Tampereen seurakuntien työpaikkapappi Juha Mattila kehottaa yrittäjiä kartuttamaan esimiestaitojaan. Ne kun koituvat koko yrityksen parhaaksi.
Juha Mattila on tehnyt pitkään työtä seurakunnan edustajana erilaisissa yrityksissä. Hän on opiskellut teologian lisäksi mentorointia, työnohjausta, organisaatiodynamiikkaa ja konsultaatiotyötä.
Hän myös tuntee yrittäjän sudenkuopat: usein apua taloudelliseen ahdinkoon tai omaan uupumukseen haetaan vasta, kun ollaan äärirajoilla. Viisaampaa olisi havahtua jo ennen kuin hälytyskellot soivat.
Usein yrittäjäksi ryhdytään, koska oma työ kiehtoo. Se on myös tavallisesti syy siihen, miksi yrittäjät tekevät pitkää päivää. Mukavista uusista tehtävistä ei haluta kieltäytyä, koska ne kiinnostavat.
– Tosiasia on myös, että yrittäjäksi ryhtyvät usein sellaiset ihmiset, jotka haluavat päättää omista asioistaan työelämässä. Moni onkin lähtenyt tiedostamattaan yrittäjäksi juuri tästä syystä. Sitten yritys on kasvanut ja työntekijöitä on otettu lisää. Eteenpäin yritetään silti mennä vanhalla kaavalla, Juha Mattila kuvailee.
Menestyksen avain johtajuuden taidoissa
Mattila harmittelee sitä, ettei moni yrittäjä halua tai ennätä opiskella esimiehen taitoja ja roolia. Se olisi tärkeää, sillä yksi yrityksen menestyksen avaimista on hyvä johtajuus.
Esimiestaitojen hankkiminen on Mattilan mielestä tärkeää monesta syystä.
– On opittava johtamaan ihmisiä oikein. On opittava jakamaan valtaa ja vastuuta. Liian herkästi käy niin, että yrittäjä pitää vanhasta tottumuksesta kaiken vallan ja vastuun itsellä, jolloin työmäärä käy kohtuuttomaksi, hän summaa.
Suomalaisessa kulttuurissa yksi suuri johtamiseen liittyvä ongelma on se, ettei johtaja saa eikä uskalla erehtyä.
Kaikki langat käsissään pitävä yrittäjä väsyy itse työtaakkansa alle ja työporukka alkaa voida huonosti. Ensimmäisiä merkkejä työntekijöiden turhautumisesta ovat yleensä epämääräiset oireilut, kuten kummallisilta kuulostavat heitot. Valitettavan usein käy niin, ettei yrittäjä itse näe omaa uupumustaan vaan uhraa työlleen lomatkin.
Apua kannattaa hakea. Esimerkiksi ulkopuolisen konsultin kanssa asiaa voidaan katsoa uusin silmin. Voidaan miettiä vastauksia kysymyksiin: miten organisoida työt, miten jakaa vastuut, miten luoda yritys, jossa viihdytään?
– Yrittäjän itsensä voi olla vaikeaa näyttää muille, että firmalla menee huonosti tai että itse tarvitsee apua ja tukea, Juha Mattila miettii.
Muista olla armollinen itsellesi
Yrittäjän pitää osata olla armollinen itselleen. Aina asiat eivät mene putkeen. Jokaisella on lupa tehdä virheitä ja epäonnistua. Parasta on, jos niistä voi oppia jotakin. Erityisen hyvä on, jos oppii niin paljon, ettei ylös kömmittyään tee samaa virhettä enää uudelleen.
– Yritysmaailmassa on kateutta, joka estää aidon keskustelun toisten yrittäjien kanssa. Yrittäjän pitää tajuta, että hän tarvitsee ulkopuolisia ravistelemaan ja näkemään asiat ulkopuolelta. Kirkko on esimerkiksi Tampereella monen yrityksen tukena, Juha Mattila sanoo.
Pienyrittäjä tarvitsee henkistä tukea, ja sellainen voi löytyä konsultista, yrittäjäverkostosta tai vaikka yritysryppään omasta piiristä. Juha Mattila auttaa työpaikkapastori Liisa Välilän kanssa pirkanmaalaisia yrittäjiä. He pitävät luentoja jaksamisesta ja työn kehittämisestä.
Jokainen ihminen tarvitsee verkostoja. Laman aikana tarve tukiverkostoihin kasvaa. Avun hakeminen ajoissa ei ole luuseriutta vaan sankaruutta.
– Vaikka en olekaan sinänsä yrittäjyyden asiantuntija, kehotan jokaista pienyrittäjää hankkimaan ammattitaitoisen kirjanpitäjän ja tilintarkastajan. He näkevät, missä mennään ja he osaavat antaa oikeita neuvoja. Tässä kohtaa ei kannata tinkiä.
Talouden taantuma koettelee monia yrittäjiä kovalla kouralla. Siksi yrittäjät tarvitsevat juuri nyt asiantuntijarenkaita.
– Onneksi emme elä yhtä synkkää aikaa kuin 90-luvun lamassa. Silloin monen yrittäjän epätoivo oli loputon ja itsemurhia pelättiin. Nyt tilanne on monin tavoin parempi, Juha Mattila uskoo.
Hyvät pelisäännöt takaavat työrauhan
Töissä väsytään ja voidaan huonosti usein siksi, ettei tehtäviä ole määritelty riittävän selkeästi. Jos työssään tietää, mitkä asiat omalle vastuualueelle kuuluvat ja mitkä eivät, ylityötuntejakaan ei tavallisesti kerry ylettömästi.
Juha Mattila on monissa yrityksissä nähnyt, että silloin kun työnteon kulttuuri on hyvä ja pelisäännöt selkeät, tarpeettomilta konflikteilta vältytään. Riitaisuudet kun usein kimpoavat juuri epäselvistä pelisäännöistä. Hän kertookin tarttuvansa tulehtuneessa työyhteisössä nimenomaan työn järjestelyyn.
– En puutu juuri koskaan ihmisten välisiin suhteisiin. Kun työnkuvat ovat kaikille selkeät, ihmissuhteetkin paranevat.
– Ihmiset ovat fiksuja. Heillä on kaikki hyvän työyhteisön avaimet omissa käsissään. Ulkopuolista ohjaajaa ja prosessia tarvitaan, kun käydään läpi psykodynaamisella tai systeemisellä viitekehyksellä työhön liittyviä ongelmia. On hyödyllistä tutkia omaa työtä. Siihen perustuu työnohjauskin: että tutkitaan yhdessä omaa työtä tavoitteellisesti.
Toki työpaikalla kaivataan myös yhteisiä sääntöjä. On hyvä sopia asioista samaan tapaan kuin parisuhteessa tai ystävienkin kesken pyritään sopimaan. Normaalit hyvät käytöstavat auttavat jaksamaan.
Teksti: Terhi Friman
Kuva: Ossi Ahola