Nykyaikainen oppisopimuskoulutus on kasvanut joustavaksi täsmäkoulutuksen malliksi.
Perinteinen mestari-oppipoika-malli elää Suomessa uutta kukoistuskauttaan, kun oppisopimuskoulutusten määrä on viime vuosina kasvanut. Vuosittain oppisopimuksella opiskelee noin 30 000 opiskelijaa, ja määrän uskotaan nousevan.
Koulutusmallin saamaa suosiota selittää ennen kaikkea sen muunneltavuus ja yrityslähtöisyys.
– Oppisopimuskoulutus lähtee aina työnantajan tarpeista. Mallissa yritys nähdään oman talon töiden parhaana kouluttajana, sanoo Helsingin oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Esa Björn.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija opiskelee ja oppii eniten työpaikalla. Valtaosa eli noin 80 prosenttia opiskelusta tapahtuu käytännön töissä, ja oppimista täydennetään tietopuolen opinnoilla alan teoriaopetusta tarjoavassa oppilaitoksessa.
– Koulutusmallissa opetuksen langat pysyvät vahvasti työnantajan käsissä, joten suuria yllätyksiä ei pääse syntymään. Malli on siksi yrityksen näkökulmasta paitsi tehokas myös turvallinen tapa kouluttaa, Björn sanoo.
Osaaminen ajan tasalle
Eläke-Fenniassa oppisopimuskoulutusta kokeiltiin kahden pitkän uran tehneen työntekijän täydennyskoulutuksessa. Kokemukset olivat sekä työnantajan että opiskelijoiden näkökulmasta hyviä.
– Meille oppisopimuskoulutus oli toimiva malli, sillä tarvittava työssäoppimisen määrä oli suuri, kertoo henkilöstönkehittäjä Isa Pietilä, joka selvittelee jo mahdollisuuksia laajentaa mallia.
– Työurien pidetessä osaamisen päivittäminen on tarpeen. Aika ajoin ihmiset tarvitsevat laajempien kokonaisuuksien opiskelua suoraan omaan työhön liittyvien koulutusten, kuten tuotekoulutusten, rinnalle.
Oppisopimuksella voi täydentää henkilöstön osaamista kuten Eläke-Fenniassa tehtiin, mutta yhtä usein sen avulla koulutetaan henkilöstöä täysin uusiin tehtäviin tai hankitaan kokonaan uutta työvoimaa.
– Oppisopimusta voi nykyisellään käyttää lähes kaikkeen toisen asteen tasoiseen ammatilliseen koulutukseen. Viime vuonna käynnistyivät mallin kokeilut ammatti- ja tiedekorkeakoulutasolla oppisopimustyyppisenä koulutuksena, Esa Björn sanoo.
Aina hyvä ratkaisu
Ammattitutkintoja on mahdollista tehdä lähes alalle kuin alalle, sillä tutkintovalikoimassa on yli 360 vaihtoehtoa. Toisaalta, olemassa olevan henkilöstön täydentävän koulutuksen ei ole pakko johtaa mihinkään tutkintoon.
Lisäksi oppisopimus toimii uudelleenkoulutuksessa, kun työntekijä opetetaan uusiin tehtäviin vaikkapa työperäisen vamman vuoksi.
Oppisopimuskoulutus sopii myös yrittäjän itsensä kouluttamiseen. Puuttuvan oman alan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon voi opiskella työntekijän tapaan toisen yrittäjän ohjauksessa. Yrittäjä voi myös kouluttautua yrittäjyyteen ja yritysjohtamiseen suorittamalla yrittäjän ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.
– Oppisopimus ei koulutusmallina aseta rajoituksia yrityksen koolle tai toiminnalle. Se on aina hyvä ratkaisu, Björn summaa.
Käytäntö on oiva opettaja
Opiskelijat pitävät oppisopimuskoulutuksen parhaimpana antina käytännön ja teorian yhteen nivoutumista.
– Koulussa opittua tietoa pääsi heti soveltamaan käytäntöön. Näyttötyötkin liittyivät omaan työhön ja tukivat sitä, kiittelee Fennian Mirka Lindeman, joka opiskeli myyntineuvottelijan työn ohella oppisopimuksella merkonomiksi.
Myös Skanskan työmaalla oppisopimuksella ahkeroiva Antti Mikkonen pitää työtä ja työkavereita parhaina opettajina rakennusalan perustutkinnossa.
– Monen eri ihmisen kanssa töitä tehdessä oppii eri töitä ja eri tapoja tehdä niitä, sanoo Mikkonen, joka on saanut arjen oppia useilla työmailla Osloa myöten.
Mikkosen mukaan varsinkin vastuullisilla työpaikkaohjaajilla on suuri merkitys opiskelun onnistumisen kannalta. Heidän on jaksettava vastata tyhmiin kysymyksiin ja muistettava, että melkein kaikki on opiskelijalle uutta.
– Opiskelija on töissä oppimassa alaa. Hänelle pitää antaa erilaisia tehtäviä, jotta hän oppii, eräällä työmaalla pelkkiin siivoushommiin jumittunut Mikkonen muistuttaa.
Koko yhteisö oppii
– Opiskelijan jaksamisen kannalta koko työyhteisön tuki on kullanarvoista, sanoo merkonomiksi oppisopimuksella opiskellut Fennian myyntineuvottelija Pia Asikainen. Hänen oppimistaan edistivät kannustavat kollegat, joilla oli aikaa ja mielenkiintoa opastaa oman erikoisosaamisalansa asioissa.
Kouluttavalta työnantajalta oppisopimuskoulutus vaatii opiskelemisen ymmärtämistä.
– Työn ja opiskelun yhdistäminen on vaativaa, joten oppimiselle on annettava aikaa, Asikainen sanoo.
Työnantajan onkin syytä huomioida opiskelun viemä aika työn resursoinnissa. On mietittävä, miten opiskelijan työt järjestetään hänen ollessaan tietopuolen koulutuksessa.
Mirka Lindeman kannustaa työnantajaa silti näkemään työntekijän opiskelun mahdollisuutena eikä vain poissaolona, sillä opiskelija tuo uutta osaamista taloon.
– Opiskelu kerryttää koko työyhteisön tietomäärää. Opiskelijoidemme tietopuolen koulutus sekä heidän uudet verkostonsa toivat toimintaamme kehittäviä kysymyksiä ja herättelevää keskustelua, Isa Pietilä allekirjoittaa Lindemanin näkemyksen.
Kohtuuhintaista
Onnistunut oppisopimuskoulutus vaatii huolellisen pohjatyön. Työnantajan on ensitöikseen mietittävä, mihin ja miksi koulutusta tarvitaan. Onko talossa koulutusta varten osaavaa henkilökuntaa ja asialliset työvälineet koulutettavalle? Entä onko opiskelijalle tarjolla töitä vähintään 25 tuntia viikossa?
– Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, se vaatii työtä ja aikaa, Pietilä tietää.
Esa Björn suosittelee hakemaan neuvoja paikallisesta oppisopimuskeskuksesta tai -toimistosta. Sieltä saa perustietoa sekä apua käytännön kysymyksiin.
Koulutuksen keskeisin dokumentti on oppisopimus, joka tehdään oppisopimustoimiston edustajan, työnantajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan läsnä ollessa. Oppisopimus on käytännössä määräaikainen työsopimus. Sopimuksessa määritellään suoritettava tutkinto, oppisopimus- ja koeaika. Palkkaus määräytyy kunkin alan työehtosopimuksen perusteella.
– Tietopuolisen opiskelun ajalta ei työnantajan ole pakko maksaa palkkaa. Silloin opiskelija saa päivärahaa oppisopimustoimistolta, ja opiskelija kuuluu oppilaitoksen tapaturmavakuutuksen piiriin. Jos työnantaja maksaa palkkaa kurssipäiviltä, hän vastaa myös opiskelijan vakuutuksista tuolta ajalta, Björn sanoo.
Muutoin alan työehtosopimus määrää vakuutukset, eläkkeet ja lomien kertymiset. Tavalliset työnantajavelvollisuudet pätevät siten oppisopimuskoulutettavan kohdalla, eli opiskelija rinnastetaan työntekijään.
Pietilän mukaan koulutuksesta työnantajalle jäävät kulut ovat kohtuulliset, kun valtio vastaa tietopuolen koulutuksen kustannuksista. Lisäksi työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, joka vaihtelee tutkintotasoittain ja alueittain. Työttömän työnhakijan palkkaava yritys voi vielä hakea työvoimatoimistosta palkkatukea noin 500 euroa kuussa.
Suunnitelma määrää suunnan
Oppisopimuksen liitteeksi tarvitaan henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka sisältää suunnitelmat työssäoppimisesta, oppilaitoksen järjestämästä tietopuolisesta koulutuksesta sekä tutkinnon vastaanottamisesta.
Työssäoppimisen suunnitelma on järkevää tehdä heti alussa huolella yhdessä opiskelijan kanssa. Hyvä suunnitelma ohjaa koulutusta ja varmistaa sen kitkattoman kulun.
Björnin mukaan kannattaa olla huolellinen myös lakisääteisen vastuullisen työpaikkaohjaajan valinnassa. Hänen on osattava alansa ja oltava motivoitunut opastamaan opiskelijaa.
– Käytännössä tarvitaan useampi ihminen kouluttamaan, sillä tutkinnot ovat nykyään laajoja, Björn sanoo.
– Myös ohjaajalle on annettava riittävät eväät ja koulutus tehtävänsä hoitamiseen, Pietilä vielä muistuttaa.
Oppisopimuskouluttajan muistilista
- Mieti tarkoin, mikä on koulutuksen tavoite.
- Pohdi, kuka yrityksessä ottaa vastuun koulutuksesta. Varmista työpaikkaohjaajan motivaatio ja tue häntä tehtävässään.
- Selvitä koulutuksen rahoitus ja työn resursointi.
- Ilmoittele aktiivisesti, jos olet järjestämässä rekrytoivaa koulutusta – saat parhaat hakijat. Kysele opiskelijaehdokkaita myös työvoimatoimistosta.
- Tee perusteellinen alkuhaastattelu opiskelijaa valitessasi. Opiskelijan on oltava vähintään 15-vuotias, yläikärajaa ei ole.
- Muista, että oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Varmista oikea opiskelijavalinta viimeistään koeajalla.
- Onko talossa tarpeen kouluttaa useampaa ihmistä kerralla? Oppilaitokset voivat opettaa yhden yrityksen työntekijöitä myös omana ryhmänään.
- Uskalla vaatia oppilaitokselta tukea ja apua.
- Ole ajoissa yhteydessä oppisopimustoimistoon. Sieltä löytyvät ajantasaiset tiedot ja neuvot sekä yhteydet oppilaitoksiin.
- Hae taustatietoa netistä.
Teksti: Camilla Lehtinen
Kuva: Olli Urpela