettu korjata tämä markkinapuute ja lisätä kansainvälistymispalveluja, Jorma Turunen selittää.
Kun keskustelu kääntyy suomalaisille yrityksille lupaavimpiin markkina-alueisiin, Turunen innostuu silminnähden. ”Tämä on mieliaiheeni”, hän aloittaa.
– Karkealla tasolla Kiina, Intia ja Venäjä kasvavat nopeimmin, mutta ne ovat saaneet suhteettoman suuren huomion mediassa – ainakin pk-yritysten mahdollisuuksia ajatellen. Esimerkiksi Bulgaria ja Romania tarjoavat pk-yrityksille samat edut kuin kaukaisemmat maat – ja vielä vähän lisääkin. Kauniin ei välttämättä tarvitse aina olla kaukana.
Neuvonnasta konsultointiin
Finpro perustettiin jo vuonna 1919 Suomen Vientiyhdistyksen nimellä. Parikymmentä vuotta sen jälkeen nimi vaihtui Ulkomaankauppaliitoksi ja vuonna 1999 nykyiseksi Finproksi. Nimen lisäksi myös organisaation toimintamuodot ovat muuttuneet vuosien myötä.
Tämän vuosituhannen aikana Finpro on muuttunut neuvonta- ja messuorganisaatiosta konsulttiorganisaatioksi. Edelleen se tarjoaa maksutonta puhelinneuvontaa ja jakaa informaatiota, mutta messujen järjestämiseen keskittyneen Entre Marketing -yksikkönsä Finpro myi viime vuonna Beltton-konsernille.
– Nyt suuntaudumme yrityskohtaiseen konsultointiin, jossa mennään syvälle yrityksen liiketoimintaan. Jotta olisimme tässä riittävän uskottava kumppani, olemme kehittäneet osaamistamme toimialaosaamisen suuntaan. Näin pystymme keskittymään kohdemarkkinoilla suomalaisten asiakastoimialojen asioihin, Jorma Turunen kertoo.
Teksti: Jarno Forssell
Kuvat: Petri Juntunen ja Finpro