Tulevan eläkkeen tason tunteminen voi rohkaista ihmisiä pysymään pidempään töissä. Samaan suuntaan näyttää vaikuttavan työeläkejärjestelmän uudistus.
Tulevien eläkkeensaajien postilaatikkoihin on huhtikuun lopusta lähtien tipahdellut mielenkiintoista luettavaa. Työeläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus ovat lähettäneet palkansaajille ja yrittäjille työeläkeotteita, joihin on koottu heidän kaikki yksityisellä sektorilla tekemänsä työjaksot ja niiden kerryttämä eläke. Yli 50-vuotiaille on lisäksi laskettu ennuste heidän tulevan eläkkeensä tasosta.
– Työeläkeotteella on kolme tavoitetta, aloittaa Eläketurvakeskuksen johtaja Riitta Korpiluoma.
– Ensimmäinen on se, että jos kerromme selvinä euroina, kuinka kannattavaa on olla vähän pidempää töissä virallisen eläkeiän jälkeenkin, saamme ehkä viestimme paremmin perille. Prosenttilukuina eläkekertymiä on vaikea ymmärtää.
Eläkeotteen toinen motiivi on saada yksityisellä sektorilla tehdyt työsuoritukset tuoreeltaan kirjoihin ja kansiin. Jos palkansaaja huomaa työeläkeotteesta hänen parin vuoden takaisen työrupeamansa puuttuvan, se on vielä helppoa selvittää, kun verotustiedot ovat saatavilla ja työnantaja vielä olemassa.
Fennia-lehti on kutsunut saman pöydän ääreen keskustelemaan ajankohtaisista työeläkeasioista Riitta Korpiluoman lisäksi Eläke-Fennian toimitusjohtajan Lasse Heiniön, joka nostaa esille työeläkeotteen kolmannen motiivin: lisätä ylipäänsä tietoa eläketurvasta.
– Minusta tämä tulee oikeaan aikaan. Olen huomannut, että kun olemme järjestäneet asian tiimoilta tiedotustilaisuuksia, ne ovat olleet todella suosittuja. Työeläketieto kiinnostaa, Heiniö kertoo.
– Suuret ikäluokat alkavat lähestyä eläkeikää. Se lisää kiinnostusta, Korpiluoma uskoo.
Posti kulkee koko vuoden
Työeläkeotteita lähetetään porrastetusti huhtikuusta marraskuuhun asti. Otteen lähettää se työeläkeyhtiö, jossa palkansaaja tai yrittäjä tällä hetkellä on vakuutettu. Syynä porrastukseen on se, että monen tulevan eläkkeensaajien uskotaan kirjeen saatuaan aktivoituvan ja ottavan yhteyttä työeläkeyhtiöön.
– Puhelin alkaa varmasti soida, mutta olemme varautuneet siihen. Porrastaminen jakaa painetta pidemmälle ajalle, joten en usko linjojen tukkeutuvan, Lasse Heiniö sanoo. Hän kertoo Eläke-Fennian panostaneen työeläketietouden jakamiseen esimerkiksi verkkosivuillaan. Kovin syvällistä tietoutta ei pienillä ja keskisuurilla yrityksillä voi kuitenkaan vaatia olevan.
– Meidän palvelumme ovat heidän ja vakuutettujen käytössä, lupaa Heiniö.
Nyt lähetettävässä työeläkeotteessa näkyvät vain yksityisellä sektorilla tehdyt työvuodet ja sinä aikana ansaittu eläke. Julkisella sektorilla – valtion tai kunnan palveluksessa – tehdyt vuodet eivät siinä näy.
Riitta Korpiluoma kertoo syynä olevan sen, että parin vuoden takaisessa työeläkeuudistuksessa julkisen sektorin eläkkeen määräytymisperusteita muutettiin perusteellisesti. Uuden ja vanhan käytännön yhteensovittamisessa on työtä, mutta henkilön koko työhistoria on teknisesti mahdollista saada työeläkeotteeseen aikaisintaan vuonna 2011. Siihen saakka julkisen sektorin eläkekertymää voi tiedustella palvelun vakuuttaneesta julkisen sektorin eläkelaitoksesta, esimerkiksi valtion palveluksen osalta Valtiokonttorista ja kunnan palveluksen osalta Kuntien eläkevakuutuksesta.
Yksilöllinen työeläke
Kansan keskuudessa elää yhä vahvana usko, että tuleva eläke on 60 prosenttia viimeisten työssäolovuosien palkasta. Korpiluoma ja Heiniö eivät kuitenkaan halua puhua keskiarvoista, sillä työeläke on aina yksilöllinen.
– Toivon, että työeläkeote auttaa ihmisiä hahmottamaan, että ei ole mitään keskimääräistä eläkettä, joka vaihtelee esimerkiksi ammattikunnittain. On yksilöllinen työeläke, joka riippuu omista tuloista ja omasta työhistoriasta, Riitta Korpiluoma selittää.
Lasse Heiniö arvelee, että kun vakuutetut havaitsevat työeläkeotteestaan heille jo karttuneen työeläkettä ja karttuvan koko ajan lisää, he sitoutuvat entistä paremmin lakisääteiseen eläkejärjestelmään.
Vaikka keskiarvoihin ei pitäisikään tuijottaa, tutkimusten mukaan eläkkeelle siirtyneiden ”nettokorvaus” on itse asiassa yllättävän hyvä aktiivivuosiin verrattuna. Nettokorvauksella tarkoitetaan verojen ja tulonsiirtojen jälkeen palkasta tai eläkkeestä käteen jäävää rahamäärää.
– Normaalista palkkatyöstä eläkkeelle siirtyessä nettokorvaus liikkui 60 prosentin molemmin puolin vuonna 2003, Heiniö kertoo. Hän uskookin, että lakisääteinen eläke riittää turvaamaan useimmille hyvän elämän myös eläkeiässä.
Poikkeuksen saattavat muodostaa ne yrittäjät, joiden tuleva eläke määräytyy liian alhaiseksi määritellyn työtulon mukaan. Riitta Korpiluoma sanoo, että lama-aikana moni yrittäjä säästi pudottamalla eläkemaksujaan ja on jättänyt ne myöhemminkin alhaiselle tasolle.
– Jos tähän herää liian myöhään, ei tilannetta ole enää mahdollista korjata, Korpiluoma varoittaa
Teksti: Jarno Forssell
Kuva: Petri Juntunen