Suomalaisten sosiaaliturva on kattava, mutta erityisesti yrittäjä joutuu miettimään, miten sitä voisi täydentää. YEL-vakuutus on yrittäjän sosiaaliturvan perusta.
Eri elämäntilanteissa olevat yrittäjät kaipaavat sosiaaliturvaansa erilaista täydennystä, mutta millaista? Miten perheellisen yrittäjän kannattaisi vakuuttaa itsensä niin, että perheen elintaso säilyy, vaikka yrittäjä sairastuisi? Ja miten taata itselleen kunnollinen eläke?
Selvitetään tämä kahden erilaisen yrittäjän avulla.
Palkkatyöstä yrittäjäksi
Tietotekniikka-alalla työskentelevä perheellinen 42-vuotias mies on perustanut yrityksen ex-työnantajansa yt-neuvottelujen jälkimainingeissa. Hän oli hyväpalkkaisessa työssä ja haluaa nyt selvittää, miten hän pystyy turvaamaan elintasonsa ja sosiaaliturvansa siten, että se vastaa palkkatyön aikoja. Yrityksen alussa tuo jäi tekemättä, ja asia on painanut hänen mieltään.
Myyntipäällikkö Jani-Pekka Hietala Henki-Fenniasta tietää, että turhan moni yrittäjä jättää sosiaaliturvansa selvittämisen puolitiehen.
- Toisaalta on ymmärrettävää, että ikäviä asioita ei haluaisi miettiä. Mutta jos haluaa turvata oman ja perheensä taloudellisen tilanteen tulevaisuudessa, vaihtoehtoja joutuu punnitsemaan.
Hietala muistuttaa Fennian sosiaaliturvalaskurista, jonka avulla jokaiselle saadaan räätälöityä oma ratkaisu.
Miten turvata eläke ja sairaspäivät?
Kun yrittäjä kävi palkkatöissä, työnantaja maksoi hänen lakisääteiset eläketurvamaksunsa ja kattavan työterveyshuollon. Palkka juoksi, kun flunssa kaatoi sängynpohjalle.
Millainen juoksukierros on edessä, että kaikki asiat ovat kunnossa myös yrittäjänä? Ja että yrittäjä ei häviä eläkkeessään? Miten paljon se maksaa?
- Juoksukierroksia ei tarvita. Kaikki hoituu tapaamisella Fennian yhteyshenkilön kanssa, Hietala kertoo.
Sosiaaliturvalaskuriin syötetään yrittäjän perustiedot, joihin kuuluvat muun muassa YEL-työtulo, perhekoko, lasten iät, todellinen vuositulo sekä tähänastinen eläkekertymä.
- Laskelmasta näkee muun muassa sen, miten elintason kävisi, jos yrittäjä sairastuisi pysyvästi työkyvyttömäksi. Siitä selviää myös, kuinka paljon sairauspäivärahaa hän saisi Kelan kautta ja mikä olisi YEL:n työkyvyttömyyseläke.
Esimerkkitapauksen laskelma näyttää, että työelämän aikainen eläkekertymä on vajaat 900 euroa kuussa. Summan pienuus ymmärrettävästi pelästyttää yrittäjän.
- Niin käy useimmille.
Yrittäjämme on tyypillinen myös sikäli, että hän on ilmoittanut YEL-tuloikseen 15 000 euroa, vaikka todellisuudessa hän ansaitsee vuodessa noin 50 000 euroa. Yrittäjän eläke kuitenkin karttuu YEL-työtulon mukaan, ja myös sairausvakuutuspäiväraha määräytyy sen mukaan. Ainakin nuoren yrittäjän kannattaa ensin katsoa, että YEL on ajan tasalla.
Miten eläkettä sitten lähdetään rakentamaan? Ensimmäiseksi selvitetään, millaisen eläkkeen yrittäjä haluaisi. Eläkevaiheessa lapset ovat omillaan ja asuntolaina on maksettu. Mutta toisaalta eläkkeellä olisi lopulta aikaa harrastuksille ja matkoille.
Eläkettä voi kartuttaa esimerkiksi nostamalla YEL-tuloa, ottamalla vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai vaikkapa säästövakuutuksella.
Henkivakuutus kuntoon
- Henkivakuutukset otetaan liian usein karkeasti alakanttiin. Edelleen joudumme ihmettelemään, miksi perheet ovat valmiita maksamaan auton kaskosta neljä- tai viisisataa euroa vuodessa, mutta kummallakaan puolisolla ei välttämättä ole henkivakuutusta, Hietala sanoo.
Yhä edelleen on myös ammatinharjoittajana yhdistelmä mies ja kitara, joista vain arvata sopii, kumpi on vakuutettu ja kumpi ei.
Myös henkivakuutus räätälöidään elämäntilanteiden mukaan. Alaikäiset lapset ja iso asuntolaina vaikuttavat laskelmaan. Jos lapset ovat pieniä, pohditaan, halutaanko elintaso säilyttää vakaana mahdollisen onnettomuuden sattuessa esimerkiksi siihen asti, kun lapset täyttävät 20 vuotta.
Henkivakuutus on yrittäjälle tärkeä. Sen yhteydessä kannattaa pohtia, pitäisikö siihen sisällyttää pysyvän työkyvyttömyyden vakuutus, jonka saa vahingon sattuessa verottomana kertakorvauksena.
Se on tarpeellinen esimerkiksi silloin, jos asuntolainan hoitokulut on laskettu hyvien palkkatulojen mukaan. Tai vaikkapa remonttia varten: jos yrittäjä vammautuu eikä pääse kotinsa toiseen kerrokseen, pysyvällä työkyvyttömyyden vakuutuksella voidaan maksaa esimerkiksi pyörätuolihissi sen vaatimine remontteineen.
Mikäli onnettomuus on vielä vakavampi ja yrittäjän puoliso jää leskeksi, hän voi päättää, mihin korvaussumma käytetään. Maksetaanko sillä esimerkiksi asuntolainat pois?
Kannattaa muistaa, että Fennian asiakkaat saavat henkivakuutukseen 30 prosentin lisäturvan, jos ovat Suomen Yrittäjien jäseniä.
Kun sairaus vie sängynpohjalle
Entä kun talven influenssa iskee ja vie jälkitauteineen sängynpohjalle lähes kuukaudeksi? Miten siihen voisi varautua?
Esimerkkitapauksen laskelma ilmoittaa, että sairauspäiväraha jää ilman lisävakuutusta hyvin pieneksi, koska sairauspäiväraha määritellään YEL-työtulon perusteella.
Tarvitaan siis kunnollinen päivärahallinen sairauskuluvakuutus. Sairauskuluvakuutus on tarpeellinen myös siksi, että se korvaa yksityisen puolen lääkärikäynnit. Yrittäjän ei tarvitse jonottaa pitkiä aikoja terveyskeskuksessa.
Jokaisen yrittäjän on lisäksi syytä pohtia, millaisen toimeentulon hän haluaa turvata perheelleen, jos sairausloma venyy useaan kuukauteen.
Lapset ottavat vetovastuun
Tilanne on toinen yrittäjäpariskunnalla, joka suunnittelee jäävänsä hyvin ansaitulle eläkkeelle parin vuoden kuluttua. Tytär ja poika ovat jatkamassa vanhempiensa yritystoimintaa. Yrityksessä on töissä yrittäjäpariskunnan lisäksi neljä palkattua työntekijää.
Mitä kaikkea eläkkeelle jäävien yrittäjien tulee ottaa huomioon?
- Tietenkin pitää heti alkuun turvata yrittäjiksi siirtyvien lasten mahdollisuudet jatkaa liiketoimintaa, kertoo Henki-Fennian myyntipäällikkö Tuomo Yli-Erkkilä.
Mitä aiemmin sukupolvenvaihdosta aletaan pohtia, sitä helpompaa sen toteuttaminen on.
Aloitetaan eläkkeelle siirtyvistä. Yrittäjäuran aikana heille on kertynyt yrittäjäeläkettä noin 900 euroa kuukaudessa. Se tuntuu liian pieneltä. Voisiko tilanteelle tehdä vielä jotain?
Yli-Erkkilä suosittaa yrittäjille vapaaehtoista ryhmäeläkeratkaisua. Se on samalla näppärä keino sitouttaa yrityksen työntekijät pysymään talossa, vaikka omistajaremmi vaihtuu.
Ryhmäeläkeratkaisussa yrittäjäpariskunta pystyy hyödyntämään niin sanottuja takautuvia maksuja. Takautuvien maksujen ansiosta ryhmäeläkkeeseen pystytään maksamaan kohtuullisen kokoisia maksuja ja tätä kautta pariskunnan kokonaiseläke saadaan oikealle tasolle.
Hyvä porukka sitoutuu
Ryhmäeläkevakuutuksella saadaan hyvä porukka pysymään yrityksessä. Samalla kun eläkkeelle jäävä pariskunta täydentää oman eläketurvansa, se huolehtii, ettei osaava henkilöstö karkaa muualle töihin ja jätä jälkeläisiä pulaan.
Kun työntekijät sitoutetaan tietyksi määräajaksi, varmistetaan, että yrityksen toiminta jatkuu. Jos väki päättää vaihtaa työnantajaa myöhemmin, tilanteen hallinta on jo helpompaa.
Työntekijät siis otetaan mukaan eläkeratkaisuun, ja sopimukseen kirjataan lause, jossa työntekijällä on oikeus eläkepottiin, kun hän on työskennellyt yrityksessä viisi vuotta sopimuksen tekohetkestä.
Jos työntekijä irtisanoutuu aikaisemmin, kertyneet varat jäävät yritykselle.
- Ryhmäeläkeratkaisu on paitsi hyvä kannustin ja sitouttamiskeino, se toimii hyvin myös rekrytoinnissa ja houkuttaa osaavaa väkeä reiluun firmaan.
Verotuksellisesti järkevä ratkaisu
Vapaaehtoinen ryhmäeläkeratkaisu on myös verotuksellisesti järkevä ratkaisu sekä yritykselle että työntekijälle. Eläketurvan täydentämisen lisäksi maksetut eläkemaksut ovat yritykselle vähennyskelpoisia.
Työntekijä on varmasti hyvillään siitä, että eläkeratkaisuun maksettavat maksut kerryttävät täysimääräisinä hänen tulevaisuuden turvaansa. Esimerkiksi vuosittaisessa rahabonuksessa työntekijä joutuu maksamaan verot.
Työntekijä voi itsekin osallistua eläkepottinsa kasvattamiseen maksamalla niin sanottuja omamaksuosuuksia. Nämä omamaksuosuudet työntekijä saa vähentää omassa verotuksessaan.
Fennia-lehti 4/2011
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Jenny Lucander