Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2009
Auringonpaisteessa terassilla kahvittelevat ikäihmiset kertovat olevansa Hiidenvedeltä, Punavuoresta ja Karjalankannakselta. Palvelukoti Rantakartano Helsingin Meri-Rastilassa on 20 asukkaan koti ja 15 työntekijän työpaikka. Huoneiden ovissa lukee nimiä Tyyne, Rauni, Helvi, Isa ja Rami. Tässä talossa naiset ovat enemmistönä.
Palvelukoti Rantakartano Oy:n perustaja Kaarina Liljeström on vuokrannut kiinteistön, joka toimi aikaisemmin lasten päiväkotina. Liljeström ja hänen poikansa, toimitusjohtaja Marko Lähdeaho tuottavat tehostetun palveluasumisen sekä Loviisan laajentumisen myötä myös majoitus- ja matkailualan palveluja. Seuraavaksi yritys käynnistää esteettömien senioriasuntojen rakennushankkeen. Loviisassa on vielä yli 2 000 neliötä rakennusoikeutta ja asuntosuunnittelu on jo alkanut. Liiketoiminta-alueella tulee olemaan asiakkaita, ikääntyneiden määrä lisääntyy koko ajan ja väestöarvioiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä suomalaisista on vuonna 2030 jo 23,6 prosenttia.
Kuka hoitaa tulevaisuudessa äitiäsi?
Kuinka sitten sairaanhoitaja, joka on erikoistunut mielenterveystyöhön ja psykiatriaan, päätyi palveluliiketoiminnan perustajaksi?
− Halusin perustaa kodinomaisen hoivakodin, jossa toimitaan asukkaan ehdoilla, kertoo Kaarina Liljeström vuoden 1996 tapahtumista.
Eletyn elämän elementit ovat esillä
Palvelukodin toiminta on sallivaa, ja arvot näkyvät myös tavassa, jolla Kaarina Liljeström kertoo vanhuksista. He ovat hoitohenkilökunnalle asukkaita, eivät potilaita.
− Asukkaat voivat kulkea tiloissa vapaasti, toiminta on tuttua ja turvallista. Asukkaat saavat siirrellä ja kuljetella tavaroita paikasta toiseen. Yritämme minimoida kiellot, kertoo Liljeström.
Eletty elämä kulkee mukana, vaikka uudet asiat unohtuvat.
Asukkaiden huoneet ovat yksilöllisiä. Kylpyhuoneessa on kukkurallinen papiljotteja. Lompakoista ja käsilaukusta ihminen pitää kiinni loppuun asti, niinpä hoivakodista löytyy myös ylimääräisiä, jos oma sattuu hukkumaan.
Kiinalaiset hoitajat Rui Hou ja Ping Xu Meng ovat tyytyväisiä työpaikkaansa ja asukkaiden hoiva onnistuu jo suomen kielellä. Ping lukee suomalaisia lehtiä ääneen asukkaille. Vaikeimpien sanojen kanssa vanhukset auttavat. Tapahtuma on varsinainen palveluinnovaatio, koska muistihäiriöinen kokee olevansa erittäin tarpeellinen ja motivoituu kanssakäymisestä. Omanlaista aivojumppaa, jossa molemmat osapuolet hyötyvät.
Loviisan talovanhukset saivat jatkoajan
Loviisan vanhat, aikanaan vaivaistalon maineessa olleet rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon. Mittavien kunnostustöiden jälkeen Ulriikkakodissa tarjotaan tehostettua palveluasumista muistisairaiden ryhmäkodissa ja fyysisesti vajaakuntoisten osastolla. Vanha, 1800-luvun lopulla rakennettu osa on kunnostettu majoitus- ja pitopalvelukäyttöön. Vanhojen rakennusten historia on sävähdyttävä ja siksi Kaarina Liljeström halusi taata myös vanhoille taloille jatkuvuuden ja kunnosti myös Ukkolan. Siinä toimii nyt käsityömyymälä.
Pihapiirissä tapahtunut rakennusten entisöinti on ollut mukavaa seurattavaa myös asukkaille. Satavuotias Annakin halusi päivittäin mennä katsomaan, miten pitkälle työ oli edistynyt. Työnteon seuraaminen on mielekästä, tekemisen katsominenkin aktivoi aivoja. Liian vähäiset ympäristön virikkeet taas heikentävät muistia.
Palvelukoti Rantakartano toimi 1990-luvulla Helsingissä kahdessa eri osoitteessa. Vuonna 2003 pienet hoitokodit siirrettiin saman katon alle Vuosaareen, missä Rantakartano toimii edelleen. Laajentuminen Loviisaan, Ulriikakotiin, antoi yrittäjälle haasteen säilyttää 1800-luvulta alkanut hoivatoiminta ja rakennukset seuraaville sukupolville.
Teksti: Eliisa Anttila
Kuvitus: Esa Siltaloppi