Ympäristöasiat toiminnassaan huomioon ottavat yritykset saavat siitä pidemmän päälle kilpailuetua, uskovat asiantuntijat. Myös lyhyellä tähtäimellä ekoteko voi tuoda selvää säästöä.
– Tiedämme kaikki ilmastonmuutoksen faktat. Sellaiset yritykset menestyvät, joka ovat valmistautuneet toimintaympäristön muutokseen. Ympäristön huomioon ottaminen yrityksen omassa toiminnassa on mahdollisuus, ja itse asiassa jo välttämättömyys.
Näin sanoo tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Rooman klubin suomalaisjäsen on perehtynyt tutkimuksissaan kestävän kehityksen problematiikkaan ja konsultoinut yrityksiä tulevaisuuden ennakoinnissa.
Eettisesti ja ekologisesti kestävässä elämysyhteiskunnassa – jonne Heinonen ennustaa länsimaisten yhteiskuntien tietoyhteiskunnan jälkeen liikkuvan – yritysten tulee miettiä palvelunsa ja tuotteensa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen näkövinkkelistä.
Tee ensin ekoinventaario
Kun yritys haluaa lähteä kehittämään toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi, ensimmäinen askel on miettiä, miten yrityksen toiminta ylipäänsä vaikuttaa ympäristöön. Professori Sirkka Heinosen mielestä ”on osa yritysten yhteiskuntavastuutyötä tehdä tällainen itsearvio ja katsoa uusin silmin omaa toimintaa”.
Ekoinventaariossa analysoidaan yrityksen toiminnan kaikki alueet: työn organisointi, tuotevalikoima ja palvelut, fyysiset tilat ja toimipisteiden sijainti. Tällaisen arvion voi tehdä itse tai siihen voi palkata ympäristökonsultin.
– Esimerkiksi yrityksen ilmastovaikutuksia arvioivassa hankkeessa selvitetään ensin yrityksen hiilijalanjälki, katsotaan tärkeimmät ongelmakohdat ja rakennetaan lyhyt toimenpideohjelma ja seurantajärjestelmä, selittää konsultointiyritys Gaia Groupin Juha Vanhanen. Jos yritys haluaa olla hiilineutraali, syntyvät päästöt neutraloidaan uusiutuvan energian hankkeeseen tai metsityshankkeeseen esimerkiksi jossakin kehitysmaassa.
Selvitys maksaa Vanhasen mukaan pienelle ja keskisuurelle yritykselle arviolta 10 000 euroa; suuryrityksen tapauksessa puhutaan muutamista kymmenistä tuhansista. Satsaus ei ole suuri, sillä selvityksen toimenpiteiden toteutuksella yritys todennäköisesti säästää useita tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa alentuneita energia-, materiaali- ja matkustuskuluissa.
Uusi ajattelu yrityksen ympäristösuhteessa lähtee aina liikkeelle yrityksen johdosta. Sen tehtävänä on laatia strategia, arvot ja tapa toimia, joissa kestävä kehitys otetaan huomioon. Fiksu yritys hyödyntää kuitenkin myös oman henkilöstön ideointikykyä. Sirkka Heinonen ehdottaakin, että yritykset aloittaisivat innovaatiotalkoot, joissa jokainen työntekijä saisi esittää omia ehdotuksiaan siitä, miten toimintaa voisi kehittää ympäristömyönteisemmäksi.
Kun parhaat ideat on seulottu ja päätetty ottaa toteutettaviksi, seuraava vaihe on viestiä näistä henkilöstölle: ohjeistaa, opastaa ja kouluttaa. Näin ympäristöajattelu leviää myös lastauslaiturille tai tehtaan lattian tasolle, ympäristötyön eturintamaan.
Mieti, mikä on riittävää?
Yrityksen toiminnassa keskeiset elementit, joissa voidaan tehdä merkittäviä ympäristötekoja, ovat materiaalit, energia ja liikenne. Kaikilla kolmella osa-alueella voidaan samalla saada aikaan myös säästöjä.
Lassila & Tikanojan ympäristöhuollon asiantuntija Johanna Krabbe muistuttaa, että aina kun yritykseen ostetaan raaka-aineita, pitäisi miettiä, mitä niille tapahtuu jätteenä. Voidaanko niitä kierrättää tai hyödyntää energiana – vai onko niiden loppusijoituspaikkana kaatopaikka?
– Kannattaa ostaa isommissa erissä ja vähemmän pakattuja materiaaleja. Niin voidaan vähentää pakkausmuovin ja -pahvin määrää, maksimoida materiaalitehokkuus ja minimoida kaatopaikkajätteen määrä, Krabbe selittää.
Energiankulutus on noussut ympäristökeskustelun keskiöön paitsi ilmastonmuutoksen, myös energian hinnan nousun vuoksi. Puhutaan energiatehokkuudesta (eco efficiency) esimerkiksi matalaenergiataloissa, mutta keskusteluun on noussut myös uusi termi eco sufficiency eli se, mikä on toiminnalle riittävä energian taso toimitilojen neliöissä, lämpötilassa ja valaistuksessa.
– Energian säästön lisäksi pitäisi siirtyä uusiutuvan energian käyttöön. Aurinkoenergialla voi Suomenkin oloissa saada aikaan jo suoraan verkkoon liitettävää sähköä. Energiaomavaraisuudella yritykset voisivat turvata omaa toimintaansa ja säästää, Sirkka Heinonen muistuttaa.
Yritykset, joissa matkustetaan paljon, voivat saada suurimmat yksittäiset säästöt – sekä euroissa että hiilijalanjäljessä – muuttamalla tottumuksiaan matkustustavoissa. Turhaa reissaamista voidaan vähentää esimerkiksi suosimalla etätyötä muutamana päivänä viikossa tai pitämällä videokonferensseja sen sijaan, että lennetään toiselle puolelle Eurooppaa parin tunnin neuvottelua varten. Työmatkoissa voidaan suosia julkista liikennettä, ja jos firmassa on työsuhdeautoja, ne voivat olla hybridiautoja.
Teksti: Jarno Forssell
Kuva: Jaana Lindfors ja Ablestock