Työ on suomalaisille keskeinen osa henkistä hyvin- ja pahoinvointia. Suomalaiset rakastavat työtään, mutta myös sairastuvat siitä. Etenkin nuorten työkyvyttömyyseläkkeet masennusperäisistä syistä ovat huolestuttavasti kasvaneet.
Varhainen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on paitsi kallista yhteiskunnalle, myös suuri henkilökohtaisen elämänhallinnan ja riippumattomuuden menetys.
Julkinen keskustelu eläke- ja sosiaaliturvasta keskittyy usein puheeseen oikeudesta etuuksiin. Minä haluan puhua oikeudesta tehdä työtä. Turhan moni suomalainen joutuu liian varhain vetäytymään työelämästä. Esimerkiksi nuorten siirtyminen pois työelämästä aikuisuuden vasta alkaessa on suuri menetys ja merkittävä haaste niin työeläkejärjestelmän kustannusten kurissa pitämiselle kuin yleiselle hyvinvoinnin tunteelle ja yhteiskunnan kehittymiselle.
Miksi parikymppinen ihminen murtuu henkisesti jo työuransa alkutaipaleella? Selvää lienee, että nuoret on integroitava paljon nykyistä varhemmassa vaiheessa työelämään kesätöiden, harjoittelun ja työhön tutustumisen kautta. Kertarysäys nykyiseen kiivastahtiseen työelämään suoraan koulun penkiltä ilman aiempaa kokemusta on usein liian kova.
Suuri osa työkyvyttömyyden syistä on työnantajan vaikutuspiirin ulottumattomissa, mutta onneksi on olemassa konkreettisia keinoja, joihin työnantaja, työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö yhteistyöllä kykenevät. Näin pystytään estämään ainakin osa lopullisista työelämästä vetäytymisistä.
Työeläkeyhtiö astuu mukaan kun puhutaan aktiivisista toimenpiteistä, joilla saadaan työntekijä takaisin kiinni työhön ja työyhteisöön jo sieltä kerran väistyneenä.
Tilanteeseen on tartuttava nopeasti ja näin harvemmin tapahtuu. Kolmiyhteys työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän välillä on saatava keskustelevammaksi ja ennakoivaksi.
Potilassuhteet ovat luottamuksellisia, mutta työnantaja saa ja hänen pitää kysyä työterveyshuollolta kysymyksiä, jotka vievät eteenpäin: Pystyykö henkilö palaamaan nykyiseen tehtävään? Onko uudelleen koulutus paikallaan? Kykeneekö hän tekemään lyhyempää työpäivää? Onko työkokeilu mahdollista? Oikeilla kysymyksillä päästään eteenpäin ja estetään se, että työntekijä unohdetaan sairauslomalle.
Jos henkilö on esimerkiksi mielenterveydellisten syiden nojalla myönnetyllä sairauslomalla ja ollut poissa työelämästä vuoden, on erittäin epätodennäköistä, että hän pystyy palaamaan työhön onnistuneesti.
Vain välittömällä toiminnalla ja asioihin puuttumisella mahdollinen työkyvyttömyys voidaan lykätä tai välttää kokonaan. Työterveyshuollon ja työnantajan yhteydenpidon on oltava tiivistä.
Työeläkeyhtiöllä on keinovalikoima, jolla voidaan tukea työntekijän oikeutta tehdä työtä ja auttaa työnantajaa saamaan työntekijänsä takaisin. Tähän tarvitaan kaikkia osapuolia. Suomella ei ole varaa siihen, että suuri osa työikäisistä vetäytyy pois työelämästä. Se on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen tragedia.
Tätä artikkelia kirjoittaessani valmistui Jukka Ahtelan (EK) vetämän työelämätyöryhmän loppuraportti työurien pidentämiseksi. Mukana toimenpiteissä on useiden muiden toimenpide-ehdotusten kanssa nuorten työurien pidentäminen alkupäästä sekä varhainen puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen.
Teksti: Laura Saurama, Eläke-Fennian työkyvyttömyysriskinhallinnan päällikkö