Toimiva yhteistyö on Teknikumin kokemusten mukaan sairauspoissaolojen hallinnan A ja O. Yhteen hiileen on puhallettava sekä työterveyshuollon kanssa että yrityksen sisällä.
Teknikumissa Vammalassa luku on sairauspoissaolojen määrä saatu putoamaan kahteen kolmannekseen kemian toimialan keskiarvosta. Hallintopäällikkö Jukka Tuomisen mukaan avain onnistumiseen on ollut luottamuksen ilmapiiri sekä työterveyshuoltoyhteistyössä että yrityksessä.
– Keskeistä on hyvä ja jatkuva yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Luottamuksen ilmapiiri työnantajan ja työntekijän välillä puolestaan estää syyllistämisen ja syyllistymisen, sillä eihän kukaan halua ehdoin tahdoin sairastaa. Sairauspoissaolojen hallinnassa ideana on etsiä yhdessä keinoja työntekijän työkyvyn tukemiseen – kun joku kohta ei ole kunnossa, se pitää yrittää korjata.
Työterveyshuollon tärkeä rooli
Teknikumin toimintamallissa työterveyshuolto seuraa sovittujen hälytysrajojen täyttymistä yksittäisten työntekijöiden kohdalla ja antaa esimiehelle vinkin keskustelun tarpeellisuudesta. Isommista linjoista keskustellaan yleensä kahdesti vuodessa työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja tuotannon edustajien kesken.
Teknikumissa ajatus järjestelmällisestä sairauspoissaolojen hallinnasta heräsi kolmisen vuotta sitten. Yhtiön hallitus huomasi seurantatarpeen samoihin aikoihin kuin oma työeläkeyhtiö Eläke-Fennia auttoi yritystä löytämään työhyvinvoinnin kehittämiskohteita lähivuosille. Nykyisin sairauspoissaolot ovat osa hallituksen kuukausiraporttia.
– Tärkeä lähtökohta sairauspoissaolojen hallinnalle on, että johto ymmärtää sen merkityksen. Meillä johdon kiinnostus on kasvanut työhyvinvointikartoituksia tehtäessä. Myös eurot ovat hyvä herättäjä: jos yrityksessämme on nyt poissa kuutisen henkilöä joka päivä ja kustannukseksi arvioidaan esimerkiksi 300 euroa päivässä, on lasku päivää kohti pari tuhatta euroa. Tuplamäärällä myös kustannus vähintään kaksinkertaistuu, kun tarvitaan enemmän tilapäistyövoimaa, perehdyttämistä ja niin edelleen, Tuominen huomauttaa..
Liikkeelle esimieskoulutuksella
Teknikumissa sovittiin ensin mallista, jonka avulla sairauspoissaoloja seurataan. Sen jälkeen vuorossa oli tiedottaminen henkilöstölle. Asiasta kerrottiin henkilöstölehdessä ja lisäksi luottamusmiehet veivät tietoa eteenpäin. Esimiehet saivat koulutuksen työterveyshuollolta.
– Työnjohtajat ja muut esimiehet ovat olleet mukana puheeksiottokoulutuksessa, jossa ensin käytiin läpi teoriatasolla, miksi sairauspoissaoloihin pitää puuttua ja miten keskustelu voidaan avata työntekijän kanssa hyvässä ja luottamuksellisessa hengessä. Keskustelua myös harjoiteltiin, sillä eri näkökulmien ymmärtäminen ja kokeileminen on tärkeä osa onnistumista, Tuominen kertoo.
Esimiehen ja alaisen välisessä keskustelussa ei voi löytyä ihmeparannusta sairauteen. Mitä keskustelulla sitten aikaansaadaan; esimerkiksi matalampi kynnys palata sairauslomalta töihin, kun joku yrityksessä aidosti välittää.
Jos sairaus alkaa vaivata toistuvasti, työntekijä ja hänen esimiehensä voivat keskustella mahdollisuudesta parantaa työskentelyolosuhteita ja esimerkiksi työeläkekuntoutuksen keinoista auttaa työssä jatkamisessa. Tarvittaessa työterveyshuolto osallistuu keskusteluun sekä toimii linkkinä työeläkeyhtiön kuntouttajien suuntaan.
Teknikum-konsernissa on useampi työntekijä onnistunut palaamaan työhön siten, että työtä on alettu tehdä pitemmän sairausloman jälkeen osa-aikaisesti työkokeiluna. Parin kuukauden kokeilun jälkeen on ollut selvillä, pystyykö työntekijä jo jatkamaan kokopäivätyössä.
Osa isompaa kokonaisuutta
Vaikka sairauspoissaolojen hallinta voidaan tiivistää talokohtaiseen toimintamalliin toistuvien tai pitkittyvien sairauslomien kohdalla, on Jukka Tuomisen mielestä kyse paljon laajemmasta kokonaisuudesta.
– Teknikumissa sairauspoissaolojen vähentymiseen vaikuttavat yhdessä 12 eri kokonaisuutta: johtaminen, työyhteisö, työntekijät, olosuhteet, koulutus/osaaminen, tyky-toiminta, työsuojelutoiminta ja virkistystoiminta, suunnitelmat, politiikat ja erillishankkeet sekä työterveyshuolto.
Yrityksessä aloitetoiminta on vilkasta ja parannusehdotuksia tehdään vuosittain puolentoista sataa. Käytössä ovat työaikapankit ja mahdollisuus työvuorojen vaihtoon. Omaehtoista liikuntaa tuetaan liikuntaseteleillä, jotka ovat vuorotyöläisille hyvä vaihtoehto. Työsuojeluun liittyen on järjestetty muun muassa näyttely erilaisista henkilönsuojaimista, joista työntekijät ovat voineet valita itselleen sopivimmat.
– Työhyvinvointitoiminta on ollut yrityksessämme aktivoija monella eri osa-alueella. Liikkeelle lähdettiin eläkeyhtiön työhyvinvointiasiantuntijan ohjaamalla TYKY-STEP-kartoituksella, joka oli oiva tapa löytää kehittämiskohteita ja herättää keskustelua. Kun erilaisten näkemysten taustoista keskusteltiin yhdessä, päästiin monissa kohdin myös konkreettisiin parannustoimenpiteisiin, Tuominen sanoo.
Ensimmäisessä kartoituksessa esiin nousi 12 kehittämiskohdetta, joista aluksi valittiin työn alle kaksi: siisteyden ja järjestyksen parantaminen sekä yrityksessä tehdyn ilmapiirikyselyn tulosten tehostettu hyödyntäminen. Nykyisin kehittämistyön pohjana on toimintasuunnitelma, jonka painopistealueet sovitaan vuosittain.
– Olemme löytäneet yrityksessä yhteisen tavan toimia ja saaneet sen myötä asiat sujumaan, tiivistää Jukka Tuominen.
Teksti: Marja-Liisa Lehtinen
Kuva: Mikko Joona