Perheyritysten liiton puheenjohtajan ja Vallila Interiorin toimitusjohtajan Anne Bernerin mukaan perheyrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet selvitä taantumasta.
"Tässä suhdanteessa perheyrityksen tuotto ei ole yhtä korkea kuin pörssiyritysten – mutta vastaavasti matalasuhdanteessa perheyrityksissä voidaan hyväksyä pienempi tuotto ilman, että pitää ryhtyä irtisanomisiin. Perheyrityksellä on selkärankaa taantumaa vastaan, se johtuu toimintatavastamme”, tänä vuonna Perheyritysten liiton puheenjohtajaksi valittu Anne Berner kiteyttää.
Perheyrityksen arvot ovat vahvasti läsnä yrityksen arjessa. Päätöksiä ei perheyrityksissä tehdä kvartaalitasolla, tai edes vuoden perspektiivillä, vaan vuosikymmenten tulevaisuus mielessä.
”Klisee, että perheyritys on lainassa nykysukupolvella, pitää paikkansa”, Berner tähdentää.
Pitkäntähtäimen tavoitteet
Perheyrityksissä on kyse kasvollisesta omistamisesta, joka antaa helpommin lähestyttävyyttä kaikille työntekijöille.
”Perheyrityksissä pohditaan aina tavattoman tarkkaan, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa kuin työntekijöiden vähentäminen.”
”Me olemme valmiita tekemään sellaisiakin päätöksiä, jotka saattavat jopa lyhyellä tähtäimellä aiheuttaa pientä kärsimystä, mutta auttavat uuteen nousuun. Tavoitteena on aina pitkällä tähtäimellä parempi ja vahvempi yritys, ja niinpä päätöksemme perustuvat myös huonoina aikoina jatkuvuuteen.”
Vuosikymmenten kokemus tuo itsevarmuutta
Berner tietää, mistä puhuu. Hänen oma perheyrityksensä Vallila Interior on kestänyt useita vaikeita jaksoja, joista tämä taantuma on yksi. Berner uskoo vakaasti, että tästäkin taantumasta selvitään.
”Vallila on perustettu vuonna 1935, joten yritys oli nuori ja tuore sotien aikaan. Kestimme sotavuodet, käytännössä vuodesta 1939 aina vuoden -46 kevääseen saakka. Sitten tulivat jälleenrakennusvuodet, teollistuminen ja kasvu.”
1970-luvun devalvaatio toi markan arvonlaskun myötä suomalaisyrityksille kilpailuetua vientiin ja 1980-luku oli monelle yrittäjälle kulta-aikaa. Myös Vallilan perheyritys voi hyvin, vuonna 1989 Vallila Interiorin toimitusjohtajaksi valittu Berner kertoo.
”1992 tuli lama, jonka myötä alkoi myös Vallilan Venäjän vienti”, Berner muistelee.
”Nyt on edessä vuosien 2008–2009 tai kenties 2010 taantuma. Olemme olleet niin monessa mukana, että meillä on sisäänrakennettuna kyky ja kokemus käsitellä suhdannevaihteluita. Luotan, että nytkin syntyy jotain uutta näiden vuosien seurauksena”, Berner vakuuttaa sukupolvesta toiseen menestyneen yrityksen vankalla itsevarmuudella.
Perheyritykset ovat tutkitusti parhaita työllistäjiä
Berner korostaa perheyritysten olevan tutkitusti parhaita työllistäjiä, viitaten Kalevi Tourusen helmikuussa julkaisemaan väitöskirjaan perheyrityksistä kansantalouden resurssina.
”Perheyrittäjyyttä soisi tutkittavan paljon enemmänkin. Arvostamme kaikkia lisätyökaluja ja näkemystä, jota tutkimus tuo tullessaan. Tutkimus antaa myös lisää varmuutta omaan yrittämiseen”, Berner huomauttaa ja kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin perheyritysten innovaatiokykyä.
Luontaista kasvua hakevia
”Monesti lähdetään siitä, että perheyritysten innovaatiokyky olisi jostain syystä tavallista pienempi. Keski-Euroopassa on kuitenkin tutkittu asiaa ja totuus on aivan päinvastainen. Perheyritykset ovat innovaatioiden piileviä sankareita, niin sanottuja Hidden Champions, joilta löytyy innovaatioiden tuotteistamiseen tarvittavaa pitkäjänteisyyttä.”
Bernerin usko perheyritysten erityisen hyvään lamankestävyyteen juontaa perheyrityksille tyypillisestä tavasta hakea luontaista kasvua, kunnioittaa omaa pääomaa ja suhtautua turhaan lainarahaan sopivalla epäluulolla.
”Usein ajatellaan, että perheyritykset ovat vanhanaikaisia ja hitaasti kasvavia. Oikeasti olemme luontaista kasvua hakevia. Sukupolvi toisensa jälkeen kasvattaa perheyritystä ja toiminta laajenee. Perheyrityksessä on sisäinen mentaliteetti, että kasvu pitää ansaita, tiiliskivi tiiliskiveltä”, Berner sanoo.
”Tämä finanssikriisi, joka on saanut reaalitalouden syöksyyn, on synnyttänyt arvomaailmaa, joka on perheyrityksille vieras. Perheyritykset ovat rakentaneet kovalla ja ankarasti verotetulla tavalla itselleen vahvat taseet, sillä kunnioitamme intuitiivisesti omaa pääomaa. Hallittu kasvu ja vahva tase ovat juuri ne aseet, joita tässä tilanteessa vaaditaan. Me selviämme taantumasta.”
Taantuman syylliset ja reseptit nousuun
Bernerillä on vankat näkemykset taantuman syistä ja siitä, mitä uusi nousu edellyttäisi. Finanssikriisin keskeisin opetus on hänestä se, että yrityksiä tulisi kannustaa pääomaehtoiseen rahoitukseen.
”Jos meillä olisi toimiva, omaan pääomaan ja omistajuuteen kannustava verotus, yritykset eivät olisi niin riippuvaisia finanssilaitosten kautta tulevasta rahoituksesta.”
Pääomaverotuksen tulisi houkutella yrityksiä kasvattamaan pääomiaan. Tämä onnistuu vain, jos pääomaverotus on yhdenvertainen muiden pääomiin verrattavien tuottojen verotuksen kanssa – ja yhdenkertainen, ollakseen kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen.
”Keskeistä on verotuksen rakenne, sekä pääomaveron ja ansiotuloverotuksen yhteenlaskettu vaikutus. Suomi tarvitsee yrittäjyyteen ja työnantajuuteen kannustavan verotuksen, jossa veropohja on selkeästi ennustettavissa ja riippuvainen omista toimista ja valinnoista.”
Perintöverotus on kynnyskysymys
Perheyritysten liiton visio on, että Suomi olisi maailman paras ympäristö omistaa perheyritys.
”Omistamisen pitäisi olla positiivinen asia. Yrittämisessä on päästy jo pitkälle, sanaan assosioidaan myönteisiä piirteitä. Mutta omistamista katsotaan vielä turhan karsaasti. Usein jopa ajatellaan, että omistaminen on pelkkä etu, josta ei koidu riskiä tai vastuuta.”
Uudet sukupolvet olisi myös saatava innostumaan yrittäjyydestä ja perheyrityksistä, ja yhteiskunnan ilmapiirin olisi muututtava suotuisammaksi. Ensisijaisen tärkeää olisi saada yritykset tavoittelemaan yrityksen siirtymistä sukupolvelta toiselle.
”Yritykset tulisi vapauttaa perintöverosta. Nyt uuden sukupolven täytyy ottaa monena vuotena peräkkäin rahaa ulos osinkoina, jotta voivat rahoittaa yrityksen siirtymisen itselleen. Jos sukupolvenvaihdos osuu taantumaan, niin siinähän sitä ollaan. Ei ole rahoitusta sukupolvenvaihdokseen. Yrityksen myyminen ulkopuolisille ei saa olla halvempaa kuin sen siirtäminen omille lapsilleen.”
Faktoja:
- Anne Berner valmistui vuonna 1986, 22-vuotiaana, kauppatieteiden maisteriksi Hankenilta. Työt perheyritys Vallila Interiorissa alkoivat saman tien, vaikka ensimmäisenä vuonna valmistumisen jälkeen aika jakaantui Hankenin ja Vallilan välillä Bernerin jäädessä vanhaan opinahjoonsa ohjaamaan nuorempien opiskelijoiden proseminaaritöitä.
- ”Vuonna 1989 minusta tuli toimitusjohtaja, eli olen ollut työnantajana 25-vuotiaasta saakka.”
- Berner valittiin Perheyritysten liiton hallitukseen vuonna 2005. Sen jälkeen hän on toiminut useiden yritysten hallitus- ja luottamustehtävissä.
- ”Vuonna 2006 voitin Veuve Clicquotin Business Woman of the Year -palkinnon. Se oli ensimmäinen huomionosoitus, jonka sain työstäni yrittäjänä ja sen vuoksi erittäin arvokas minulle”, Berner kertoo.
Teksti Joanna Sinclair
Kuvat Pia Inberg