– Yrittäjä saattaa tehdä itselleen karhunpalveluksen puurtaessaan aamusta iltaan. Väsyneet aivot turvautuvat rutiiniratkaisuihin ja tekevät huonoja päätöksiä, tutkimusprofessori Kiti Müller sanoo.
Yrittäjät ovat tyypillisesti kovia suorittajia. On keksittävä aina uutta ja pysyttävä kehityksen mukana. Yrittäjän harteilla on yleensä useiden ihmisten toimeentulo, ja yrityksestä tulee helposti koko elämä. Moni luulee, että patterit latautuvat sitä mukaa, kun vauhti kiihtyy.
– Aivot ovat siinä mielessä tyhmät, että ne tulkitsevat ylikierroksilla olemisen ennen pitkää normaaliksi ja tottuvat siihen, että tekemistä on liikaa. Ne alkavat kaivata lisää vauhtia. Lopulta hienot hermojärjestelmät menevät sekaisin, seuraa uupumisjakso, todellisuuden taju saattaa rakoilla ja ihmiselle tulee ahdistus- ja masennusoireita”, Kiti Müller selittää.
Nykyinen työelämä vaatii niin johdolta kuin työntekijöiltä nopeata reagointia, moniosaamista ja tuloksia. Vaatimukset tuntuvat jatkuvasti kasvavan.
Luovuus kärsii levon puuttuessa
Müllerin mukaan kaikkien 24/7 -tyyppistä työtä tekevien pitäisi havahtua, sillä he ovat riskissä sairastua. Jos ihminen ei enää tunne nälkää eikä janoa ja on alkanut uskoa, että hän jaksaa painaa eteenpäin tuhatta ja sataa, hänelle käy huonosti ilman täydellistä elämäntaparemonttia.
– Kannattaa miettiä, kuinka paljon tulee juotua kofeiinipitoisia juomia ja alkoholia. Onko päänsärkyä, poltteleeko vatsaa, onko ahdistusta tai masennusta? Tuleeko sellainen tunne, ettei tiedä, mitä varten tekee hommia? Nämä ovat uupumuksen merkkejä, ja ihmisen on pysähdyttävä ennen kuin hän sairastuu vakavaan masennukseen.
Kun työssä on ollut kiivas jakso, iso projekti on saatu loppuun tai kauppa kotiin, seesteinen vaihe voi tuoda tyhjän ja ahdistavan olon. Se on Müllerin mukaan merkki siitä, että aivot ovat käyneet ylikierroksilla. On suuri virhe syöksyä päätä pahkaa seuraavaan haasteelliseen projektiin.
– Ilman lepoa aivojen energia-aineenvaihdunta kiihtyy ja kemiallisten välittäjäaineiden tasapaino muuttuu – kunnes eräänä päivänä paukut loppuvat, pahimmassa tapauksessa kuin seinään. Ylirasituksessa aivot alkavat toimia rutiininomaisella tavalla, luovuus ja ongelmanratkaisu kärsivät. Havaintokenttä supistuu eikä ihminen havaitse tekemiään virheitä. Yrittäjä saattaa tehdä huonoja bisnesratkaisuja.
Ruoka, juoma, lepo
Aivojen kunnosta huolehtiminen on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Ne tarvitsevat ruokaa, juomaa ja lepoa säännöllisesti. Ne pitävät myös siitä, että niitä käytetään, kunhan niiden haastaminen pysyy kohtuudessa.
Liian monilla työpaikoilla on kunniakasta, ettei ehditä syömään ja että selvitään vähillä yöunilla. Kiti Müller teroittaa, että aivotyö vaatii taukoja 2–4 tunnin välein ja muistuttaa ajattelun kuluttavan runsaasti sokereita. Lounas kannattaa syödä ja kahvitauot pitää.
– Aivot käyttävät ajattelutyössä noin 30 % elimistön glukoosista. Jos uppoutuu herkästi asioihin, kannattaa panna vaikka kännykkä muistuttamaan ruokatauosta. Annokset kannattaa kuitenkin pitää kevyinä. Ravinnon saantia ei saa kuitata yhdellä rasva- ja hiilihydraattiaterialla illalla.
– Kukaan ei myöskään pärjää loputtomiin esimerkiksi neljän tunnin yöunilla. Valvoneen ihmisen havaintojenteko heikkenee; hän on altis onnettomuuksille, koska hän toimii vanhasta muistista automaattiohjauksella eikä havaitse ympäristössä tapahtuneita muutoksia tai ei muista sovittuja vaihdoksia. Jokaisen olisi löydettävä oma tekemisen tahti, ja ihanteellista olisi, jos työhön voisi käyttää aikaa niin paljon kuin kokee tarvitsevansa.
Pelkästä lekottelustakaan aivot eivät pidä. Müllerin mukaan ne veltostuvat siinä missä muukin lihaksisto. Kohtuus siis kaikessa, kuten vanha kansa on aina tiennyt.
Aivoissa ei ole ylimääräistä kapasiteettia
Ajattelemme mielellämme, että voimme omaksua loputtomasti uusia asioita, koska käytämme vain 10–15 prosenttia aivojen kapasiteetista. Aivotutkija on eri mieltä.
– Käytämme vain 10–15 prosenttia aivojen kapasiteetista siksi, etteivät kaikki hermoverkot ole koko ajan käytössä ja aktivoituneina. Aivoissa on erilaistuneita hermoverkkojärjestelmiä, jotka aktivoituvat eri tilanteissa. Tarpeen tullen aktivoituvat esimerkiksi matemaattiset tai teoriatietoa sisältävät järjestelmät, toisessa tilanteessa kielelliset tai tunnejärjestelmät. Hermoverkkojen jatkokehittymiseen vaikuttaa se, mitä asioita harjoitamme toistuvasti, ne alueet kehittyvät entisestään. Mutta aivoihin mahtuu vain rajallinen määrä toimintoja kerrallaan, niissä ei ole loputonta varakapasiteettia.
Tietotekniikka toimii järjestelmän ehdoilla
Lähes kaikilla työpaikoilla joudutaan nykyisin tekemisiin informaatioteknologian ja tietokoneiden kanssa. Tietotekniikka vaatii yhä uusien päivitysten ja sovellusten haltuun ottamista. Se on haaste niin johtajille kuin työntekijöille.
Kiti Müller haluaa lohduttaa kaikkia, jotka tuntevat tuskaa tietotekniikan tuomasta informaation vyörystä.
– Ihmisaivoille on inhimillisesti katsoen mahdotonta hanskata kaikkea informaatiota. Keep cool.
Kuka?
- Kiti Müller on 55-vuotias neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti. Hän väitteli neuroimmunologiasta ja toimi neurologina vuoteen 1990. Hänellä on myös liikennelääketieteen erityispätevyys.
- Müller on ollut mukana useissa eri kirjaprojekteissa ja on kirjoittanut mm. Aivokutinaa-nimisen kirjan, joka opastaa ymmärtämään aivojen työskentelyä.
- Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi aikuista opiskelijatytärtä.
Teksti: Liisa Joensuu
Kuva: Petri Juntunen